Marjo Lundvall
Yle
Vaikka tietoa mammografiatutkimusten hyödyistä on, silti moni kokee tutkimukseen menon vähintäänkin jännittävänä.
"Jos tämä tutkimus olisi miesten riesana, siihen olisi keksitty puudutus tai jotain muuta helpotusta. Että se puristi, tuli vedet silmiin."
"Miten niin kivulias, en minä mitään tuntenut!"
Ei ole lainkaan kummallista, että mammografiatutkimus koetaan niin eri tavoin. Fysiologia selittää, miksi toisen rinnat ovat kipuherkemmät kuin toisen. Arviolta noin 15 prosentilla naisista rintojen kudos on erityisen tiukkaa. Kudostyypin rakenteella puolestaan on merkityksensä siihen, miltä mammografiatutkimus tuntuu.
Tiiviskudoksisten rintojen haltijat kokevat tutkimuksen usein kivuliaampana kuin he, joilla rasvakudoksen osuus on suurempi. Poikkeuksia toki on, mutta tämä on pääsääntöinen havainto.
Rinnan koolla ja kudostyypillä sen sijaan ei ole yhteyttä, sillä pienikin rinta voi olla rasvakudospainotteinen.
40-vuotias Anne ei ikänsä puolesta kuulu lakisääteisten seulontojen (50–69-vuotiaat) piiriin, mutta hänet on työterveystarkastusten yhteydessä ohjattu mammografiaan.
"On tullut kyyneleet silmiin, niin kamalasti on sattunut. Rintani ovat pienet ja tiukat. Melkein itken ja alan jännittää jo ennalta, kun tiedän meneväni kuvaukseen. Kauhistuttaa, että iän mukana alkavat ne säännölliset seulontakutsut."
Moni tiivisrintainen on todennut, että juuri ennen kuukautisia rinnat ovat kaikkein arimmillaan. Silloin kannattaakin siirtää mahdollinen mammografiatutkimusaika myöhemmäksi.
Ultraäänitutkimus tarkentaa mutta ei korvaa
Anne miettii myös:
"Sitä paitsi, joka kerta röntgenin lisäksi on otettu kuitenkin myös ultraäänikuva, koska se röntgen ei kuulemma näytä kaikkea tällaisesta tiukkakudoksisesta rinnasta. Voisipa selvitä pelkällä ultralla!"
Ultraäänitutkimus ei ole mammografiaa korvaava kuvaustapa. Pelkällä ultraäänellä tehty tutkimus jättäisi arviolta viidesosan syövistä näkymättä. Tätä seikkaa muistutetaan ja korostetaan heille, jotka haluaisivat jättää mammografian väliin ja tutkituttaa rinnat pelkällä ultraäänellä.
Tiiviskudoksisten rintojen koostumus ei vaihdevuosissakaan muutu radikaalisti. Tiivis rinta näkyy mammografiassa vaaleana. Koska myös mahdollinen rintasyöpäaihio on vaalea, tämä tarkoittaa sitä, että tiiviin rinnan syöpämuutos voi pelkässä mammografiassa jäädä piiloon. Siksi on suositeltavaa tehdä erityisesti näissä tapauksissa myös ultraäänitutkimus.
Miksi se puristaa niin kovaa?
Jo useissa mammografiaseulonnoissa käynyt Kirsi kertoo kokemuksistaan:
"En varmaan ole kaikista kipuherkin tyyppi, mutta kyllä se toimenpiteenä on epämiellyttävä. Se kaamea puristus ja litistely ja venytys. Vaikka kuinka tiedän, että tarkoitus on hyvä, joka kerta kun kutsu tulee, alan jo edeltä käsin jännittää."
Mammografialaitteen puristusvoima ei ole mikään sattumanvarainen määre. Jos kuvauksessa ei olisi riittävää puristusta, tilanne olisi vähän sama kuin valokuvaa huolimattomasti otettaessa: tuloksena tärähtänyt, epäskarppi otos.
Tiukassa puristuksessa myös sädeannos jää pieneksi. Puristus ei myöskään kestä kerrallaan kuin muutamia sekunteja.
Lakisääteisissä kunnallisissa seulonnoissa hoitajan aika potilasta kohden on valitettavan lyhyt. Mitä kovempi jännittäjä mammografiaan tulija on, sitä epämukavampana hän kiireen ja asentoihin siirtelyn kokee. Yksityisellä puolella mammografia on myös käytössä. Tutkimusaikaa potilasta kohden on enemmän, mikä helpottaa monen jännittäjän oloa.
Kuten Kirsi asiaa kommentoi:
"Pelko ei vähene, jos kuvaajalla on liukuhihnamainen asenne, ja ”koeta vain kestää” ainoa kannustus."
Oltiinpa sitten seulontakäynnillä tai yksityisvastaanotolla, parhaiten röntgenhoitaja tai lääkäri voi asiakastaan auttaa, jos tämä uskaltaa kertoa tuntemuksistaan. Mikäli pelottaa, se on syytä sanoa ääneen.
Asiantuntijat ja lähteet:
MARJA RINNE radiologian erikoislääkäri
PÄIVI MURTO-KOIVISTO, röntgenhoitaja
Lääkärikeskus Aava
Syöpäjärjestöt
Viisi vinkkiä mammografiaan menijälle
1. AJOITA OIKEIN
Jos tiedät, että rintasi ovat erityisen arat esimerkiksi juuri kuukautisten alla, siirrä aikaasi. Vuorokauden ajallakin voi olla merkitystä: ovatko rintasi herkemmät aamuisin vai iltaisin? Ennakkoon otettu kipulääke voi olla paikallaan, jos kipukynnyksesi on matala.
2. LUOTA
Kuvauksen suorittava hoitaja on ammattilainen. Kerro, jos tunnet olosi erityisen jännittyneeksi. Sinun ei tarvitse hallita kuvauksen kulkua, hoitaja opastaa ja ohjaa asennot.
3. JUTTELE JA RENTOUDU
Kysele, jos mikään tilanteessa askarruttaa. Kerro mahdolliset pelkosi. Ajatuksilla on ihmeellinen voima, muistuta itseäsi miten lyhyesti toimenpiteestä on kysymys. Voit valmentaa itseäsi edeltä käsin, mindfulness-tyyppisistä harjoitteistakin saattaa olla apua.
4. ÄLÄ AJATTELE PAHINTA
Joskus otetaan ensimmäisen kierroksen jälkeen vielä lisäkuvia. Se tarkoittaa yleensä vain sitä, että rintojen asento ei ole kaikissa kuvissa ollut paras mahdollinen. Ja jos seulonnan jälkeen saat kutsun jatkotutkimuksiin, se on omaksi parhaaksesi. Suuressa osassa jatkotutkimuksia mahdollinen löydös paljastuu hyvänlaatuiseksi.
5. MUISTA
Suomessa seulontojen taso on korkea ja rintasyöpähoitojen onnistumisprosentti huippuluokkaa. Mitä varhemmin mahdollinen syöpälöydös havaitaan, sitä parempi hoitotulos.
Entä sinun vinkkisi ja kokemuksesi mammografiasta, osallistu kommentoimalla:
Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!
