Hyppää pääsisältöön

Narrien illat – popparin turmioelämän kuvaus

Poplaulaja Marrku Suominen veljensä Tapion esikoiselokuvassa Narrien illat (1970).
Poplaulaja Markku Suominen veljensä Tapion esikoiselokuvassa Narrien illat (1970). Poplaulaja Marrku Suominen veljensä Tapion esikoiselokuvassa Narrien illat (1970). Kuva: Yle Kuvapalvelu narrien illat,Markku Suominen,Tapio Suominen,populaarikulttuuri

Pop-laulaja Markku Suomisen alkoholinhuuruisesta keikkaelämästä kertovan puolidokumentaarisen satiirin ohjasi laulajan veli Tapio Suominen. Elokuvaharvinaisuus on nähty Teemalla kerran aiemmin kolme vuotta sitten.
Teema torstaina 27.10. klo 21.55. Areenassa 30 päivää

Ohjaaja Tapio Suomisen esikoiselokuvassa iskelmämaailman ylä- ja alamäet paljastuvat laulajalle. Narrien iltojen pääroolissa on ohjaajan pikkuveli, laulaja Markku Suominen (1949-2013), jonka keikkakiertuetta Finlandia-orkesterin kanssa elokuva ”dokumentoi”. Keikkaelämän lieveilmiöihin kuuluu mm. viinanjuonti, kohellus, tappelu ja seksi, eli samat asiat jotka nuorten elämää muutenkin liippaavat läheltä.

Finlandia-orkesteri, jonka solistina Markku Suominen toimii, kiertää maata keikkabussilla. Arki on ankeaa: keikkamyyjä myy päällekkäisiä esiintymisiä eri puolille Suomea ja manageri uhkaa veloilla. Vuoden 1968 hittibiisi Hän ("Katsohan, on tuolla puu") on jäänyt tähdenlennoksi, ja levy-yhtiö panee suunnitelmat jäihin. Viina maistuu.

Elokuva seuraa kaksikymppisen solistin yksityiselämää ja bändin kohellusta keikkamatkalla, mutta varsinaiseen keikkatilanteeseen päästään vasta loppupuolella. Laulaja nousee uudelleen listoille ja pääsee jälleen keikkamyyjien ja popparilehtien suosioon. Vähemmän imarteleva loppukuva näyttää kuitenkin juopuneen tähden sammumassa vessaan.

Markku Suominen veljensä Tapion elokuvassa Narrien illat (1970).
Markku Suominen veljensä Tapion elokuvassa Narrien illat (1970). Kuva: YLE narrien illat,Markku Suominen,Tapio Suominen,popmusiikki

Elokuvan juonti- ja hulluttelukohtaukset ovat selvästi näyteltyjä, mutta silti sen dokumentaarisessa kuvauksessa on anarkistista vimmaa ja raikautta. Elokuva ei saanut suuryleisöä, vaikka Markku Suominen olikin juuri levyttänyt suurhitin Sade (”Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan”). Elokuva ei silotellut tähtikulttia eikä kosiskellut yleisöä. Se sisältänyt ainuttakaan Suomisen tuttua hittibiisiä, vaan kokonaan uutta, haasteellisempaa ohjelmistoa, Suomisen omia sävellyksiä ja sanoituksia sekä elokuvassa myös esiintyvän Kari Kuuvan lauluja. Lauluista koottiin myös elokuvan soundtrack-levy, joka on jonkinasteinen kulttiharvinaisuus nykyään.

Elokuvan näytelty dokumenttityyli tekee siitä itse asiassa melko modernin: Markku Suominen esittää poplaulajaa nimeltä Markku Suominen, ja Kari Kuuva esittää lauluntekijää nimeltä Kari Kuuva. Rohkea veto vuonna 1970.

Elokuvan kyynisen satiirinen ja kriittinen asenne iskelmäteollisuutta kohtaan, ja kaunistelematon kuva pop-tähden ryyppyreissuista saattoivat vieraannuttaa sekä levy-yhtiöt että yleisön: Suomisen uralle ei enää osunut suuria hittejä. Toisaalta elokuvasta käy ilmi, ettei Suominen viihtynyt kovinkaan hyvin poptähden roolissa, ja hänen myöhemmät levyt sisälsivätkin paljon muuta kuin listamusiikkia. Ohjaaja Tapio Suomisen uralle tuli myös pitkähkö tauko, sillä elokuvatarkastamo piti Narrien iltoja sisällöltään niin kehnona, että se määrättiin harvinaiseen 30%:n rangaistusveroluokkaan.

Markku Suominen kuoli ruokatorvensyöpään 22.5.2013. Hänen kolme lastaan ovat kaikki muusikoita. Ohjaaja Tapio Suominen teki läpimurtoelokuvansa Täältä tullaan elämä vuonna 1980. Hän on tehnyt pitkän uran elokuvaohjaajana; viimeisin pitkä fiktioelokuva on Mosku – lajinsa viimeinen (2003).

  • Narrien illat (1970) Ohjaus Tapio Suominen. Pääosissa Markku Suominen, Kari Kuuva, Finlandia-yhtye. Tuotanto Pentti Lintonen ja Kumpp.
Kommentit
  • Uuden Kinon kevät 2019

    Lyhytelokuvia, joita näet televisiosta vain Yleltä.

    Uuden Kinon kevään pääteema on luopuminen. Useassa elokuvassa jokin asia päättyy: nuoruus, tv-sarja, elämä itse, ilkeä kiusaaminen, ystävyys, viattomuus ja lemmikkieläimestäkin täytyy luopua. Toisissa asiat päättyvät onnellisesti ja toisissa huonosti.

  • Olisiko teillä hetki aikaa keskustella Elviksestä?

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti."

    "Aika kiehtovan oloinen tyyppi. Kuka hän oli? Oikeasti." Elvis Presleylle omistetun Teemalauantain pitkä dokumentti saa Pekka Laineen – sittenkin – innostumaan.

  • Teema tanssii talvella 2019

    Teeman jokavuotinen tanssifestivaali 20.1.–17.2.

    Teema tanssii taas! Tanssia ruudussa sunnuntai-iltapäivisin 20.1.–17.2.

Yle Teema