Hyppää pääsisältöön

Miksi toiset selviävät äärimmäisistä vastoinkäymisistä mutta toiset eivät?

Suomen pelaaja kaatuneena maassa vanhassa mustavalkoisessa kuvassa.
Suomen pelaaja kaatuneena maassa vanhassa mustavalkoisessa kuvassa. Kuva: Yle/Kalle Kultala jääkiekko

Suomalainen sisu on käsitteenä monelle tuttu. Vaikka se liitetäänkin usein henkiseen vahvuuteen ja positiiviseen itsepäisyyteen, sitä on tähän mennessä tutkittu lähinnä historiallisena ilmiönä ja suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin liittyvänä piirteenä.

Sisu ei kuitenkaan ole missään nimessä pelkästään suomalainen ilmiö. Maailman eri kulttuurit ovat pullollaan selviytymistarinoita, joissa sisulla on ollut osansa. "Meillä vain on sille oma sana, mikä on mielestäni todella viehättävää ja innostavaa", toteaa sisu-tutkija ja positiivisen psykologian asiantuntija Emilia Lahti. Englanniksi sisu ei esimerkiksi suoraan käänny, vaan Lahti käyttää kuvausta: “extraordinary determination and resoluteness in the face of extreme adversity”.

Sisun ytimessä näyttäisi olevan yksilön kyky ylittää itsensä jonkinlaisessa murrostilanteessa, jossa ihminen on tullut sellaiseen paikkaan henkisesti tai fyysisesti, että siitä ei tunnu olevan minkäänlaista ulospääsyä. Sisu on ennemminkin sellaista hetkessä tapahtuvaa todella voimakasta kurottautumista kuin esim. pitkäntähtäimen tavoitteisiin pyrkimistä, Lahti selittää.

Mieleen tuli kaksi vaihtoehtoa, taistella takaisin tai luovuttaa.
― Pekka Hyysalo

Vuonna 2010 freestylehiihjäjä Pekka Hyysalo löi päänsä pahasti epäonnistuneen hypyn seurauksena ja sai vakavan aivovamman. Lääkäreiden ennusteen mukaan kävelyn uskottiin olevan mahdollista vasta parin vuoden kuntoutuksen jälkeen. Hyysalo kuitenkin käveli itsenäisesti jo kuusi kuukautta onnettomuuden jälkeen.

Hyysalo juoksukisassa
Hyysalo juoksukisassa Docventures

Pekka kertoi masentuneensa, kun ymmärsi, miten vakavasti oli loukkaantunut ja miten monesta asiasta joutuisi elämässään luopumaan. Hän joutui miettimään tarkkaan, mitä halusi loppuelämällään tehdä. Luovuttamisen ja taistelun väliltä Pekka valitsi jälkimmäisen.

Mutta onko se niin yksinkertaista? Voiko ihminen vain valita selviytymisen?

Sisun psykologiset elementit

1. Kaikki lähtee toivosta. Jo edesmennyt psykologi Shane J. Lopez on tutkinut toivoa ja summannut, että “toivo on kaiken toiminnan sytytystulppa”. Eli jos ihmisellä on pienikin toivonpilkahdus sisällään on kaikki toiminta mahdollista. Se voi olla vaikka tunne siitä, että omillä teoilla on merkitystä, mikä taas liittyy autonomiaan eli omaehtoisuuden käsitteeseen. Autonomian ytimessä taas on tunne siitä, että ihminen on vapaa päättämään itse tekemisistään.

2. Se mitä uskomme että voimme tehdä, vaikuttaa olennaisesti siihen mitä kykenemme tekemään. Eli uskomukset, mielenlaatu ja ajattelutavat (mindset), joita on tutkinut erityisesti Carol Dweck Stanfordin yliopistosta, ovat myös oleellisia ihmisen selviytymiskyvyn ja hetkessä tapahtuvan kurottautumisen kannalta. Ratkaisevassa asemassa on myös se, mitä ihmiset ympärillämme ajattelevat (sosiaalinen konteksti). Uskooko ympäristö ja läheiset kyvykkyyteeni vai ei?

Nainen kiipeää vuorta.
Nainen kiipeää vuorta. Kuva: Juhani Jääskeläinen vuorikiipeily

3. Resilienssi, eli selviytymiskykyisyys on kykyä “tokeentua” tai pompata takaisin vastoinkäymisestä. Se on henkistä vahvuutta ja joustamiskykyä. Resilienssi ei ole ominaisuus jota joko on tai ei ole, vaan sitä voi oppia.

4. Ihminen voi myös päättää nähdä tulevaisuuden valoisana (optimismi). Se että näkee tulevaisuuden valoisana, korreloi voimakkaasti sen kanssa, että ihminen lähtee liikkeelle ja tekee tekoja, jotka sitten toisintavat sitä opitimistista elämänasennetta. Positiiviset teot ruokkivat itse itseään.

5. Lisäksi ihminen voi myös valita millaisia leimoja ja merkityksiä antaa asioille ja tapahtumille. Onko tietty tilanne täydellinen katastrofi, joka johtaa lamaantumiseen, vai onko se esim. haaste? Ihminen voi tavallaan “ajatella uudelleen” jonkun tilanteen sellaiseksi, että siitä voi kaikesta huolimatta syntyä jotakin positiivista (framing).

Sosiaalisen tuen merkitys?

Lahti on tutkinut sisua kyselytutkimuksen kautta. Kyselyyn vastasi yli tuhat ihmistä ja sen tarkoituksena oli etsiä kulttuurisia representaatioita aiheesta. Eli miten ihmiset kuvaavat sisua ja mitä on sisun ytimessä?

Tutkimusmateriaalista nousi vahvasti esille se, että ihmisten tarinat eivät olleetkaan kertomuksia yksin selviämisestä, vaan ennemminkin siitä, kuinka yhteisö ja ympäristö olivat tulleet siinä hetkessä tai murrostilanteessa yksilön tueksi. Useimpiin tarinoihin liittyi siis tarina siitä, kuinka joku oli auttanut.

Mies kiinnittää lähtötelineitä naisjuoksijalle, jolla on käsi siteessä.
Mies kiinnittää lähtötelineitä naisjuoksijalle, jolla on käsi siteessä. Kuva: Yle/Kalle Kultala docventures

Sosiaalipsykologinen puoli jää usein liian pienelle huomiolle, koska me olemme niin hirveän kiinnostuneita miettimään sitä yksilön päänsisäistä maailmaa, ja jotenkin sijoitetaan se ihmisen pystyvyys aina sinne yksilöön itseen, Lahti selventää.

Esim. Pekka Hyysalo on monessa yhteydessä maininnut kuinka merkittävässä roolissa perheen ja läheisten tuki on ollut hänen toipumisessaan.

Toisin sanoen yksilöltä täytyy löytyä se kyky kurottautua yli vastoinkäymisen ja astua tyhjyyteen kaiken sen pelon keskellä, mutta sosiaalinen tuki on se “tuuli meidän siipien alla”, joka tukee, kannattelee ja itseasiassa myös mahdollistaa sen hypyn tuntemattomaan, Lahti kiteyttää.

Tahtoisin jättää maailmaan erittäin positiivisen jäljen ja tehdä paljon hyviä juttuja! Ainakin tahtoisin auttaa kanssani samankaltaiseen tilanteeseen joutuneita ihmisiä.― Pekka Hyysalo

Kukaan ei pysty tällä hetkellä vielä tyhjentävästi selittämään sitä psykofyysistä mekaniikkaa, joka ihmisen kehossa ja mielessä käynnistyessään johtaa toisilla syttymiseen ja toisilla lamaantumiseen.

Kuinka positiivista sosiaalista muutosta voidaan mahdollistaa? Kenestä, ja miten ihmisestä kuoriutuu yhteisönsä valonkantaja ja eteenpäin vievä voima? Näihin kysymyksiin Emilia Lahti haluaisi vielä vastauksia tutkimuksen kautta. Miksi? - Koska sehän muuttaa kaiken!

Viikon leffa New Run kertoo Pekka Hyysalon tarinan, joka on tarina sisusta, tahdonvoimasta, ympäristön tuesta ja positiivisen elämänasenteen vaikutuksista.

Rakennuspalikoita onnelliseen elämään ja sisäisen motivaation syntyyn löytyy myös esimerkiksi filosofi Frank Martelan itseohjautuvuusteoriaa käsittelevästä blogipostauksesta.

Rikun ja Tunnan vieraat toivon ja elämänhalun lähteillä

Viikon vieraat
Viikon vieraat Docventures

Pekka Hyysalo
BackFighter ja vuoden puhuja 2016.

Tommi Laitio
Helsingin nuorisotoimenjohtaja

Maria Ritola
Startup-yrittäjä, Iris AI.

Radiovieraana professori Juho Saari.

Ke 12.10.2016 Yle TV2 klo 21 ja To 13.10. Yle Puhe klo 16.

Juttua varten on haastateltu Emilia Lahtea. Lahti on sovelletun positiivisen psykologian asiantuntija, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjatutkimusta sisusta psykologisena voimavarana Aalto-yliopistossa.

  • Docventures on murroksen media

    Docventures 5 syksyllä 2017.

    Maailma ja jokainen meistä tulevat muuttumaan – enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin planeetan ja ihmiskunnan historiassa. Kukaan ei tiedä miten. Docventures 5 on tämän murroskauden tiedonvälittäjä, ajatusten ja keskustelun herättäjä. Syksyn 2017 uusissa dokumenteissa mennään syvälle internetiin, populismiin, oikeusvaltioon, turvallisuuteen, militarisaatioon, aineettoman omaisuuden ja ruuan tulevaisuuteen, seksiin sekä suomalaisuuteen.

  • Docventures: Kiitos leffakerhoille!

    Kooste kauden parhaista Docventures-leffakerhokuvista!

    Docventuresin leffakerhoja on noussut pitkin syksyä aina Hangosta Utsjoelle sekä ulkomaita myöten kuin hippitatteja golfkentille! Ette uskokaan, kuinka hyvältä on tuntunut nähdä teidän kokoontuvan viikko toisensa perään dokumenttielokuvan äärelle. Kiitos kaikille pissaliisoille, räkäpettereille ja aiheista asiallisesti keskusteleville besserwissereille ympär' Suomen maan ja maailman!

  • Docventures: Syksyn viimeiset TOP10 twiitit!

    Kuudennen jakson toivontäyteiset twiitit

    Arvoisa Docventures-yleisö, kaikki te räkäpetterit ynnä pissaliisat! Ette koskaan lakkaa hämmästyttämästä meitä fiksuilla, skarpeilla, oivaltavilla ja nokkelilla kommenteillanne. Tässä vielä eilisen jakson twiittitulvan joukosta poimitut kymmenen parasta, olkaapa hyvät! Kaikki se, mitä eilen jäi puimatta, puhutaan tänään pahki, poikki ja pinoon radiossa.