Hyppää pääsisältöön

Maahanmuuttoviraston avoin shekki: käsikirjoitus

Turvapaikanhakijoiden aiheuttama tulva alkoi vuosi sitten. Jos Maahanmuuttovirasto olisi pysynyt kustannustavoitteissaan, olisi pakolaispaniikin hintalappu ollut noin 300 miljoonaa euroa. MOT laski maahanmuuton todelliset kustanukset.

MOT: Maahanmuuttoviraston avoin shekki

Maahanmuuttovirasto järjesti reilu kuukausi sitten tilaisuuden, jossa se kertoi miten Suomi on selvinnyt historiansa suurimmasta turvapaikan hakijoiden vyörystä. Oli kulunut vuosi siitä kun tuhannet ja taas tuhannet ihmiset saapuivat rajojen yli ja saivat maan sekaisin.

Pekka Nuutinen Migrin infossa 1.9.2016:
”Me Perustettiin 200 yksikköä muutamassa kuukaudessa. Ja mä oon monesti sanonut, että jos vastaanottokeskus perustetaan kolmessa kuukaudessa, se on jo aika hyvä ja nopea suoritus. Silloin ehditään katsoa taustat, kiinteistöt ehditään hyvin käydä läpi, valikoida ehkä kiinteistöjä ja niin poispäin.

Viraston mukaan Suomi selvisi. Hintalappu on kuitenkin aivan muissa korkeuksissa kuin alun perin laskettiin. Rahaa on palanut kohtuuttomiin sopimuksiin vastaanottokeskusten ylläpitäjien kanssa.

Pekka Nuutinen:
”Me jouduttiin toimimaan osin jopa tunneissa ja päivissä ja tää tarkoittaa sitä, että osin me toimittiin suurella riskillä. Ei siitä mihinkään pääse.”

Vuoden 2015 loppuun mennessä turvapaikanhakijoita oli reilut 32.000 kun Suomi oli tottunut vastaanottamaan kymmenesosan tästä aikaisempina vuosina.
Vielä syyskuussa maahanmuuttoviraston järjestelmissä oli 23.000 hakijaa. Turvapaikkajonot luvataan nyt purkaa vuoden loppuun mennessä.

Lopullista laskua on Maahanmuuttoviraston eli Migrin ohella laskenut myös sisäministeriön sisäinen tarkastus. Sen tekemän raportin johtopäätökset ovat veronmaksajan kannalta karua luettavaa.

Tarkastusraportin mukaan maahanmuuttovirasto teki huonolla sopimusmallilla liian pitkiä sopimuksia, unohti kilpailuttamisen ja käytti keskusten turvallisuuden varmistamiseen liikaa varoja. Kustannukset henkilöä kohti kasvoivat merkittävästi.

Jorma Kuuluvainen:
Me jouduttiin siinä tekemään hyvin nopeasti päätöksiä ja ratkaisuja jotka ei välttämättä olleet taloudellisesti järkeviä kaikki ja edullisia.

Kuuluvainen johti maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikköä vuosina 2010-16. Hän jäi vastikään eläkkeelle.

Kuuluvainen:
Se että siinä tilanteessa tehtiin myös pitkäaikaisempia sopimuksia, niin sitä tehtiin sillä silmällä, että tää jatkuu tää tän tyyppinen tilanne pitkään ja me tarvitaan näitä tiloja, että meidän ei ole järkevää lähteä tekemään lyhyitä sopimuksia, koska mitä lyhyempi sopimus, sitä kalliimpihan se meille tietenkin olisi ollut.

No nyt jälkiviisaana voi tietysti todeta, että tilanne on niin radikaalisti muuttunut, että nyt me ollaan toisessa päässä tätä kehityslinjaa ja ollaan purkamassa sopimuksia, irtisanomassa paikkoja, vähentämässä kapasiteettia,

Yhden turvapaikanhakijan keskimääräinen kustannus pitkällä aikavälillä on Suomessa ollut 43 euroa vuorokaudessa.

Viime syksyn hässäkässä keskimääräinen kustannus nousi 66 euroon. Maahanmuuttovirasto tarjoaa selitykseksi keskusten perustamiskustannuksia.

Kuuluvainen:
kun näitä vastaanottokeskuksia perustettiin, nimenomaan näitä kiinteistöjä otettiin käyttöön, niihin jouduttiin tekemään hyvin paljon erilaisia muutostöitä, jotta se vastaa tätä meidän toiminnan vaatimuksia, ihan rakenteellisia muutoksia ja joitakin perus tämmöisiä muutostöitä plus sit tähän turvallisuuteen liittyviä liittyviä töitä ja ne on tietysti siinä alkuvaiheessa kasaantuvia kustannuksia, jotka sitten myöhemmin eivät näy.

Maahanmuuttoviraston tavoitteena oli ajan myötä painaa hakijakohtainen hinta 37 euroon vuorokaudessa.

Tavoite on kuitenkin karannut käsistä. Tämän vuoden aikana keskikustannus on pysynyt korkealla, 57 eurossa. Sitä on vaikea enää selittää aloituskustannuksilla. Mikä vastaanotossa sitten maksaa? Turvapaikan hakija itse ei rahoja saa. Usein keskukset ovat syrjäseuduilla, asuminen ahdasta ja ruoka- ja muut palvelut vaatimattomia.

Yksi vastaanottoa hoitavista yrityksistä on Luona Oy, jonka yksi keskus sijaitsee Robert Huberin tiellä Vantaalla.

Sivula:
Täällä asuu tällä hetkellä sellaiset 360 ihmistä ja enimmillään tähän mahtuu semmoiset 500 henkilöä tähän kiinteistöön.

Marko Sivula toimii Luonan vastaanottokeskusten kiinteistöjohtajana.

Sivula:
No, tämmösen vastaanottokeskustoiminnan ehkä kolme oleellisinta osaa on, yks niistä on henkilöstö, nää ihmiset, jotka tätä vastaanottokeskustoimintaa pyörittää. Toinen erittäin merkittävä on sit nää majoituspalvelut, jotka me näille ihmisille järjestetään täällä, jotta he voisivat viettää inhimillisesti yönsä, peseytyä. Ja kolmas on sitten ruokailun järjestäminen. Siin on niinku kolme pääpointtia.

Sivula:
Tässä on tämän vastaanottokeskuksen ruokasali. Täällä järjestetään oman keittiön voimin ruokailu tälle meidän porukalle. Nytkin siellä taitaa olla menossa ruokailu, joskin niin, että alkuryysis on jo ohi, että nyt täällä käy sitten ihmiset, ketkä kerkiää.

Vokin asukas tulee selvittämään, että ruoka on huonoa.

Sivula:
Et ole tyytyväinen ruokaan?

Asukas:
Tämä kokki ei tee yhtään hyvää ruokaa.

Sivula:
Meillä on ollut täällä mukana asukkaita kertomassa minkälaista ruokaa haluttais. Ollaan saatu yleistä tyytyväisyyttä paremmaksi, mutta ei me päästä siihen sataan prosenttiin valitettavasti.

Kiinteistöjohtaja vie kuvausryhmän terveydenhoitajan vastaanotolle.

Sivula:
Moi Eeva, saadaanks me vähän kattoo, ku sä teet töitä? No niin, tervetuloa.
Asukkaat saavat tulla akuutisti käymään, tietysti myös ajanvarauksella ja tässä tehään sit arviointi, jos on semmonen tilanne, että tarvii ihan lääkärin apuu. Niin sitten ohjataan tästä eteenpäin.

Opetustilanne luokassa.

Sivula:
Turvapaikanhakijan velvollisuutena on osallistua neljä tuntia viikossa erilaiseen työ- ja opintotoimintaan. Ja vähintään kaks tuntia niistä pitää olla suomen kielen opetusta, jota tässä luokassa järjestetään.

Toinen pätkä opetustilanteesta.

Sivula:
Osa osallistuu hyvinkin aktiivisesti ja osa sitten ei, varmaan riippuu siitä, että onko saanut turvapaikan vai ei, että jos on saanut, motivaatio voi olla hyvinkin korkealla.

Vaikka Maahanmuuttovirasto olisi saavuttanut tavoitteensa eli 37 euron keskikustannuksen, olisi turvapaikkaa hakeva viisihenkinen esimerkkiperhe maksanut noin 5500 euroa kuukaudessa.

Tämän vuoden keskiarvokustannuksilla kuukausitaksa sen sijaan kohoaa 8500 euroon.

Vuorokauden hinta vaihtelee toki erittäin paljon muun muassa kunnallisten asuntoloiden, alaikäisten majoitusten tai Helsingin keskustassa sijaitsevien välillä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että maahanmuuttovirasto hutiloi tehdessään sopimuksia paineen alla ja että virastolta jäi piikki auki. Hyötyjinä ovat olleet keskusten perustajat, vaikka Maahanmuuttovirasto yrittikin katkaista huonoja sopimuksia.

Lomayhtymä Finland Oy valjasti konkurssikypsän kylpylähotelli Kivitipun Lappajärvellä vastaanottokäyttöön vyöryn pahimpaan aikaan vuosi sitten.

Turvapaikkabisnes ehti pyöriä reilut neljä kuukautta, kunnes Helsingistä tuli soitto.

Henry Paasikivi:
Siinä puhelussa sitten ilmoitettiin, että niin että joo, teidän toiminta tullaan päättämään ja virallinen ilmoitus siitä tulee vielä tänään sähköpostilla.
Alkuunhan neuvoteltiin nimenomaan ja puhuttiin siitä, että minimissään kaksi vuotta tää toiminta jatkuu. Vielä helmikuun alussa mä, oiskohan ollu ensimmäisellä viikolla, niin ilmoitin maahanmuuttovirastoon, että meillä on kapasiteettia ja että me voidaan ottaa lisää väkeä. Sieltä vain kiiteltiin, että hyvä näin ja pitävät sen mielessä.

MOT: Mitkä olivat lopettamisen perusteet?

Paasikivi:
No lopettamisen perusteet oli vähän, vähän tämmöiset ympäripyöreät. Ei ollut selkeätä mitään yksilöityä perustetta. Tuli vain tämmöinen kirje, jossa oli viitattu, viitattu, voisi sanoa niin kuin taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin niin kuin sanotaan teollisuuden parissa.

Kuuluvainen:
Se oli sellainen kokonaisarviointi silloin, että siinä ei ollut pelkästään taloutta, vaan siinä oli myöskin näitä muita tekijöitä, turvallisuutta, toimintaympäristöä ja tämmöistä toiminnallisuutta ja tää kokonaisuus oli silloin päätösten taustalla.

Paasikivi laskee, että vuorokausihinta jäi Kivitipussa reilusti alle vuoden 2015 syksyn keskiarvon eli 66 euron. Tämän takia lopettamispäätös herättikin ihmetystä .

Paasikivi:
Tuli ristiriitaisia ohjeita. Alkuunhan ei ollut ohjeita oikeastaan ollenkaan. Silloin mentiin nimenomaan niin kuin ohjeena annettiin, että tervettä järkeä käyttäen. Tällä hetkellä me pyritään lopettamaan Lomayhtymä ry:n toiminta sekä Lomayhtymä Finland Oy:n toiminta ja tuota myymään kiinteistöt ja sitä kautta tekemään tämmöisen lopetuksen.

Vastaanottobisneksessä eniten sopimuksia sai Suomen punainen risti, joka pyöritti noin kahta kolmasosaa keskuksista. Esimerkiksi Luona hoiti enimmillään yhdeksää keskusta.

MOT pyysi Maahanmuuttovirastoa laskemaan kahden Suomen halvimman ja neljän Suomen kalleimman vastaanottokeskuksen kustannukset. Tarkasteluaika oli tämän vuoden tammikuusta heinäkuun loppuun.

Näyttää siltä, että veronmaksajien rahat ovat tehokkaimmin käytössä kuntien ylläpitämissä, ei-laitosmaisissa vastaanottokeskuksissa.

Niukimmat budjetit olivat Vaasan ja Kotkan asuntoperusteisissa vastaanottokeskuksissa: Vaasassa alkuvuonna selvittiin vain 22 euron vuorokausihinnalla. Kotkassa keskikustannus oli 26 euroa.

Suomen neljänneksi kallein oli alkuvuonna Rauman vastaanottokeskus. Sitä vetää Suomen punainen risti. Keskus avattiin tammikuussa, ja sinne varattiin ylimääräistä kapasiteettia, jotta voitiin ottaa vastaan turvapaikanhakijat Merikarvian ja Pitkäjärven purettaviksi määrätyistä hätämajoitusyksiköistä. Rauma jatkanee näillä näkymin toimintaansa.
Raumalla kustannusten keskiarvo tammi-heinäkuulta oli noin 146 euroa.

Kalleimmat keskukset löytyvät Helsingistä.
Maahanmuuttoviraston listan kolmantena on Ruskeasuon vastaanottokeskus, jossa yhä on asukkaita. Ruskeasuon keskihinta per asukas on vähän alle 150 euroa vuorokaudessa. 120-paikkaisessa keskuksessa on vain hajapaikkoja vapaana.
Keskusta hallinnoin Suomen punainen risti.

Ruskeasuolla on siirrytty laitosruokailusta itsenäiseen kokkailuun.

Petri Kaukiainen:
Kaikissa niissä on siirrytty omatoimikeittiöihin, kuitenkin vaikka on loppuu kohti menty, tehtiin ihan meidän omana investointina sen takia että se parantaa sitä asukkaiden voi sanoa viihtyvyyttä tai oman elämän hallinnan tunnetta ja sit toisaalta sitä niin kuin arjen sujuvuutta.

Ruskeasuon vastaanottokeskus lopettaa toimintansa marraskuun loppuun mennessä.

Valtakunnan toiseksi kallein keskus löytyy Helsingin Vuosaaresta vuorokausitaksalla 151 euroa. Vuosaarelaiset ovat kutsuneet entistä Alkon kurssikeskusta Vuorantaa ”aavehotelliksi”.

”Aavehotelliksi” palaavassa Vuorannassa pakattiin tavaroita muutama viikko sitten. Käytännön toimintaa pyörittäneellä henkilökunnalla ei ollut aavistustakaan, miksi idyllisellä paikalla sijaitseva keskus piti lopettaa.

Keskus oli Suomen punaisen ristin hoidossa. Keskuksen kapasiteettia oli käytetty vain puoliteholla.

Kaukiainen:
jos on toimeksianto 200 henkilöstä, niin me tota pannaan sinne 200 sänkyä, me pannaan sinne henkilökunta sen 200 majoituksen mukaan, 200 henkilökunta ja näin pois päin, sit jos siellä on sata henkilöä, niin siitä voi laskea yhtälöä.

Suomen kallein paikka turvapaikanhakijoiden majoittamisessa tänä vuonna on ollut Helsingin Sturenkadun vastaanottokeskus, jonne oli sijoitettu parhaimmillaan vajaa 300 turvapaikanhakijaa.
Sen keskimääräinen hinta per turvapaikanhakija oli lähes 200 euroa vuorokaudessa.
Keskus on Suomen punaisen ristin hoitama.

Kaukiainen:
Mikä on se listan kallein niin se oli remontissa, se oli pari kuukautta tyhjänä, joka taas oli ihan väistämätöntä ja järkevää tehdä, ett ennen sitä aikaa kun se pyöri, se oli ihan näissä keskiluvuissa

Ennen remonttia päivähinta oli SPR:n ilmoituksen mukaan noin 65 euroa eli sekin kahdeksan euroa yli keskiarvon.

Kaukiainen:
Hyvin arkisia ne on laadultaan, että ei siellä mitään kovin prameeta tehdä. Sit täytyy muistaa, että Punainen risti saa valtavasti lahjoituksia. Saatiin, me on saatu huonekaluja paljon, siis yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.

MOT: Eli se on alentanut näitä teidän aloittamiskustannuksia?

Kaukiainen:
No sanotaan ett se on totta kai se vaikuttaa. Se..nopeuttaa että sitten alentaa.

Suomen ja SPR:n neljän kalleimman vastaanottokeskuksen majoitusvuorokauden keskiarvohinnat vaihtelivat siis 150 ja 200 euron välillä. Eikä majoitus ollut todellakaan hotellitasoa.

MOT: Tässä on Scandic Park Helsinki 110 euroa.

MOT teki netissä pikatestin: Löytyykö Helsingin keskustan hotelleista halvempaa kortteeria? Hinnat ovat tältä lokakuulta.

MOT: Kuka tai ketkä SPR:ssä vastaavat vastaanottokeskuksista tehdyistä sopimuksista?

Kaukiainen:
No Punaisessa ristissä piirit vastaavat, ja käytännöissä piireissä sit useimmiten se on varmaan toiminnanjohtaja joka on piirin kokonaisuudesta vastuussa ja on sitten näistä tästä vastuussa.

MOT: Eli Helsingin Uudenmaan kohdalla te vastaatte?

Kaukiainen:
Kyllä. Jos puhutaan vuokrasopimuksista, niin Maahanmuuttoviraston kanssa kaikki meidän sopimukset on hyväksytettyjä etukäteen, että mä en ole tehnyt yhtään vuokrasopimusta, josta mä en olis Maahanmuuttoviraston kanssa etukäteen keskustellut.

MOT: Kun tosiaan tilattiin Maahanmuuttovirastolta näitä yksikkökustannushintoja, niin minkä takia kaikki kalleimmat olivat SPR:n kohteita?

Kaukiainen:
Sehän oli niin kuin tammikuusta heinäkuuhun kustannuksia. Se on seitsemän kuukautta. Kun mennään kuukausikohtaisesti, niin silloin siellä poikkeamia syntyy, niin ne vaikuttaa heti siihen kustannus, miten se jakautuu sitten, että jos aattelee, että se kallein oli sellainen, joka oli reilusti yli toista kuukautta käytännössä tyhjänä. Silloin se jyrää läpi koko kustannukset. Silloin se mittakaava muuttuu ihan toisen näköiseksi.Mehän ei olla, nämä päiväkustannukset eivät ole meidän seuranta, alkuperäinen siis että me sillä tavalla ne asetetaan siihen.
Mutta sinänsä noi, eihän noita lukuja sinänsä kauheen paljon voi kiistää.

Punainen risti korostaa, että yksiköiden kustannustaso on reilusti alle keskiarvon pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kuuluvainen:
No kyllä se sillä tavalla yllättävää oli, että, että tavallaan niin kuin ennakkoon ajateltuna SPR:n yksiköt, mitkä on pitkään toimineet, on toiminu tosi edullisesti. Tietysti se yllätti, että nyt näitä uusia yksiköitä, kun on perustettu, niin siellä nimenomaan SPR:n yksiköt on kalliita.

MOT: Jos tätä listaa olisi jatkettu eteenpäin, vaikka kymmenen kalleinta, niin olisiko se jatkunut samalla lailla?

Kuuluvainen:
Kyllä siellä sit muitakin ylläpitäjätahoja tulee vastaan, että ei se pelkästään SPR:n yksiköistä koostu.
Nää kalleimmat, niin ne on kaikki aika pieniä yksiköitä. Sitten siellä on tapahtunut erinäisiä kiinteistön osalta osittain tämmöisiä ongelmia, joiden takia ne on joutuneetkin pitämään niitä yksiköitä ylläpitäjätaho tyhjänä.

MOT: Laittoiko Maahanmuuttovirasto teille minkäänlaista kustannuskattoa toiminnalle?

Kaukiainen:
Maahanmuuttovirasto on kattonut ne budjettien mukaan.. se ensin käy ne budjetit läpi ja sitten hyväksyy ne.. ett se on se kontrolli.

MOT: Onko teillä ollut näissä vastaanottokeskussopimuksissa mitään kattoa, mitä vastaanottotoiminta saa maksaa?

Kuuluvainen:
Siis ei meillä sillä tavalla. Totta kai meillä itsellämme on ollut, mutta me ei oltais näille tarjoajille mitään tämmöisiä lukuja annettu, vaan meillä on ne keskimääräiset omat tavoitteet, joiden ympärille me on näitä sopimuksia sitten solmittu.

Maahanmuuttovirasto on valitellut pitkin matkaa, että se joutui tekemään kiireessä huonoja sopimuksia, joista on ollut vaikea päästä irti.

Virasto toki yritti tehdä pikaperuutuksiakin, jotka saattavat maksaa sille miljoonia jälkikäteen.

Kerroimme maaliskuussa Kymenlaaksossa toimineesta UP Suomi Oy:stä, joka onnistui valjastamaan tyhjillään olevan Myllyhovin hoitokodin Haminassa sekä hotelli Leikarin Kotkassa vastaanottokeskuksiksi. Nuoret yrittäjät olivat kuin puulla päähän lyötyjä, kun Maahanmuuttovirasto sanoi sopimukset irti

MOT: Migri teki huonon sopimuksen teidän kanssa. Yksikköhinta turvapaikanhakijaa kohti oli liian iso ja sen lisäksi oli kiinteitä kustannuksia. Mitä tähän vastaatte?

Iiro Haimi: Me annettiin heille kaks vaihtoehtoa, joko niin, että on kiinteä kuukausihinta vuoden määräaikanen tai sitten niin kun yhtä henkilöä koskeva hinta ja tota he valitsi molempiin kiinteistöihin tämän vuoden määräaikasen kiinteällä hinnalla sekä sitten tää Hotelli Leikariin sen palvelu- palvelusopimuksen. Ja tota siitä en ota kantaa, että onko sopimus Migrin puolelta huono tai hyvä. Mutta yhteisymmärryksessä niin sopimus hyväksyttiin.

UP Suomi vaatii valtiolta jopa seitsemän miljoonan vahingonkorvauksia. Osapuolet ovat viime viikkoina sovitelleet riitaa, joka mennee Helsingin käräjäoikeuteen.

Sisäministeriön sisäisen tarkastuksen ehkä raskauttavin moite koskee maahanmuuttovirastolla käytössä ollutta sopimuspohjaa. Siinä keskusten perustajille annettiin lähes avoin shekki.

Ote aikaisemmin käytössä olleesta sopimuksesta: ”Maahanmuuttovirasto korvaa palvelun tuottajalle tämän sopimuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat todelliset kustannukset täysimääräisinä.”

MOT: Eli heille on annettu tavallaan tällainen avoin shekki?

Kuuluvainen:
Ei niin voi sanoa, avoin shekki. Totta kai ollaan keskusteltu siitä, mitä ne palvelut tulee olla, mutta ei olla annettu mitään hintoja meidän taholtamme siihen, mitä tää pitäisi tai ei saisi maksaa.

Maahanmuuttovirasto sai ministeriöltä sapiskaa myös vastaanottokeskusten talouden ohjauksen ja valvonnan puutteista. MOT oli paikalla, kun Maahanmuuttovirasto teki valvontakäynnin Helsingin kaupungin ylläpitämään vastaanottokeskukseen. Uudenmaankadun keskuksessa asiat näyttivät olevan päällisin puolin kunnossa.

Valvonnan kautta pyritään yhdenmukaistamaan vastaanottopalveluiden sisältöä ja kulurakennetta sekä varmistamaan toiminnan taloudellisuus.

Valtion liikelaitos Senaatti-Kiinteistöt hallinnoi 10 000 rakennusta ja kuuden miljoonan neliömetrin pinta-alaa. Tyhjiä tiloja on puoli miljoonaa neliömetriä.

MOT: Miksi nämä tarpeettomat tilat eivät ole nyt esimerkiksi vastaanottokäytössä?

Jorma Heinonen:
Ne kolme paikkaa, mistä valtion tiloja sitten voitiin osoittaa tähän käyttöön oli juuri Oulussa se Hiukkavaaran kasarmi, sitten Hennalan kasarmi Lahdessa ja sitten Heinolassa ns. Opekoksi kutsuttu kiinteistö, siis entinen oppilaitos, joka oli ollut jo vuosia tyhjänä.
Muu ei soveltunut tai eikä ollut mahdollista muuttaa niitä siinä aikataulussa, ja lisäksi monessa tapauksessa varmaan se muutoskustannus olisi ollut kestämättömän suuri.

MOT: On moitittu, että maahanmuuttovirastolta ja myös SPR:ltä puuttuu kiinteistö-osaamista, mikä on näkynyt muun muassa siinä, että on tehty kalliita vuokrasopimuksia ja valtiolle epäedullisia sopimuksia. Eikö teillä olisi ollut tietoa ja taitoa auttaa heitä?

Heinonen:
Mä uskon, että meillä on tietoa ja taitoa toki, paitsi että tämmöisen operoinnin sopimiseen, jossa ostetaan siis se palvelu kaikkine siihen kuuluvat, sitähän ei Senaatti tee, jolloin siltä osin meillä ei olisi ollut mitään annettavaa. Mutta sitten kun ajattelen sitä tilannetta, niin ymmärrän hyvin, että maahanmuuttovirasto ei voinut jäädä makaamaan tuleen niin sanotusti, vaan heidän piti toimia.

Pakolaistulva aiheutti tuskaa yhdelle, mutta levensi leipää toiselle. MOT tarkasteli kahden SPR:n kanssa Uudellamaalla yhteistyötä tekevän yrityksen taloustietoja muutamalta viime vuodelta.

Pikavippiparoni Tuomo Mäen johtama Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy vuokrasi syksyllä 2015 omistamansa kiinteistön vastaanottokäyttöön Evitskogissa. Liikevaihdossa se tarkoitti heti yli miljoonan euron kasvua. Tulos parani lähes 200 000 euroa.

Etelävartiointi Oy valvoo Uudellamaalla SPR:n vastaanottokeskusten turvallisuutta. Turva-alan yrityksen liikevaihto kolminkertaistui viime tilikaudella. Tulos ponnisti plussan puolelle. Osallistuminen vastaanottobisnekseen näyttää ilmeisen kannattavalta.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki vetää kansliapäälliköiden työryhmää, joka tarkastelee maahanmuuton kustannuksia ja tekee hallitukselle esityksiä käytäntöjen uudistamiseksi.

Paula Lehtomäki:
Nyt kun meillä on uusien tulijoiden osalta ollut jo kotvan aikaa rauhallisempi tilanne, niin ilman muuta tän vuorokausihinnan alaspäin painaminen täytyy olla yks keskeinen tavoite.

MOT: Kun näitä sopimuksia on tehty vastaanottokeskuksia pyörittävien operaattoritahojen kanssa. Olisiko näille kuluille pitänyt määrätä jokin katto?

Lehtomäki:
No en osaa ottaa ehkä niin kun väkevää kantaa tähän maahanmuuttoviraston niin kun toiminnan yksityiskohtaan mutta korostan sitä, että että vaikka tämä kustannustaso todellakin nousi, niin siinä Suomi onnistui kyllä eurooppalaisittainkin katsottuna sangen hyvin, että me järjestelykeskuksen avulla saimme ensinnäkin tulijavirran niin kun kontrolliin, me saimme kaikki tulijat kirjoihin ja kansiin. Tätä ei juuri muissa Euroopan maissa ole tainnut tapahtua.

Sisäministeriö ei halua arvioida kehnojen sopimusten kustannusvaikutuksia. Siksi MOT laskee maahanmuuttoviraston antamien tietojen pohjalta kuinka paljon veronmaksaja on pulittanut ylimääräistä tavoitehintoihin nähden.

Laskukaava on yksinkertainen: toteutuneet kulut miinus tavoitehinta.

Maahanmuuttoviraston mukaan vuoden 2015 lopulla turvapaikanhakijoita oli keskimäärin 20 000. Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden keskiarvo oli 25 000 henkilöä.

Kerromme turvapaikanhakijat majoituspäivillä ja keskimääräisillä kustannuksilla.

Jos olisi pysytty tavoitteessa, rahaa olisi palanut elokuusta 2015 heinäkuun loppuun 2016 310 miljoonaa euroa. Toteutuneet menot olivat noin puoli miljardia.

Maahanmuuttoviraston väärien ratkaisujen laskuksi tulee lähestulkoon 200 miljoonaa euroa.

Pekka Nuutinen:
"Itse myös sopassa vahvasti mukana olleena, tuossa majoituspuolella, niin sanon, että se oli kyllä aika hurja kokemus. Mä olen sitä tituleerannut joskus, että se oli tämmöinen eksistentiaalinen työkokemus."

Ohjelmassa esiintyvät:

PEKKA NUUTINEN
vastaanottoyksikön johtaja 1.10. lukien
Maahanmuuttovirasto

JORMA KUULUVAINEN
vastaanottoyksikön johtaja 30.9. asti
Maahanmuuttovirasto

MARKO SIVULA
kiinteistöjohtaja
Luona Oy

HENRY PAASIKIVI
johtaja
Kivitipun vastaanottokeskus, Lappajärvi

PETRI KAUKIAINEN
toiminnanjohtaja
SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiri

IIRO HAIMI
kehitysjohtaja
UP Suomi Oy

JORMA HEINONEN
toimialajohtaja
Senaatti-Kiinteistöt

PAULA LEHTOMÄKI
valtiosihteeri
valtioneuvoston kanslia

Muokattu: Lisätyy asiasnaksi käsikirjoitukset 22.6.2017 MK