Hyppää pääsisältöön

Lontoon keskustelut: Taide näkyvämmäksi / Talk art: How does art gain visibility?

Taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI), taustalla Lontoon parlamenttitalo
Taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI) Taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI), taustalla Lontoon parlamenttitalo Kuva: Yle valitut sanat

Talk art / Talk society: Miten saadaan taide näkyvämmäksi?

22.01.2015
Miten taidetta voidaan tehdä näkyvämmäksi suurelle yleisölle? Keskustelu taiteen näkyvyydestä taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI) kanssa.
Teema keskittyy Lontooseen, yhteen taidemaailman pääkaupungeista ja siihen, kuinka taiteen runsas läsnäolo näyttäytyy kaupungissa. Mistä elementeistä mielenkiintoinen taidenäyttely rakentuu ja mikä on näyttelyn ja tilan välinen suhde? Pitäisikö taiteilijoiden mainostaa ja brändätä itseään ja tulisiko taiteeseen keskittyneen median kosiskella laajempaa yleisöä?
Keskustelua vetää Suomen Lontoon instituutin johtaja Pauliina Ståhlberg ja sen on suunnitellut ja kuratoinut taide-ja kulttuuriohjelman päällikkö Johanna Vakkari.

TALK ART/ TALK SOCIETY: HOW DOES ART GAIN VISIBILITY?

In what way can one make art more visible to the general public? The visibility of art discussed by art critic and curator James Putnam (UK), visual artist Hans Rosenström (Finland).
The discussion focuses on London as one of the world’s leading art capitals – and how art is visible in the city. What elements are needed to create an interesting art exhibition and what is the relationship between an exhibition and the space it inhabits? Should artists be marketing and branding themselves and should the art media be reaching to the wider public?
The discussion is moderated by Pauliina Ståhlberg, director of the Finnish Institute in London and it is planned and curated by Johanna Vakkari, head of arts & culture programme.

JAMES PUTNAM is an independent curator and writer. He founded and was curator of the British Museum’s Contemporary Arts and Cultures Programme from 1999 to 2003. He was also a former curator of the British Museum’s Department of Egyptian Antiquities. He has organized a number of critically acclaimed exhibitions for major museums juxtaposing the work of contemporary artists with their collections and curated projects for art biennials in Europe and the Far East. His book ‘Art and Artifact – The Museum as Medium’, published by Thames & Hudson, surveys the interaction between contemporary artists and the museum. He was Visiting Scholar in Museum Studies at New York University, is a guest lecturer in Curating practice at Central Saint Martins and is currently Senior Research Fellow, Exhibitions at University of the Arts, London.
www.jamesputnam.org.uk

HANS ROSENSTRÖM is a Finnish artist based in London. He creates spatial narratives using a wide range of different medias from video to sound works and from architectural interventions to text. The spectator plays often a key role in his installations that challenge the psychological and physical relationship within a specific moment or space. Rosenström has exhibited his work both in Finland, and internationally and was in 2015 a nominee for the Ars Fennica Award. www.hansrosenstrom.net

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.