Hyppää pääsisältöön

Päätyykö mikromuovi juomaveteesi?

Mikromuovia
Mikromuovia Chesapeakenlahdelta Yhdysvalloista. Mikromuovia Kuva: Chesapeake Bay Program mikromuovi,Chesapeake Bay Program,jätteet

Mikromuovia on löydetty Suomen järvistä. Samoista järvistä, joista otamme juomavettä. On mahdollista, että kaikkein pienimmät mikromuovipartikkelit pääsevät puhdistamojen läpi juomaveteen. Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde.

- Olemme löytäneet yllättävän paljon mikromuovia järvivedestä, samoista paikoista, joista otetaan raakavettä juomavedeksi, kertoo Itä- Suomen yliopiston mikromuovitutkija Samuel Hartikainen alustavista tuloksistaan.

Muovia on löydetty mm. Kallavedestä, jonka mikromuovipitoisuudet ovat korkeat verrattuna maailmalta raportoituihin tuloksiin järvistä ja joista.

Hartikainen pitää mahdollisena, että osa mikromuovista päätyy talousveteen.

- Tietyn koon alittavat partikkelit eivät pysähdy jätevedenpuhdistamolle.

Menevätkö ne myös talousveden valmistukseen käytettävien puhdistusprosessien läpi, sitä ei vielä tiedetä. Mitä pienemmäksi muovi hajoaa, sitä helpommin se menee läpi suodatusjärjestelmistä. Tämä muovin lopullinen hajoaminen tunnetaan huonosti.

- Emme tiedä, kuinka pieneksi muovi lopulta hajoaa.

mikromuovia Rhein-joesta
Isompaa mikromuovia Rein-joesta Saksasta. mikromuovia Rhein-joesta Kuva: Macmillan Publishers Limited mikromuovi,mikroroskat

Mikromuovin tarkkailuun ei ole työkaluja

- Kyselyjä mikromuovista on tullut kuluttajilta, sanoo vedentuotannon tuotantopäällikkö Markku Lehtola Kuopion Vedestä.

Mikromuovin pitoisuutta ei tällä hetkellä valvota eikä valvontaan ole edes olemassa työkaluja. Alan suositukset tulevat Maailman terveysjärjestö WHO:lta. Mikromuoville järjestö ei ole asettanut mittausmenetelmiä eikä raja-arvoja, ainakaan vielä.

Kuopiossa juomavesi on tekopohjavettä. Se on siis järven pintavettä, joka on kulkenut puolen kilometrin rantakaistaleen läpi puhdistuslaitokselle.

- Se matka voi kestää pari kuukauttakin.

Lehtola epäilee, että suurin osa mikromuovista jää tähän rantakaistaleeseen. Tämän lisäksi vedestä saostetaan ja suodatetaan orgaanisia yhdisteitä ja pieniä partikkeleita

Tutkimusmenetelmien puutteen takia kaikkein pienimmistä mikromuovihippusista ei voi sanoa varmaksi mitään. Näyttöä altistumisesta mikromuoveille ei kuitenkaan ole.

- Ollaan tuota vettä juotu vuosikausia ilman terveysvaikutuksia, mutta hyvä tätä on seurata.

järvimaisema, värikuva
39 % suomalasten juomavedestä valmistetaan järvien ja jokien pintavesistä. järvimaisema, värikuva Kuva: Liisa Keltikangas-Järvinen liisa keltikangas-järvinen

Lähes puolet suomalaisten juomavedestä tulee pintavesistä

39 % suomalaisesta juomavedestä otetaan suoraan järvien ja jokien pintavedestä.

Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, riittävän isoa pohjavesivarantoa ei ole löydettävissä lähistöltä. Helsinkiläisten vesi tulee käsittelemättömänä 120 kilometriä pitkää Päijänne-tunnelia pitkin Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksille, joissa siitä tehdään talousvettä.

- Ei meillä olla hirveästi tästä mikromuoviasiasta keskusteltu, sanoo Tuula Laakso, vedenpuhdistuksen mikrobiologi Helsingin seudun ympäristöpalveluista

Pintavesi pitää käsitellä pohjavettä perusteellisemmin. Ensin veteen lisätään ferrisulfaattia, johon kiinnittyy orgaanista ainetta, enimmäkseen humusta. Sakka vajoaa saostusaltaan pohjalle.

- Mahdollisesti mikromuovipartikkeleita tarttuu tässä vaiheessa sakkaan, kertoo Laakso.

Tämän jälkeen vesi kulkee vielä perusteellisen hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksen läpi. Näissä poistuu pienempiä partikkeleita, luultavasti myös mikromuovia. Tämän jälkeen vesi otsonoidaan, jolloin kaikki bakteerit, alkueläimet ja virukset kuolevat.

- Jos mikromuovi hyvin pientä, niin voi se tulla läpi.

Vedenpuhdistus siis ainakin vähentää merkittävästi mikromuovien määrää, mutta poistaako kokonaan, siitä ei kukaan osaa vielä sanoa mitään.

- Kunhan olisi hiukan lisää tietoa, Laakso huokaa.

Autoilu on suurin mikromuovin lähde

Uuden norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde. Norjan ympäristöviranomaisten mukaan jopa puolet vesistöjen mikromuovista on peräisin liikenteestä eli autojen renkaista ja tiepinnotteista. Viranomaiset selvittivät asiaa Oslon edustan vesistöissä.

- Aiomme esittää liikenneministeriölle toimia, joilla mikromuovien syntymistä ehkäistään. Harkitsemme mm. liikenteen rajoittamista, teiden ja tiepölyn puhdistusta ja sadevesien käsittelyn kehittämistä, toteaa asiantuntija Hannah Hildonen Norjan ympäristökeskuksesta.

- On tärkeää keskittyä mikromuovin synnyn ehkäisyyn, sillä siivoaminen merestä on kallista ja hankalaa.

Mikromuovien on todettu päätyvän vesistöihin useista lähteistä. Muovijätteet hajoavat UV-säteilyn vaikutuksesta. Vaatteista irtoaa pesussa keinokuituja ja ne päätyvät vesistöihin. Myös talomaaleista irtoaa sadevesien mukana mikromuoveja.

- Liikenteen merkitys saattaa olla vielä arvioitua suurempi. Liikenne jauhaa pinnoilta muovia ja se päätyy sadevesikaivojen kautta vesistöihin. Etenkin kaupunkialueet ovat riskialuetta, toteaa ympäristöekologian professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta

Suomessa liikenteen tuottaman mikromuovin määriä ei ole vielä laajemmin tutkittu.

mikromuovia
Mikromuovia hammastahnasta. mikromuovia Kuva: Dantor mikromuovia

Mikromuovitutkimus on vasta alkamassa

- Tämä on kuin elävä laboratorio. Täällä mikromuovin lähteet tunnetaan hyvin, kuvailee Kuopion seutua mikromuovitutkija Samuel Hartikainen.

Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa, joka alkoi syyskuussa 2016.

- Hiukan kummeksuin, että mikromuovia oli järven jäässä ja jäälle sataneessa lumessakin niin paljon.

Hartikainen epäilee, että mikromuovia saattaa tulla sateen mukana taivaaltakin. Epäily ei ole perätön. Hiljattain ilmestyneessä ranskalaistutkimuksessa havaittiin myös sadeveden sisältävän mikroskooppisen pientä muovia.

- Voimme tutkia järvisedimentteihin kerrostuneen mikromuovin määrää ja laatua koko muovin historian eli viimeisen 60 vuoden ajalta. Tavoitteena on selvittää, mihin suuntaan mikromuovien määrä Kallavedessä on muuttumassa.

Kuinka pieneksi muovi lopulta hajoaa ja mihin se menee? Tällä hetkellä emme tiedä, mutta näitä kysymyksiä Hartikainen pyrkii ratkomaan nyt alkaneessa uraauurtavassa tutkimuksessa.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.