Toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen selvittää kuusiosaisessa dokumenttisarjassa ihmisen ja villin arktisen luonnon ristiriitaista suhdetta.
Ylen Luontovuosi huipentuu toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtosen kuusiosaiseen dokumenttisarjaan Katoava Pohjola. Avaran luonnon ohjelmapaikalla 12. marraskuuta alkaen nähtävässä sarjassa pohditaan ihmisen ja pohjoisen luonnon monimutkaista suhdetta. Sarja kertoo tämän päivän ihmisten kyvystä elää rintarinnan villin arktisen luonnon kanssa.
Kuvausmatkat veivät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin: jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille. Matkansa myötä Kimmolle paljastuu, kuinka kuusi avainlajia on joutunut ahtaalle ihmisen toiminnan ja asenteiden takia. Susien, ahmojen, valaiden, jääkarhujen, norppien ja myskihärkien tulevaisuus näyttää synkältä, jos ihmisen toimintaa alueilla ei saada muutettua.
Omat näkemykset myös koetuksella
"Ymmärrykseni asioiden monimutkaisuudesta, ihmisten syistä ja motiiveista, kasvatuksemme ja kulttuurin merkityksestä parani. Katson nykyään sarjan kaikkia kuutta aihetta paljon monitahoisemmin eri näkökulmista punniten", Kimmo kertoo.
Kimmo uskoo, että pelastamalla nämä lajit, voimme muuttaa koko pohjoisen luonnon tulevaisuuden. Muutosten aikaansaaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä reviirikiistat repivät myös paikallisia ihmisiä kahteen eri leiriin.
Jo sarjaa ideoidessani päätin, että koko sarjan ytimessä on se, että keskustelen asioista ennen kaikkea niiden kanssa, joiden kanssa en ole välttämättä samaa mieltä.
Jokaisessa jaksossa koetukselle joutuvat myös Kimmon omat näkemykset.
"Jo sarjaa ideoidessani päätin, että koko sarjan ytimessä on se, että keskustelen asioista ennen kaikkea niiden kanssa, joiden kanssa en ole välttämättä samaa mieltä. Onneksi kukaan ei ujostellut esittää mielipiteitään minulle suoraan, sillä haluan ymmärtää, miksi ajattelemme asioista niin eri tavalla, ja miten erimielisyyksiin voisi löytyä yhteistä säveltä."
Eurooppainen yhteistuotanto
Katoava Pohjola on Ylen, Arten ja DR:n yhteistuotanto, joka esitetään tänä vuonna Suomen lisäksi myös Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa.
TV-sarjan lisäksi Kimmo keskustelee asiantuntijavieraiden kanssa luontokysymyksistä myös kuusiosaisessa Katoava Pohjola -radiosarjassa sunnuntaisin Yle Radio Suomessa.
Katoava Pohjola Yle TV1 ja Yle Areena uusintana sunnuntaisin 29.7.2018 alkaen klo 9.05
Katoava Pohjola -radiosarja
Televisiodokumenttisarjan rinnalla kuullaan radiosarja, jossa Kimmo Ohtonen etsii asiantuntijavieraiden kanssa vastauksia aikamme suuriin ympäristökysymyksiin. Radiosarjan teemat, ilmastonmuutoksesta Lappiin, Suomen metsistä Itämereen koskettavat kirjaimellisesti meitä kaikkia.
"Meidän elinaikanamme ratkaistaan monia koko planeettaa koskevia kohtalonkysymyksiä. On hienoa huomata, että nämä kiinnostavat nykyään monia. Toivonkin, että tämä sarja innostaa ja inspiroi kuulijaa katsomaan maailmaa uusin silmin", Kimmo pohtii.
Radiosarjan kuusi suoraa lähetystä eivät ainoastaan syvennä televisiojaksoissa käsiteltäviä teemoja, vaan luovat uutta keskustelua ja nostavat esiin näkemyksiä, jotka eivät ole vielä löytäneet tietä koko kansan tietoisuuteen. Muun muassa eläinten tunneäly tai metsäluonnon köyhtyminen ovat aiheita, joista käydään vilkasta keskustelua.
Katoava Pohjola Yle Radio Suomi ja Yle Areena sunnuntaisin klo 16.10 alkaen 13.11.2016
Jakso 1: Turistien taivas
Arktisen matkailun suosio on kasvanut ja rahalla pääsee maailman pohjoisimpiin kolkkiin. Pohjoisella Jäämerellä sijaitsevan Huippuvuorten saariryhmän ehdoton turistivetonaula on maailman vaarallisin maapeto, jääkarhu. Kimmo matkaa Huippuvuorille selvittääkseen jäätiköiden valtiaan tilannetta. Joidenkin arvioiden mukaan jääkarhut ovat vaarassa hävitä saariryhmältä seuraavien vuosikymmenten aikana ihmisten toiminnan seurauksena.
Jääkarhujen luontaiset elinalueet kutistuvat ilmastonmuutoksen takia; hupeneva merijää vaikeuttaa jo karhujen saalistamista ja pesimistä. Myös jääkarhun elinalueille matkustavat turistit ovat yhä suurempi uhka niiden selviytymiselle. Matkailijoiden määrä on kasvanut Huippuvuorilla viimeisten kymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti. Aiempaa useampien matkailijoiden suunnatessa jäätikköretkille kasvaa ihmisten ja jääkarhujen kohtaamisen riski.
Jakso 2: Poromiesten valtakunta
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa poronhoitajat pitävät ahmaa elinkeinonsa pahimpana uhkana, koska tunturissa liikkuva peto saalistaa poroja ravinnokseen. Poromiesten ilmoitustensa mukaan petojen tappamien porojen määrä on kasvanut ja tästä syystä he vaativatkin metsästyslupia uhanalaisten ahmojen vähentämiseksi.
Kimmo matkaa Kilpisjärvelle ottamaan selvää tunturissa piileskelevästä vihatusta aaveesta ja sen vaikutuksista poromiesten arkeen. Kilpisjärveläinen elämänmeno avautuu muun muassa poroerotusten ja ison pilkkitapahtuman kautta. Paikallisten ihmisten elämään ja Lapin luontoon tutustuessa Kimmolle selviää, kuinka ahmojen lisäksi myös ainutlaatuinen tunturiluonto on uhattuna.
Jakso 3: Salametsästäjien reviiri
Susialueella elävien ihmisten ja susien suhteet ovat Suomessa ja pohjolassa kiristyneet äärimmilleen viime vuosina. Suomessa uhanalaisen suden kanta on romahtanut ja pysynyt jo pitkään alhaisena salametsästyksen takia. Tästä huolimatta susialueiden ihmiset vaativat susien laillisen metsästyksen aloittamista 40 vuoden tauon jälkeen.
Kimmo lähtee Pohjois-Savoon Rautavaaralle ja kylää ympäröiviin korpimetsiin selvittämään miten salametsästäjät toimivat ja voidaanko heidän rikollisiin touhuihinsa puuttua. Samalla Kimmo tutustuu seudun ihmisiin ja yrittää ymmärtää, mistä paikallisten petoviha johtuu.
Jakso 4: Valaanpyytäjien valtio
Kaupallinen valaanpyynti on ollut kansainvälisten sopimusten mukaan kiellettyä jo 30 vuotta. Pyyntikiellon aikana Islanti on kuitenkin tappanut jo yli 1 500 valasta, eikä suostu lopettamaan pyyntiä kansainvälisestä painostuksesta huolimatta. Kimmo matkustaa Pohjois-Atlantilla sijaitsevalle 300 000 asukkaan saarelle selvittämään, miksi Islanti pitää itsepintaisesti kiinni valaanpyynnistä.
Viime vuosina turismin merkitys koko Islannin taloudelle on kasvanut merkittävästi ja ykkösvetonaulana toimivat merten jätit. 100 000 vuotuisesta vierailijasta iso osa suuntaa pääkaupungista Reykjavikista merelle alusten kyydissä katsomaan valaita. Monelle riittää valaiden näkeminen veneestä, mutta Kimmolla on hurja haave maailman suurimman eläimen kanssa samoissa vesissä uimisesta.
Jakso 5: Kalastajien kotikenttä
Suomen suurimmalla järvellä, Saimaalla, elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä, saimaannorppa. Sen suojelu aloitettiin 70-luvun lopulla, kun kanta oli sukupuuton partaalla, ja suojelun avulla norppien määrä on saatu nousemaan 300 yksilöön. Vähäluminen talvi ja aikaisin sulaneet jäät vaikeuttavat norpan pesintää ja pelkona on, että iso osa uudesta norppasukupolvesta on menehtynyt. Suurin uhka ovat kuitenkin laittomat katiskat ja verkot, joihin kuutteja hukkuu vuosittain.
Norpan ympärille on kertynyt joukko tutkijoita ja suojelijoita, mutta myös kiihkeä suojelutoimia vastustava ryhmä. Erityisen kärkeviä mielipiteitä norpan suojelua vastaan esittävät paikalliset verkkokalastajamiehet, joiden harrastustoimintaa kesäiset pyydysrajoitukset rajoittavat. Kimmo haluaa selvittää, mistä suojelun vastustuksessa on kyse.
Jakso 6: Pilattu paratiisi
Norjassa Dovrefjellin vuoristossa elää harvinaislaatuinen, Euroopan ainoa myskihärkäpopulaatio. Grönlannista 50-luvulla siirtoistutettujen eläinten terveydentila on joutunut koetukselle ja erilaiset tartuntataudit aiheuttavat joukkokuolemia. 200 eläimen populaatio elää arktisen alueen eteläreunalla, missä ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja ja sademääriä. Kimmo haluaa selvittää, onko myskihärkä seuraava ilmastonmuutoksen uhri.
Pleistoseenikaudella mammuttien ja luolakarhujen kanssa elänyt, jääkaudesta selvinnyt laji on tärkeä maskotti lähialueen asukkaille. Dovrefjellin lauma toimii myös ennakkotapauksena, jonka selviytyminen ennustaa, mitä ilmastonmuutos aiheuttaa muille arktisen alueen myskihärkälaumoille. Kimmo matkaa lopulta Grönlantiin nähdäkseen, miten vielä jääkautta elävän saaren myskihärät voivat.
