Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Hintavedätys salaattibaarissa: myynnissä pahvia hintaan 15,90€/kg

Punnittavissa tuotteissa pakkauksen paino on vähennettävä eli TAARATTAVA ennen hinnan laskemista. Näin sanoo Mittauslaitelaki. Kauppiaat tuntuvat suhtautuvan lakiin huolettomasti. Usein asiakas maksaa pakkauksestakin kovaa kilohintaa. Harva viitsii tai osaa valittaa.

Elokuun lopulla Kuningaskuluttajan sähköpostiin tulee seuraavanlainen meili:

"Terve, olen todennut että kauppojen salaattitiskeissä myytävien itsepunnittavien tuotteiden osalta kaikki testaamani kauppatuotteet tekevät saman pikku "vedätyksen". Pakkausrasian paino = tuotteen kilohintaan laskutettavaa painoa. Olisitko halukas ostamaan muovisen kertakäyttörasian, vaikkapa 0,80 e hinnalla? Et varmasti, mutta maksat sen huomaamattasi."

Rupean selvittämään vinkkiä. Soitan S-ryhmään ja Keskolle.

Kesko ja S-ryhmä: asiakas ei maksa rasiasta

Sekä Keskosta että S-ryhmästä vakuutetaan, että salaattirasioiden paino vähennetään eli taarataan ennen hinnan laskemista ja että asiakas maksaa ainoastaan salaatista. Tämä sääntö pätee keskusliikkeiden mukaan kaikkiin punnittaviin tuotteisiin, tehtiin punnitus sitten itsepalveluvaa'alla tai palvelutiskillä.

Yksiselitteisen tuntuisista vastauksista huolimatta juttuvinkki jää kaivelemaan mieltäni ja pysähdyn kauppareissullani tutkimaan lähikaupan salaattibaarin punnitustulosta tarkemmin.

Lähikauppias: ei salaattirasialle montaa senttiä hinnaksi tule

Pienehkössä K-kaupassa myönnetään heti, että pakkauksen painoa ei vähennetä, koska kyse on (kauppiaan mielestä) niin vähäpätöisestä asiasta.

Rasian osuus on kuulemma kovin pieni lopullisesta hinnasta. Uusi vaakakin pitäisi hommata, jos taaran haluaisi asettaa. Kaiken lisäksi olen ensimmäinen asiakas kautta aikojen, jolle tulee mieleen kysellä näin tyhmiä. Mittauslaitelaista ja pakkauksen painon vähentämisen pakollisuudesta kaupppias ei ole kuullutkaan.

Onko kyse yksittäisen pikkukauppiaan haksahduksesta vai eikö Keskolla ja S-ryhmässä tiedetä mitä kaupoissa oikeasti tapahtuu?

Seuraavaksi lähden katsomaan kuinka vakavasti isoissa marketeissa suhtaudutaan taarausasioihin.

Prisma ja Citymarket: ennen haastattelua rasia mukana tuotteen painossa, sen jälkeen ei

Suuntaan Vantaan Jumboon, pääkaupunkiseudun suurimpiin päivittäistavarakauppoihin kuuluvien K-Citymarketin ja Prisman salaattibaareihin. Vaa'alla käy selväksi, että lakia ei noudateta.

K-Citymarket Jumbon vaa'an tulostama kuitti
K-Citymarket Jumbon vaa'assa ei ollut taaraa lainkaan. Rasian hinta 0,36€. K-Citymarket Jumbon vaa'an tulostama kuitti Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja,Vaaka,Kuitti
Tyhjä salaattirasia kaupan vaa'alla.
Prisma Jumbossa taara oli asetettu niin, että rasian hinnaksi tuli 0,15€ Tyhjä salaattirasia kaupan vaa'alla. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja,Vaaka,Taara

Heti seuraavana päivänä sovin haastattelun molempiin kauppoihin.

Kuningaskuluttajan toimittajan yhteydenotto saa sekä Prismassa että Citymarketissa aikaan sutinaa. Haastattelun hetkellä vaa'at on taarattu ja selityksiäkin löytyy.

Lillukanvarsia? — pitemmän päälle ei ole

Pakkauksesta koituva lisämaksu voi tuntua mitättömältä, mutta pitemmän päälle se tuntuu asiakkaankin kukkarossa.

Jos haet lounassalaatin salaattibaarista jokaisena työpäivänä, pelkille rasiolle kertyy kuukaudessa hintaa yhtä pajon kuin hyvänkokoiselle salaattiaterialle.

Tai jos ostat irtokarkkia kerran viikossa yhden vuoden ajan, tulet maksaneeksi pelkistä pusseista reilun 400g:n mässysatsin verran.

Jonkun mielestä pakkausmateriaalin painon vähentämisen vaatiminen voi olla turhanpäiväistä niuhottamista. Laki on kuitenkin selvä eikä määrittele vähennettävälle painolle mitään alarajaa.

Jos vaaka tulostaa tyhjälle pakkaukselle hinnan, taaraa ei ole asetettu. Silloin pakkauksen painon osuuuden vähentämistä lopullisesta hinnasta on syytä vaatia kassalla, vaikka jono selän takana kasvaisi kuinka.

Ehkäpä tällainen joukkoliike tehoaisi kauppiaisiin Mittauslaitelakia ja siinä mainittua uhkasakkoa paremmin.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.