Hyppää pääsisältöön

Bengt Holmström: Ongelmat ovat menestystekijä

Bengt Holmström on suomalainen ekonomisti, joka on toiminut Yhdysvalloissa taloustieteen professorina. Taloustieteen Nobelilla vuonna 2016 palkittu Holmström vieraili Maarit Tastulan Seitsemäs taivas -ohjelmassa (2013), jossa hän kertoi ajatuksiaan yliopisto-opetuksesta, huippulahjakkuuksista ja yksilön vastuusta yhteiskunnassa sekä siitä, mikä merkitys työllä ja rahalla on ihmiselle.

Bengt Holmströmin (1949–) tieteellinen ura Yhdysvalloissa alkoi, kun hän oli saanut väitöstyönsä valmiiksi vuonna 1978 Stanfordin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli yliopisto-opettajana useissa amerikkalaisissa yliopistoissa, joista maineikkammat ovat olleet Yalen yliopisto ja Massachusettsin teknillinen korkeakoulu (Massachusetts Institute of Technology, MIT), jossa hän on työskennellyt vuodesta 1994 lähtien. Holmströmillä on siten ollut näköalapaikka lahjakkuuksien massoihin. Hän tuntee myös amerikkalaista yhteiskuntaa, joka hänen mukaansa poikkeaa monella tapaa edukseen muun muassa Suomesta.

Täytyy löytää tie, jota muut eivät ole kulkeneet.

Bengt Holmström näkee tieteellisen menestymisen taustalla kovaa työtä, uteliaisuutta, kykyä ottaa riskejä, tieteellistä rehellisyyttä, itsepäisyyttä, mutta myös onnea. Ilman onnea ei yksikään menestyjä ole hänen mukaansa noussut asemaansa. Ennen kuin pääsee kurkistamaan menestyksen polkua, on oltava lahjakkuutta, mutta pelkkä lahjakkuuskaan ei kuitenkaan riitä, sillä kilpailu on kovaa. Täytyy myös löytää tie, jota muut eivät ole kulkeneet, Holmström muistuttaa.

Holmströmin mukaan amerikkalainen yliopisto-opetus antaa lahjakkaalle hyvän kasvupohjan. Opetuksen tarkoitus on saada opiskelija keskustelemaan ja havaitsemaan, että oikean tiedon vuoksi on kuljettava pitkä matka ja matkan varrella on paljon väärää tietoa. Ei siis ole järkevää antaa opiskelijalle heti oikeita vastauksia, koska se ei anna oikeaa kuvaa tieteen tekemisestä.

MIT ja monet muut korkeatasoiset yliopistot kilpailevat Yhdysvalloissa opiskelijoista ja heidän rahoistaan. Opiskelijoita yliopistoon tulee kaikkialta maailmasta. Vaikka hakijat ovat älykkäitä ja lahjakkaita, huippujakin on MIT:ssä Holmströmin mukaan harvassa. Huippulahjakkuuksien löytäminen ei ole aina yksiselitteistä. Holmström määrittelee huippulahjakkuuden eri tavalla ajattelevaksi ja persoonaltaan "rosoiseksi" ihmiseksi, joka on selvästi myös omaleimainen. Tämä ei ole amerikkalaisissa yliopistoissa ongelma, sillä siellä erilaisuutta siedetään eikä ole olemassa ideaalin opiskelijan muottia.

Toisaalta raha on tärkeä tekijjä huippuyliopistoissakin. MIT laittaa painoa sille, että vanhempi on ollut yliopiston alumni, sillä "elämme hyvin pitkälti lahjoituksista", Holmström tunnustaa. Kodin varallisuus saattaa siten lyhentää matkaa ja tasoittaa tietä maineikkaaseen yliopistoon.

Jos epäonnistumista ei opi, ei synny mitään uutta.

Mutta huiputkaan eivät aina jaksa, ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat jatkuva huolenaihe. Holmström näkee uupumiseen kaksi merkittävää syytä. Opinnot ovat jo itsessään vaativat, mutta moni opiskelija on jo valmiiksi vaativa itseään kohtaan. Varsinkin aasialaisilla perheillä on suuria odotuksia opintojen suhteen eikä epäonnistua saisi. Tämä poikkeaa amerikkalaisesta asenteesta, jossa niin sanottu epäonnistuminen ei ole häpeän paikka. Tohtorivaiheen opiskelija saattaa keskeyttää opintoja, koska "se ei ollutkaan sitä, mitä halusi". Eikä siitä sen enempää.

Holmström pitää tärkeänä, että opiskelija uskaltaa epäonnistua, sillä se on opettavaista. Hän muistelee omia ylioppilaskirjoituksiaan, joissa hän reputti. Hyvän oppilaan epäonnistuminen järkytti koulua, mutta opetti abiturientille paljon. Epäonnistuminen antaa itse asiassa mahdollisuuden synnyttää uutta, kun uskaltaa ottaa kaikesta huolimatta riskejä.

Luovuus vaatii rajoja.

Vapauden korostaminen tai sen tavoittelu ei ole aina tarkoituksenmukaista, ainakaan tieteen tekemisessä. Holmström uskoo, että vapaus sopii kenties joillekin, mutta suurin osa tarvitsee rajoja. Tieteellisen läpimurron tai uuden oivaltamisen taustalla on usein kapeat tavoitteet. Niillä hän tarkoittaa sitä, että pyydetään ratkaisemaan isosta kokonaisuudesta jokin osa. Pelkkä kehotus keksiä jotain uutta ei toimi. On annettava rajat, joilla mahdollistetaan uuden löytäminen tai olemassaolevan ongelman ratkaiseminen. Tämä pätee myös yrityksen menestykseen. Johtaja voi vaatia mahdottomalta tuntuvia asioita tietäen niiden olevan kuitenkin mahdollisia saavuttaa, kun hän laittaa tavoitteet kapeiksi tai tarkkarajaisiksi. Tämä synnyttää luottamusta työntekijöissä, Holmström väittää.

Onko siis niin, että opinahjot, jotka antavat opiskelijoiden tehdä opintonsa omien mieltymystensä ja tarpeidensa mukaan, ovatkin vastuuttomia? Päämäärän on oltava selvä, ja siksikin MIT:ssä opiskelu on hyvin strukturoitua, Holmström toteaa.

Olemme parhaimmillamme silloin, kun kansakunta on kriisissä.

Holmström pitää ongelmallisena sitä, että yhteiskunnassa olemme saavuttaneet pisteen, jossa ihmisillä asiat ovat materiaalisesti hyvin ja elämä on hyvin turvattua. Ne ovat johtaneet siihen, että innovointi ja tarmokkuus ovat vähentyneet. Yksilö on sysännyt vastuuta valtiolle. "Ihmiset odottavat, että valtio ratkaisee niiden tehtävät," Holmström sanoo ja jatkaa, että vaikeudet ovat avain menestykseen. Hän väittääkin, että iso osa menestyvistä yrityksistä syntyy hankalina aikoina. Eli jos on liian helppo elämä, ei tarvitse innovoida ja keksiä mitään, Holmström kiteyttää.

Holmströmin kokemuksen mukaan Yhdysvalloissa sen sijaan valtion ei odoteta tekevän yksilön eteen juuri mitään, korkeintaan alentavan veroja. Siellä kun tajutaan, että ihminen itse joutuu tekemään jotain työtä. Tyytyväisyys omaan elämään syntyy siis siitä, että kantaa vastuuta.

Pieni Suomi on pärjännyt kansainvälisestikin, koska olemme historian saatossa eläneet paljon vaikeita aikoja, jotka ovat opettaneet sinnikkyyttä. "Ongelmat ovat olleet meidän menestystekijä", Holmström sanoo. "Suomeen kuin moniin muihinkin kansakuntiin pätee se, että kriisissä olemme parhaimmillamme."

Ihmiset tekevät voittajien puolesta vaikka miten paljon.

Suomessa raha näyttelee liian suurta roolia. Sen sijaan professorin mukaan pitäisi keskustella työstä ja sen merkityksestä. Holmström huomauttaa, että työn tavoite ei ole siinä, että meidän kansantuotteemme kasvaisi vaan siinä, että työ tuo ihmisen elämälle merkitystä. Tähän kytkeytyy hänen mukaansa myös keskustelu hyvinvointiyhteiskunnasta. Erilaiset sosiaalituet ovat vähentäneet tarvetta tarttua mihin tahansa työhön. Holmström ei kuitenkaan pidä oleellisena sitä, onko meillä taloudellisesti varaa hyvinvointiyhteiskuntaan vaan pikemminkin sitä, onko meillä siihen henkisesti varaa.

Yhtenä syynä tukijärjestelmiin hän pitää työn kannattamattomuutta, jonka taustalla on hänen mukaansa niin sanottu verokiila. Toisin sanoen erilaiset verot ja maksut vähentävät työllistämisen ja työllistymisen houkuttelevuutta. "Ihmiset ovat myös tottuneet siihen, että kun rahaa saa tukien muodossa, epämiellyttäviä töitä ei haluta tehdä. Jokaisessa työssä on arvo, eikä yksikään työ ole mitätön. Mun filosofiani on, että mikään duuni ei ole paska duuni!" Vaikka raha onkin hyvä kannustin, se ei professorin mukaan yksin tee ketään onnelliseksi. Ja siksi tuloerojen kasvusta ei pidä olla huolissaan.

Bengt Holmström kiistää, että talouskasvun pitäisi olla jokin alati ylöspäin nouseva suora. Se voi olla tavoite, mutta on jopa parempi, että talous kulkee aaltomaisittain. Se on tärkeää, jotta huomataan, että kasvu ei ole automaattista vaan on työn takana.

Talouskasvu siivittää yrityksen menestystä mutta se tarvitsee siihen myös hyvän johtajan. Hän saattaa olla epämiellyttävä, mutta jos hän kykenee motivoimaan ihmiset työhön, johtajaa kunnioitetaan luonteenpiirteistä huolimatta. "Motivoituneet työntekijät nostavat yrityksen menestystä ja he haluavat olla mukana menestyvässä yrityksessä, koska ihmiset tekevät voittajien puolesta vaikka miten paljon."

Taloustieteen Nobel-palkinto annetaan kahdelle sopimusteorian tutkijalle

Lokakuun 10. päivä Nobel-komitea ilmoitti, että vuoden 2016 taloustieteen palkinnon saavat Bengt Holmström ja brittiläissyntyinen taloustieteilijä Oliver Hart (1948–). Hart on ollut Harvardin yliopiston taloustieteen professorina vuodesta 1993 lähtien. Holmström ja Hart saivat palkinnon työstään sopimusteorian tutkimuksesta.


Sopimusteoria tutkii erilaisia sopimuksia, joilla yhteiskunnassa pyritään säätelemään epävarmuutta ja sovittamaan eri osapuolten toisistaan poikkeavia tavoitteita yhteen. Toisin sanoen Holmström ja Hart ovat kehittäneet teoreettisia työkaluja, miten pitäisi kirjoittaa sopimuksia, joissa varmistetaan sopimusosapuolten tasapuolisuus eli hyötyjen tasa-arvoinen jakautuminen esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välillä.

Tieteen näkökulmasta mielenkiintoisia sopimuksia ovat esimerkiksi johdolle tarkoitetut kannustinjärjestelmät; miten varmistetaan, että omistajien tahto toteutuu, jos johdon näkemykset poikkeavat omistajien näkemyksistä? Sopimusteorian mukaisesti olisi hyvä pohtia myös sitä, milloin kannustetaan tavoitteen kannalta oikeaa asiaa.

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

  • Harjunpää setvii rikoksia neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Näin avaat oven oikein

Joka kolmas suomalainen avaa oven väärin, vaikka oikea tapa on helppo oppia. Hepskukkuun Kesken kaiken -sarja näyttää, kuinka ovi avataan asianmukaisesti.

Lue lisää:

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raid, Kiimaiset poliisit ja Harjunpää-sarjoja

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Kirkan tie teini-idolista aikuisrockariksi

    Läpimurto vuonna 1967 ja laulamista seuraavat 40 vuotta.

    Kirill "Kirka" Babitzin (1950–2007) teki läpimurtonsa vuonna 1967 ja jatkoi laulamista seuraavat 40 vuotta. "Mulla oli se raaka ja aika rankka tapa laulaa. Kun mä tulin lavalle, se oli sellanen pyörremyrsky", hän kuvaa taiteensa ydintä

  • Kirka esitti ensimmäistä kertaa Daa-da daa-dan

    Q ja tähdet -jakso esitettiin tv:ssä vuonna 1992.

    Q ja tähdet -sarjan avausjakson vieraaksi saapui suosikkilaulaja Kirka Babitzin. Laulaja esitti ohjelmassa ensimmäistä kertaa veljensä Sammyn hittikappaleen Daa-da daa-dan, seesteisellä sovituksella.

  • Miten minusta tuli minä, Vexi Salmi

    Suositun radio-ohjelman vieraana Vexi Salmi

    Epämusikaalinen iskelmäsanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi nousi 1960-luvulla julkisuuteen Irwin Goodmanin taustahahmona.

  • Vexi Salmi – lättähattu, iskelmäntekijä ja taiteen ystävä

    Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina.

    Vexi Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina ja tuhansien iskelmätekstien kirjoittajana. Entinen katusälli on sittemmin tultu tuntemaan myös nykytaiteen keräilijänä. Punaisessa langassa hän muistelee, kuinka etsi suuria totuuksia päällään seisoen ja itämaisia uskontoja tutkien.

  • Irwinin laulut olivat "elämän totuuksia"

    Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi.

    Vuonna 1972 tehdyllä haastattelunauhalla Irwin Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi, jossa työ ja harrastus ovat sama asia. Kansantaiteilija kiistää pyrkivänsä vaikuttamaan lauluillaan: ne ovat faktoja, "totuuksia".

  • Cicciolina vilautti eduskunnalle

    Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.

    Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.

  • Kalle Kinnunen: Kiimaa vailla häpeää - 40 vuotta Cicciolinaa

    Cicciolinan tarina pornosta populismiin ja politiikkaan.

    Onko Cicciolina karikatyyri, seksiobjekti vai feministinen sankari? Parlamentissakin vaikuttanut pornotähti on rakkauden populisti, jonka 1980-luvun Italia tarvitsi. Somekohujen aikana Cicciolina on sekä kasarin muinaisjäänne että yhä ajankohtainen skandaalien sankaritar, kirjoittaa leffakriitikko Kalle Kinnunen.

  • Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

    Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

  • Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta

    Rikostarinoita historiasta -sarja

    Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.

  • Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

    Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

    Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

  • Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

    Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

    Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

  • Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa

    Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää

    Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.

  • Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

  • Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla

    Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun

    Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.

  • Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

    Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla

    Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

    Géza Szilvayn metodi nousi ilmiöksi

    Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Géza Szilvayn Viuluviikarit, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten ja nuorten etenemistä "musiikkimaassa". Ohjelmaa tehtiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1979 ja 1986. Jälkimmäinen osuus on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa.

  • Köyhiä ja rikkaita

    Miljardien talouspolitiikkaa yksinkertaisesti selitettynä.

    Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

  • Isännät vai isäntien varjot

    Dokumentti kertoo siitä, kenellä oli valta Suomen talouselämässä keväällä 1991. Suuri lama oli vain muutaman kuukauden päässä, mutta siitä ohjelma ja kaikki sen haastateltavat tuntuvat olevan täysin tietämättömiä.

  • Lisää rahaa Suomen rikkaille

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat.

    Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaat rikastuvat, koska veropolitiikka on suosinut rikkaita. Miksi näin on käynyt? Vastaamassa on mm. valtiovarainministeri Jyrki Katainen Timo-Erkki Heinon toimittamassa ohjelmassa.

  • Työt, tulot ja optiot

    Optiot tekivät sadoista suomalaisista miljonäärejä.

    Vuosituhannen vaihde oli Suomessa ainutlaatuista aikaa. Maahan tuli satoja uusia miljonäärejä. Rikastuminen johtui optiomiljoonista.

  • Suomenhevonen kasvaa ja jalostuu

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907.

    Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin suomenhevoselle on vakiintunut neljä eri jalostussuuntaa: juoksija, työhevonen, ratsu ja pienhevonen. Kuitenkin yksi ja sama hevonen voi olla sekä nopea juoksija että sitkeä työhevonen.

  • Hevosella pääsee ja rahaakin saa, kunhan lyö vetoa

    Dokumentti vuodelta 1969 taustoittaa suomenhevosen historiaa ja sen jalostusta ainutlaatuiseksi eläimeksi Suomen oloihin. Ohjelma esittelee myös kovin yksityiskohtaisesti ravivedonlyöntiä ja äityy välillä valistuksesta jopa suoranaiseksi totalisaattoripelin markkinoinniksi.

  • Ruunan kesäpäivä

    Tunnelmia hevosten ja lasten kesälomalta Eräjärveltä.

    Tunnelmallisessa filmissä seurataan Askel-nimisen suomenhevosen kesäpäivää Eräjärvellä Pirkanmaalla vuonna 1977. Päivään mahtuu nautiskelun lisäksi ratsastustunteja ja lasten kyyditystä. Lopuksi kirmataan uimaan. Ohjelma etenee Askel-hevosen mietteiden siivittämänä.

  • Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa

    Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.

    Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen pikku historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.