Hyppää pääsisältöön

Aivot ja työ: Ihmisen ei kannata käyttää aikaa ja aivojansa rutiineihin

Leikkaustilanne, hanskoja
Leikkaustilanne, hanskoja Kuva: ImadCode aivot

Työnteon muutoksen myötä myös työorganisaatioiden tulee muuttua – tulevaisuuden tehokkailta työyhteisöiltä vaaditaan ihmiskeskeisyyttä. Tähän jää enemmän aikaa, kun rutiinit automatisoidaan.

– Haluaisin muuttaa mielikuvan työstä, että se on jokin ikävä asia, vaivaa ja raadantaa. Ehdotan, että työ määritetään ongelmaratkaisuksi, joka hyödyttää itseä ja muita, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi.

– Ihminen pyrkii luontaisesti tehokkuuteen ja hyvään työhön. Tähän Ihminen on historiansa ajan aina kehittänyt työkaluja, joiden avulla säästetään aikaa ja vaivaa, koska ihminen on pohjimmiltaan laiska. Nämä työkalut ovat luonnollisesti osa tehokasta, hyvää työntekoa.

Saarikivi näkee digitalisaation vain työkalujen kehittymisen jatkumona. Sen myötä on tarjolla muun muassa ajattelun työkaluja, joiden käyttäminen on usein kiinteä osa älykästä ongelmanratkaisua työssä.

– Ei tietenkään aina – tietenkin on työtä, joissa älykäs ratkaisu ongelmaan ei sisällä minkään työkalun käyttöä. Kaikki riippuu ongelman määrittelystä ja siitä, miten työ on ihmisille arvokasta.

Tulevaisuudessa yhden ihmisen ajattelu ei enää riitä

Potilas leikkauspöydällä.
Potilas leikkauspöydällä. Kuva: ResoluteSupportMedia akuutti

Kun kaikki automatisoidaan, mitä automatisoitavissa on, jää ihmisen tehtäväksi se mihin kone ei pysty. Tälle alueelle lankeavat sellaiset asiat kuin monimutkainen ongelmanratkaisu, vuorovaikutus, oppiminen ja luova ajattelu. Kun koneet ratkovat helpot ongelmat, jää ihmisten työksi vaikeampi ongelmanratkaisu. Tämä tarkoittaa sitä, että työ vaikeutuu. Yhden ihmisen ajattelu ei enää riitä ja jatkuva oppiminen on työnteon ydinprosessi.

– Organisaatiot, jotka oppivat hyödyntämään tarjolla olevia työkaluja, mutta myös yhtä lailla tukemaan inhimillistä tiedonkäsittelyä ja verkottuneisuutta pärjäävät myös tulevaisuudessa. Samaan tapaan työntekijät, jotka pysyvät uteliaina ja haluavat oppia uutta sekä keskittyvät itselleen merkityksellisiin asioihin säilyttävät iskukykynsä ja jopa terveytensä pidempään.

Työorganisaatiot voivat rakenteensa, kulttuurinsa ja luomiensa toimintatapojen kautta joko estää tai tukea ihmistä tekemään arvokkainta, ei-automatisoitavaa työtä.

– Empatia ja tätä kautta laadukas vuorovaikutus voidaan tuhota luomalla voimakas kilpailutilanne, sisäinen motivaatio korostamalla ulkoisen palkkion merkitystä oppiminen ja ongelmanratkaisukyky lisäämällä valvontaa ja rajoittamalla valintoja.

Hymynaamalaastari sormessa.
Hymynaamalaastari sormessa. Kuva: Chu akuutti

Tutkimusten mukaan kollektiivista älykkyyttä syntyy, kun ryhmässä vuorovaikutus on laadukasta ja ryhmän jäsenten empatiakyvyt ovat hyvät.

– Tämä näkyy esimerkiksi toisten kuuntelemisena ja arvostavana kohtaamisena – lähtökohtana toimivat ihan perus hyvät käytöstavat, Saarikivi toteaa.

Se, että esimies päättää mitä ja miten asioita tehdään, on historiaa.

Työntekijän pitäisi itse voida valita kenen kanssa ja mitä työtehtäviä hän tekee. Sisäinen motivaatio ruokkii luovuutta, tukee laadukasta oppimista ja hyvää suoriutumista, mutta ulkoinen motivaatio saattaa rajoittaa sitä.

– Se, että esimies päättää mitä ja miten asioita tehdään ja että hänen vastuullaan olisi työntekijän osaamisen kehittäminen ja motivointi on historiaa. Eikä tämä ole utopiaa, monella työpaikalla ymmärretään jo toimia näin, hän toteaa.

– En tiedä vastausta siihen, miksi toiset ovat uteliaampia kuin toiset. Haluavat kyseenalaistaa tai kehittää itseään.

– Uteliaisuus on kuitenkin meihin kaikkiin sisäänrakennettu ominaisuus. Se saattaa esimerkiksi työelämässä toisinaan unohtua, mutta uskon että on herätettävissä. Kiinnostus ja uteliaisuus voi lähteä vain ihmisestä itsestään, Saarikivi selvittää.

Ihmisen toiminta sisältää inhimillisyyden, johon tekoäly ei pysty

Sairaalarobotti
Sairaalarobotti Kuva: PresidencialRD akuutti

Työntekoon tulee rutiineja ja tapoja hyvin helposti, koska aivot pyrkivät säästämään energiaa. Katri Saarikiven mielestä, ihmisen ei kannata käyttää aikaansa ja aivojensa potentiaalia rutiineihin. Aivot puolestaan hyötyvät siitä, että niitä käyttää. Ihmisen aivot uusiutuvat läpi elämän ja syntyy uusia aivosoluja, mutta ne pitää myös ottaa käyttöön. Oppiminen pelastaa uusia aivosoluja.

– Rutiinitehtävät voidaan automatisoida ja ihminen voi keskittyä uuden oppimiseen ja vaativampiin ongelmaratkaisuihin. Jos viettää suuren osan päivästä työssä, jossa ei opi mitään uutta, jää käyttämättä liuta mahdollisuuksia oman aivokunnon tukemiseen.

– Palautumista sen sijaan puolustan voimakkaasti. Kukaan ei pysty vaativaan, oppimista korostavaan, luovaan ja vuorovaikutukselliseen työhön kahdeksan tuntia päivässä. Levon täytyy tulla jostain, Saarikivi muistuttaa.

Vastasyntynyt vauva
Vastasyntynyt vauva Kuva: Daniel sairaala

Joustava ajattelu on ihmisen valttikortti; muutoksen tai uuden tilanteen havaitseminen ja siihen reagoiminen nopeasti, syy–seuraus-suhteiden ymmärtäminen ja kokonaisuuden hahmottaminen.

Mistä sitten tunnistaa, tuleeko työpäivän aikana tehtyä riittävän haastavaa ja vuorovaikutteista työtä? Katri Saarikiven mukaan ihmisille sopivilla tehtävillä on neljä määräävää ominaisuutta:

  1. Ongelman ratkaisua ei tiedetä etukäteen.
  2. Ongelman ratkaisu vaatii sitä, että yksilön ajattelu muuttuu ja sitä, että ratkaisija kokee ongelman parissa työskentelyn merkitykselliseksi.
  3. Ongelman ratkaisu vaatii kognitiivisen kuorman hajauttamista ja vuorovaikutusta, eli yksin toimiminen ei riitä.
  4. Ratkaisun löytyessä itse ongelma on jo saattanut muuttua.

ASIANTUNTIJA:
Aivotutkija KATRI SAARIKIVI,
Team Leader of NEMO Natural Emotions in Digital Interaction
Co-Founder of Emotion Hack Day
Cognitive Brain Research Unit,
University of Helsinki

KUUNTELE lisää aiheesta:

Akuutti - elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

Kommentit