Andromedan galaksi sijaitsee kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä mutta näkyy paljain silmin. Galaksin pintakirkkaus on samaa luokkaa kuin Linnunradan, mutta koska naapurigalaksimme näkyy Andromedan tähtikuvion alueella vain hyvin, hyvin pienenä läikkänä, sitä ei heti helposti erota. Ensikertalaisen kannattaakin varmistaa tarkka paikka tähtikartasta, mutta kun sen ensimmäisen kerran on bongannut, jatkossa sen löytää jo helpommin.
Lokakuussa kannattaa katsella myös omaa galaksiamme Linnunrataa, joka hohtaa kauniina valovyönä syyspimeinä iltoina ja öinä. Linnunradassa voi erottaa leveämpiä ja kapeampia alueita. Joutsenen suunnalla vyö on kirkkaimmillaan ja hajoaa kahdeksi haaraksi, joita voi olla kyllä vaikea erottaa taivaalla.
Linnunrata on näyttävä täällä pohjoisessa mutta eteläisellä pallonpuoliskolla se on huomattavan paljon kirkkaampi, joten etelänmatkoilla kannattaa ehdottomasti suunnata katse ylös yötaivaalle.
Lokakuussa kannattaa myös katsella kiikareilla tähtijoukkoja, vaikkapa Perseuksen tähtijoukkoa, joka on Linnunradan valovyön päällä, Perseuksen ja Kassiopeian välissä, lähes kohtisuoraan pään päällä.
Lokakuussa näkyvät paljain silmin Merkurius, Mars ja Jupiter
Merkurius löytyy lokakuun alkupuolella aamutaivaalta. Sitä voi katsella tuntia ennen Auringon nousua mutta pian se katoaa Auringon suuntaan. Parhaiten sen näkee paikasta, josta avautuu hyvä näkyvyys taivaanrantaan, koska planeetta on hyvin matalalla.
.
Jupiter on alkukuusta aamutaivaalla lähellä Merkuriusta. Kuun lopussa se alkaa näkyä jo varhemmin yöllä. Jupiter on tähtitaivaan kirkkain planeetta.
Punertava Mars-planeetta näkyy Etelä-Suomessa. Se on Jousimiehen tähdistössä, illan pimennyttyä lounaan suunnalla, varsin matalalla Auringon laskun jälkeen, kadoten sitten horisontin taakse.
Myös Uranus ja Neptunus ovat näkyvissä mutta kaukaisina planeettoina niitä ei näe paljain silmin. Tarvitaan kiikari tai kaukoputki ja etsimiseen lisäksi hyvä tähtikartta. Uranus on oppositiossa kuun puolivälissä ja näkyy koko yön.
Orionidit lentävät
Koko lokakuun ajan tähtitaivaalla lentelevät orionidit. Niiden maksimi osuu lokakuun 21. päivän tienoille. Parhaimmillaan nähdään toistakymmentä tähdenlentoa tunnissa.
Maksimin aikaan orionideja kannattaa seurata aamuyöllä, kun Orionin hieno tähtikuvio nousee eteläiselle taivaalle. Kuun valoisuus saattaa häiritä parven näkyvyyttä.
Hyadit peittyvät
Lokakuun 19. päivänä aamuyöllä Kuu kulkee Hyadien tähtijoukon editse ja peittää tähtijoukon tähtiä taakseen. Tapahtumaa kannattaa katsella kiikarilla, koska tähtijoukon tähdet ovat melko himmeitä eikä tapahtuma muuten kunnolla erotu. Näkymä on hauska, kun Kuun pimeä, näkymätön reuna peittää taakseen tähdet, jotka ikään kuin humpsahtavat yhtäkkiä näkymättömiin. Joinakin vuosina myös lähellä oleva Härän tähtikuvion kirkas Aldebaran katoaa Kuun taakse, mutta tällä kertaa näin ei käy.
Professori Markku Poutanen kertoo lokakuun tähtitaivaasta, haastattelijana Sisko Loikkanen:
