Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Katoava Pohjola pääkuva

Katoava Pohjola tutkii arktista luontosuhdettamme

Kimmo Ohtonen Grönlannissa.
Kimmo Ohtonen Grönlannissa. Kuva: Yle/Edward Kojonen Kimmo Ohtonen,Grönlanti,katoava pohjola

Toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen selvittää kuusiosaisessa dokumenttisarjassa ihmisen ja villin arktisen luonnon ristiriitaista suhdetta.

Ylen Luontovuosi huipentuu toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtosen kuusiosaiseen dokumenttisarjaan Katoava Pohjola. Avaran luonnon ohjelmapaikalla 12. marraskuuta alkaen nähtävässä sarjassa pohditaan ihmisen ja pohjoisen luonnon monimutkaista suhdetta. Sarja kertoo tämän päivän ihmisten kyvystä elää rintarinnan villin arktisen luonnon kanssa.

Kuvausmatkat veivät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin: jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille. Matkansa myötä Kimmolle paljastuu, kuinka kuusi avainlajia on joutunut ahtaalle ihmisen toiminnan ja asenteiden takia. Susien, ahmojen, valaiden, jääkarhujen, norppien ja myskihärkien tulevaisuus näyttää synkältä, jos ihmisen toimintaa alueilla ei saada muutettua.

Jäätikkö Huippuvuorilla.
Jäätikkö Huippuvuorilla. Kuva: Kimmo Ohtonen Svalbard ja Jan Mayen,katoava pohjola

Omat näkemykset myös koetuksella

"Ymmärrykseni asioiden monimutkaisuudesta, ihmisten syistä ja motiiveista, kasvatuksemme ja kulttuurin merkityksestä parani. Katson nykyään sarjan kaikkia kuutta aihetta paljon monitahoisemmin eri näkökulmista punniten", Kimmo kertoo.

Kimmo uskoo, että pelastamalla nämä lajit, voimme muuttaa koko pohjoisen luonnon tulevaisuuden. Muutosten aikaansaaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä reviirikiistat repivät myös paikallisia ihmisiä kahteen eri leiriin.

Jo sarjaa ideoidessani päätin, että koko sarjan ytimessä on se, että keskustelen asioista ennen kaikkea niiden kanssa, joiden kanssa en ole välttämättä samaa mieltä.― Kimmo Ohtonen

Jokaisessa jaksossa koetukselle joutuvat myös Kimmon omat näkemykset.

"Jo sarjaa ideoidessani päätin, että koko sarjan ytimessä on se, että keskustelen asioista ennen kaikkea niiden kanssa, joiden kanssa en ole välttämättä samaa mieltä. Onneksi kukaan ei ujostellut esittää mielipiteitään minulle suoraan, sillä haluan ymmärtää, miksi ajattelemme asioista niin eri tavalla, ja miten erimielisyyksiin voisi löytyä yhteistä säveltä."

Eurooppainen yhteistuotanto

Katoava Pohjola on Ylen, Arten ja DR:n yhteistuotanto, joka esitetään tänä vuonna Suomen lisäksi myös Ranskassa, Saksassa ja Tanskassa.

TV-sarjan lisäksi Kimmo keskustelee asiantuntijavieraiden kanssa luontokysymyksistä myös kuusiosaisessa Katoava Pohjola -radiosarjassa sunnuntaisin Yle Radio Suomessa.

Katoava Pohjola Yle TV1 ja Yle Areena uusintana sunnuntaisin 29.7.2018 alkaen klo 9.05

Katoava Pohjola -radiosarja

Televisiodokumenttisarjan rinnalla kuullaan radiosarja, jossa Kimmo Ohtonen etsii asiantuntijavieraiden kanssa vastauksia aikamme suuriin ympäristökysymyksiin. Radiosarjan teemat, ilmastonmuutoksesta Lappiin, Suomen metsistä Itämereen koskettavat kirjaimellisesti meitä kaikkia.

"Meidän elinaikanamme ratkaistaan monia koko planeettaa koskevia kohtalonkysymyksiä. On hienoa huomata, että nämä kiinnostavat nykyään monia. Toivonkin, että tämä sarja innostaa ja inspiroi kuulijaa katsomaan maailmaa uusin silmin", Kimmo pohtii.

Radiosarjan kuusi suoraa lähetystä eivät ainoastaan syvennä televisiojaksoissa käsiteltäviä teemoja, vaan luovat uutta keskustelua ja nostavat esiin näkemyksiä, jotka eivät ole vielä löytäneet tietä koko kansan tietoisuuteen. Muun muassa eläinten tunneäly tai metsäluonnon köyhtyminen ovat aiheita, joista käydään vilkasta keskustelua.

Katoava Pohjola Yle Radio Suomi ja Yle Areena sunnuntaisin klo 16.10 alkaen 13.11.2016

Jakso 1: Turistien taivas

Jääkarhu Huippuvuorilla.
Jääkarhu Huippuvuorilla. Kuva: Kimmo Ohtonen jääkarhu,arktinen alue,katoava pohjola

Arktisen matkailun suosio on kasvanut ja rahalla pääsee maailman pohjoisimpiin kolkkiin. Pohjoisella Jäämerellä sijaitsevan Huippuvuorten saariryhmän ehdoton turistivetonaula on maailman vaarallisin maapeto, jääkarhu. Kimmo matkaa Huippuvuorille selvittääkseen jäätiköiden valtiaan tilannetta. Joidenkin arvioiden mukaan jääkarhut ovat vaarassa hävitä saariryhmältä seuraavien vuosikymmenten aikana ihmisten toiminnan seurauksena.

Jääkarhujen luontaiset elinalueet kutistuvat ilmastonmuutoksen takia; hupeneva merijää vaikeuttaa jo karhujen saalistamista ja pesimistä. Myös jääkarhun elinalueille matkustavat turistit ovat yhä suurempi uhka niiden selviytymiselle. Matkailijoiden määrä on kasvanut Huippuvuorilla viimeisten kymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti. Aiempaa useampien matkailijoiden suunnatessa jäätikköretkille kasvaa ihmisten ja jääkarhujen kohtaamisen riski.

Jakso 2: Poromiesten valtakunta

Porotokka Kilpisjärvellä talvella.
Porotokka Kilpisjärvellä talvella. Kuva: Kimmo Ohtonen porot,Kilpisjärvi,katoava pohjola

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa poronhoitajat pitävät ahmaa elinkeinonsa pahimpana uhkana, koska tunturissa liikkuva peto saalistaa poroja ravinnokseen. Poromiesten ilmoitustensa mukaan petojen tappamien porojen määrä on kasvanut ja tästä syystä he vaativatkin metsästyslupia uhanalaisten ahmojen vähentämiseksi.

Kimmo matkaa Kilpisjärvelle ottamaan selvää tunturissa piileskelevästä vihatusta aaveesta ja sen vaikutuksista poromiesten arkeen. Kilpisjärveläinen elämänmeno avautuu muun muassa poroerotusten ja ison pilkkitapahtuman kautta. Paikallisten ihmisten elämään ja Lapin luontoon tutustuessa Kimmolle selviää, kuinka ahmojen lisäksi myös ainutlaatuinen tunturiluonto on uhattuna.

Jakso 3: Salametsästäjien reviiri

Susi metsässä syksyllä.
Susi metsässä syksyllä. Kuva: Kimmo Ohtonen susi,katoava pohjola

Susialueella elävien ihmisten ja susien suhteet ovat Suomessa ja pohjolassa kiristyneet äärimmilleen viime vuosina. Suomessa uhanalaisen suden kanta on romahtanut ja pysynyt jo pitkään alhaisena salametsästyksen takia. Tästä huolimatta susialueiden ihmiset vaativat susien laillisen metsästyksen aloittamista 40 vuoden tauon jälkeen.

Kimmo lähtee Pohjois-Savoon Rautavaaralle ja kylää ympäröiviin korpimetsiin selvittämään miten salametsästäjät toimivat ja voidaanko heidän rikollisiin touhuihinsa puuttua. Samalla Kimmo tutustuu seudun ihmisiin ja yrittää ymmärtää, mistä paikallisten petoviha johtuu.

Jakso 4: Valaanpyytäjien valtio

Ryhävalas sukeltaa.
Ryhävalas sukeltaa. Kuva: Kimmo Ohtonen Ryhävalas,arktinen alue,katoava pohjola

Kaupallinen valaanpyynti on ollut kansainvälisten sopimusten mukaan kiellettyä jo 30 vuotta. Pyyntikiellon aikana Islanti on kuitenkin tappanut jo yli 1 500 valasta, eikä suostu lopettamaan pyyntiä kansainvälisestä painostuksesta huolimatta. Kimmo matkustaa Pohjois-Atlantilla sijaitsevalle 300 000 asukkaan saarelle selvittämään, miksi Islanti pitää itsepintaisesti kiinni valaanpyynnistä.

Viime vuosina turismin merkitys koko Islannin taloudelle on kasvanut merkittävästi ja ykkösvetonaulana toimivat merten jätit. 100 000 vuotuisesta vierailijasta iso osa suuntaa pääkaupungista Reykjavikista merelle alusten kyydissä katsomaan valaita. Monelle riittää valaiden näkeminen veneestä, mutta Kimmolla on hurja haave maailman suurimman eläimen kanssa samoissa vesissä uimisesta.

Jakso 5: Kalastajien kotikenttä

Saimaannorppa uimassa järvellä.
Saimaannorppa uimassa järvellä. Kuva: Kimmo Ohtonen saimaannorppa,katoava pohjola

Suomen suurimmalla järvellä, Saimaalla, elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä, saimaannorppa. Sen suojelu aloitettiin 70-luvun lopulla, kun kanta oli sukupuuton partaalla, ja suojelun avulla norppien määrä on saatu nousemaan 300 yksilöön. Vähäluminen talvi ja aikaisin sulaneet jäät vaikeuttavat norpan pesintää ja pelkona on, että iso osa uudesta norppasukupolvesta on menehtynyt. Suurin uhka ovat kuitenkin laittomat katiskat ja verkot, joihin kuutteja hukkuu vuosittain.

Norpan ympärille on kertynyt joukko tutkijoita ja suojelijoita, mutta myös kiihkeä suojelutoimia vastustava ryhmä. Erityisen kärkeviä mielipiteitä norpan suojelua vastaan esittävät paikalliset verkkokalastajamiehet, joiden harrastustoimintaa kesäiset pyydysrajoitukset rajoittavat. Kimmo haluaa selvittää, mistä suojelun vastustuksessa on kyse.

Jakso 6: Pilattu paratiisi

Myskihärkä vuorella Grönlannissa.
Myskihärkä vuorella Grönlannissa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen myskihärkä,Grönlanti,katoava pohjola

Norjassa Dovrefjellin vuoristossa elää harvinaislaatuinen, Euroopan ainoa myskihärkäpopulaatio. Grönlannista 50-luvulla siirtoistutettujen eläinten terveydentila on joutunut koetukselle ja erilaiset tartuntataudit aiheuttavat joukkokuolemia. 200 eläimen populaatio elää arktisen alueen eteläreunalla, missä ilmastonmuutos on nostanut lämpötiloja ja sademääriä. Kimmo haluaa selvittää, onko myskihärkä seuraava ilmastonmuutoksen uhri.

Pleistoseenikaudella mammuttien ja luolakarhujen kanssa elänyt, jääkaudesta selvinnyt laji on tärkeä maskotti lähialueen asukkaille. Dovrefjellin lauma toimii myös ennakkotapauksena, jonka selviytyminen ennustaa, mitä ilmastonmuutos aiheuttaa muille arktisen alueen myskihärkälaumoille. Kimmo matkaa lopulta Grönlantiin nähdäkseen, miten vielä jääkautta elävän saaren myskihärät voivat.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Katoava Pohjola

Etelä-Grönlannin rannikkoa.
Etelä-Grönlannin rannikkoa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen Grönlanti,rannikot,vuoret,katoava pohjola

Jakso 5: Kalastajien kotikenttä

norppa
norppa Kuva: UEF norppa

Norppaneiti Phs 173 sai nimekseen Yle Luonnon äänestyksessä Saima

Kiitos kaikille äänestäneille. Saiman vaiheista kuullaan toivottavasti lisää ensi vuoden puolella.

Saima on kiinnostava naarasnorppa nykyisen olinpaikkansa vuoksi. Ensimmäisen kerran se kuvattiin Pihlajavedellä vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksen asentamassa riistakamerassa.

Tänä vuonna havaittiin, että norppaneiti onkin uinut Puruvedelle. Havaintojen välimatka on lyhintä reittiä 35 kilometriä, mikä on hyvin pitkä matka karvanvaihtopaikkojen välillä. Keskimäärin norpat vaihtavat karvansa alle kahden kilometrin alueella.

Nyt jännitetään, jääkö Saima pesimään Puruvedelle. Puruvesi on Natura-alue, mutta sen perusteena olevien lajien luettelosta puuttuu saimaannorppa.

Ilmoita norppahavaintosi WWF:n Norppagalleriaan

Eeva-norppa iltauinnilla.
Eeva-norppa iltauinnilla. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen saimaannorppa,Saimaa
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa.
Ryhävalas on noussut hengittämään vedenpinnalle Pohjois-Islannissa. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen Ryhävalas,Islanti,valaat,vuoret,katoava pohjola
Korpimaisema Itä-Suomessa
Korpimaisema Itä-Suomessa Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen korpi,suo,metsä,maisema,Itä-Suomi,katoava pohjola
Poroja Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella.
Poroja Kilpisjärven tunturimaisemassa kevättalvella. Kuva: Yle/Kimmo Ohtonen porot,Lappi,tunturit,talvi
  • Arktiset selviytyjät

    Jäävuoret kelluvat vedessä kuin kauan sitten hylätyt laivat

    Puhtaan siniseltä taivaalta porottaa aurinko, sen heijastus väreilee sokaisevan kirkkaasti merenpinnasta. Silmiäni siristellen tarkkailen postikorttimaisen kaunista näkymää ympärilläni.

  • Merten jättiläiset

    Veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumma selkäevä.

    Tarkkailen tummansakeaa vettä etsien liikettä pinnan alla. Se liikkuu jossain lähellä. Ukkospilvet nousevat vuorten takaa. Livumme veneellä tummaa vettä pitkin eteenpäin samalla kun myrskylinnut liitelevät yläpuolellamme tuulen kyydissä. Yhtäkkiä selkäni takaa kuuluu voimakas pärskähdys. Kääntäessäni katseeni näen, miten veden alta nousee jättiläismäisen olennon tumma selkäevä. Polveni nytkähtävät.

  • Näkökulma: Ihminen ja susi - uusi alku?

    Miten susikantaa voisi hoitaa?

    Susi luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi, nykyään maassamme on helmikuun lopun 2016 arvion mukaan 200-235 hukkaa. Tänä vuonna maassamme on saanut laillisesti ampua kolmanneksen koko susikannasta.

  • Petojen valtakunta

    Petojen elämä Pohjolan olosuhteissa on kovaa.

    Ahma vetää kesäyön kosteaa ilmaa sieraimiinsa. Se seisoo metsän reunalla ja tarkkailee suoaukeaa. Ahma ottaa vainua vielä kerran. Hento tuulenvire kertoo sille, että on turvallista edetä. Samalla kun hämärä verhoaa itärajan salomaat, ahma jättää metsän turvan ja lähtee ripein askelin etenemään suon keskellä lepäävää hirvenruhoa kohti.

  • Suurtunturien erämaa

    On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

    Astelen yöpakkasten lujittamalla keväthangella, joka kantaa minua kuin kallio. Nousen tunturin kaarevaa selkää pitkin huippua kohti. Tunnen sydämeni kiihtyvät lyönnit. Vaikka hanki on kantava, jyrkkä nousu saa jalat tuntumaan raskailta. En suostu antamaan periksi. Porolta tunturin laelle nousu sujuisi ongelmitta.

  • Huippuvuorten valtias

    Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin.

    Aamun utuisessa valossa jääkarhu katsoo minua lempeän nappimaisilla silmillään. Peto on tappanut partahylkeen hetkeä aiemmin. Edessäni aukeavassa näkymässä kiteytyy vailla romantiikan häivää luonnon kiertokulun raadollisuus.

  • Kolme suosikkikuvaa Pohjolasta

    Vieraiden kolme kuvaa Pohjolasta

    Kimmo Ohtosen Katoava Pohjola -sarjan ensimmäisen radiojakson keskustelijat valitsivat omat lempikuvansa arktiselta alueelta. Miltä näyttää arktisen alueen ainutlaatuisen luonnon tulevaisuus? Talouskasvun tavoittelu asettaa omat ehtonsa, mutta mitä vaaditaan, että jääkarhut tai mursut ovat osa Pohjolan luontoa vielä 50 vuoden päästä?

  • Katoava Pohjola tutkii arktista luontosuhdettamme

    Kuuden pohjoisen eläinlajin tulevaisuus näyttää synkältä.

    Luontokuvaaja ja toimittaja Kimmo Ohtonen selvittää ihmisen ja villin arktisen luonnon ristiriitaista suhdetta. Kuvausmatkat vievät Kimmon uskomattomalle seikkailulle Pohjoismaiden syrjäisimpiin kolkkiin: jäätiköille, tuntureille, aarniometsiin ja Jäämeren rannoille.

    Kuusiosaisessa sarjassa seurataan kuinka ihmisten kiistellessä keskenään, näyttää susien, ahmojen, valaiden, jääkarhujen, norppien ja myskihärkien tulevaisuus entistä synkemmältä.

    Yle TV1 ja Yle Areena lauantaisin klo 18.45 alkaen 12.11.2016

    Yle Radio Suomi ja Yle Areena sunnuntaisin klo 16.10 alkaen 13.11.2016