Hyppää pääsisältöön

Lontoon keskustelut: Taide näkyvämmäksi / Talk art: How does art gain visibility?

Taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI), taustalla Lontoon parlamenttitalo
Taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI) Taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI), taustalla Lontoon parlamenttitalo Kuva: Yle valitut sanat

Talk art / Talk society: Miten saadaan taide näkyvämmäksi?

22.01.2015
Miten taidetta voidaan tehdä näkyvämmäksi suurelle yleisölle? Keskustelu taiteen näkyvyydestä taidekriitikko ja kuraattori James Putnamin (UK) ja taiteilija Hans Rosenströmin (FI) kanssa.
Teema keskittyy Lontooseen, yhteen taidemaailman pääkaupungeista ja siihen, kuinka taiteen runsas läsnäolo näyttäytyy kaupungissa. Mistä elementeistä mielenkiintoinen taidenäyttely rakentuu ja mikä on näyttelyn ja tilan välinen suhde? Pitäisikö taiteilijoiden mainostaa ja brändätä itseään ja tulisiko taiteeseen keskittyneen median kosiskella laajempaa yleisöä?
Keskustelua vetää Suomen Lontoon instituutin johtaja Pauliina Ståhlberg ja sen on suunnitellut ja kuratoinut taide-ja kulttuuriohjelman päällikkö Johanna Vakkari.

TALK ART/ TALK SOCIETY: HOW DOES ART GAIN VISIBILITY?

In what way can one make art more visible to the general public? The visibility of art discussed by art critic and curator James Putnam (UK), visual artist Hans Rosenström (Finland).
The discussion focuses on London as one of the world’s leading art capitals – and how art is visible in the city. What elements are needed to create an interesting art exhibition and what is the relationship between an exhibition and the space it inhabits? Should artists be marketing and branding themselves and should the art media be reaching to the wider public?
The discussion is moderated by Pauliina Ståhlberg, director of the Finnish Institute in London and it is planned and curated by Johanna Vakkari, head of arts & culture programme.

JAMES PUTNAM is an independent curator and writer. He founded and was curator of the British Museum’s Contemporary Arts and Cultures Programme from 1999 to 2003. He was also a former curator of the British Museum’s Department of Egyptian Antiquities. He has organized a number of critically acclaimed exhibitions for major museums juxtaposing the work of contemporary artists with their collections and curated projects for art biennials in Europe and the Far East. His book ‘Art and Artifact – The Museum as Medium’, published by Thames & Hudson, surveys the interaction between contemporary artists and the museum. He was Visiting Scholar in Museum Studies at New York University, is a guest lecturer in Curating practice at Central Saint Martins and is currently Senior Research Fellow, Exhibitions at University of the Arts, London.
www.jamesputnam.org.uk

HANS ROSENSTRÖM is a Finnish artist based in London. He creates spatial narratives using a wide range of different medias from video to sound works and from architectural interventions to text. The spectator plays often a key role in his installations that challenge the psychological and physical relationship within a specific moment or space. Rosenström has exhibited his work both in Finland, and internationally and was in 2015 a nominee for the Ars Fennica Award. www.hansrosenstrom.net

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri