Hyppää pääsisältöön

Puutiaisista on löytynyt salakavalaa borrelia-bakteeria, joka ei aiheuta iho-oireita

punkki ihmisen iholla lähikuvassa
punkki ihmisen iholla lähikuvassa Kuva: Wikipedia Commons prisma studio

Puutiaisista on löydetty uutta borrelia-bakteeria, joka ei aiheuta iho-oireita. Bakteeri aiheuttaa korkeakuumeisen yleisinfektion ja keskushermoston tulehduksen. Taudin toteamista vaikeuttaa se, ettei siihen liity borrelioosille tyypillistä rengasihottumaa.

Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet Suomesta borrelia-bakteerien ryhmään kuuluvan lajin, jota ei ole aiemmin täällä tavattu. Borrelia miyamotoi -bakteerin aiheuttamat oireet poikkeavat perinteisestä borrelioosista.

- Kyseessä on äkäinen infektio. Siihen kuuluu korkea kuume ja influenssan tapaisia oireita. Perinteinen (Lymen) borrelioosi on hiljainen, hiipivä ja vähäoireinen alkuvaiheessa. Neurologiset oireet tulevat vasta myöhemmin, toteaa dosentti, tutkijalääkäri Jukka Hytönen Turun yliopistosta.

Punkin pureman jälkeistä kuumeilua kannattaa tarkkailla

Tutkijat löysivät uutta bakteeria 20 000 tuhannen puutiaisen aineistosta, jonka keräämisessä suomalaiset ovat auttaneet. Punkeista on ehditty analysoida vain osa, mutta sen perusteella on jo hyvä kuva bakteerin esiintymisestä.

- Joka viidennestä punkista löytyi perinteistä Lymen borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Uudenlaista tautia aiheuttavaa bakteeria oli vain vajaassa prosentissa näytteistä, Hytönen rauhoittelee.

Tietoa tämän uuden bakteerin tarttumisesta ihmisiin ei toistaiseksi ole. Diagnosointi on kuitenkin hankalaa, sillä bakteeri ei aiheuta lainkaan rengasmaista ihottumaa. Juuri ihottumaa on totuttu pitämään borrelioosin keskeisenä tunnusmerkkinä.

- Puutiaisen pureman jälkeen kuumeilevan potilaan ja häntä hoitavan lääkärin on kuitenkin syytä huomioida nämäkin infektiot, toteaa Jukka Hytönen.

Hyvösen mukaan uuden bakteerin aiheuttama infektio voidaan nyt kuitenkin tunnistaa geenimonistustestin avulla, kun lääkärit tietävät, että bakteeria ylipäänsä Suomesta löytyy.

Borrelia miyamotoi -bakteeria on esiintynyt mm. Yhdysvalloissa, Japanissa ja Venäjällä. Eniten sitä on ollut Afrikassa. Venäjällä bakteeri on aiheuttanut infektioita noin 40 henkilölle.

punkki pureutuneena ihmisen ihoon
punkki pureutuneena ihmisen ihoon Kuva: Wikipedia Commons prisma studio

Puutiaisista on löytynyt myös muita uusia taudinaiheuttajia

Turun yliopiston on saanut valtavan punkkiaineistonsa joukkoistamalla. Alun perin tarkoitus oli selvittää puutiaislajien levinneisyyttä. Tutkijat tajusivat nopeasti, että aineistosta voi selvittää paljon muutakin.

- Olemme ensimmäistä kertaa Suomessa löytäneet punkeista myös anaplasma- ja riketsia-bakteereita, sanoo punkkitutkimuksen koordinaattori Ritva Penttinen.

Riketsia-bakteerien suku tiedetään muun muassa Napoleonin armeijan kaataneen pilkkukuumeen aiheuttajaksi, ja se sisältää kymmeniä mahdollisia ihmiseen tarttuvia taudinaiheuttajia.

Tietoa myöskään näiden uusien bakteerien tarttumisesta ihmisiin ei toistaiseksi ole, mutta on mahdollista että tauteja on sairastettu tietämättä, mistä on kyse. Oireiden perusteella potilaat ja myös lääkärit ovat saattaneet olettaa tartuntaa borrelioosiksi. Borrelioosia sairastaa jopa neljä tuhatta ihmistä vuodessa.

Vaarallisin punkin levittämistä taudeista on puutiaisaivokuume, joka sekin yleistyy ja leviää uusille alueille. Viime vuonna todettiiin 67 puutiaisaivokuumetartuntaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.

vertaimenyt paisunut punkki
vertaimenyt paisunut punkki Kuva: Wikipedia Commons prisma studio

Puutiaisia tulvii edelleen tutkijoille

Puutiaistutkimus sai alkunsa yksinkertaisen nerokkaasta ideasta: punkkien jahtaaminen ympäri Suomea on hankalaa, joten mitäpä jos aineisto tulisikin tutkijoiden luokse? Ihmisiä pyydettiin siksi lähettämään löytämiään punkkeja kirjepostina yliopistolle.

Nyt Turun yliopiston Eläinmuseon pakastin on paikka, jossa punkkeja on enemmän kuin missään muualla Suomessa. Aineiston kerääminen lopetettiin virallisesti jo yli vuosi sitten, mutta punkkipostia tulee yhä, vaikkakin maltillisemmin kuin hulluimpina kuukausina.

- Taas tuli kirjeitä, seitsemän kappaletta tällä kertaa. Parhaimmillaan posti toi jopa kolmesataa punkkikirjettä päivässä, kertoo koordinaattori Ritva Penttinen.

Edelleen kaikki kirjeet avataan, lajit määritetään ja yksilöt säilytetään analyyseja varten.

Uusi tulokas taigapunkki luultua yleisempi

Väitöskirjatutkija Maija Laaksonen avaa kuoren, ottaa punkin foliokääreestä ja laittaa sen tottuneesti mikroskoopin alle.

- Tämä on Ixodes ricinus eli tavallinen puutiainen, verta imenyt aikuinen yksilö. Näin myöhään syksyllä lähes kaikki näytteet ovat ricinusta”, Laaksonen sanoo.

Toinen vaihtoehto olisi tulokaslaji siperianpuutiainen eli taigapunkki. Tutkimuksen tarkoitus oli alun perin selvittää nimenomaan taigapunkin levinneisyyttä, josta oli olemassa vain hataria käsityksiä. Ilman mikroskooppia lajeja ei voi silmämääräisesti erottaa toisistaan.

- Noin 20 prosenttia kaikista meille lähetetyistä näytteistä on ollut taigapunkkia, ja sen levinneisyys on osoittautunut paljon aiemmin tiedettyä laajemmaksi, Laaksonen kertoo.

Tähän mennessä on jo selvinnyt, että taigapunkki on levinnyt Perämeren rannikolle saakka.

punkki ihmisen iholla lähikuvassa
punkki ihmisen iholla lähikuvassa Kuva: Wikipedia Commons prisma studio

Punkkitutkimus jatkuu

Turun yliopiston punkkipankki on tutkijoille arvokas aineisto vielä useita vuosia tästä eteenpäin. Tähän mennessä taudinaiheuttajat on ehditty selvittää vasta noin 2000 puutiaisesta, eli aineistosta on tutkittu vasta kymmenesosa.

Tutkimus sai vastikään Jane ja Aatos Erkon säätiöltä yli miljoonan euron rahoituksen, jonka ansiosta työn voi odottaa nopeutuvan.

- Tarkoitus on käydä kaikki läpi, koordinaattori Penttinen sanoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede