Hyppää pääsisältöön

”Kehitysavun takaisinperintä on silmänkääntötemppu”

Suomen ja Ruotsin suurlähetystö Sambian pääkaupungissa Lusakassa.
Suomen ja Ruotsin suurlähetystöt Sambian Lusakassa ovat valvoneet kehitysapua Sambian viljelijäjärjestölle. Suomen ja Ruotsin suurlähetystö Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Kuva: Yle, MOT Lusaka,embassy,Sambia

Suomen ja Ruotsin tänä vuonna teettämät erityistilintarkastukset Sambian maatalousjärjestöön paljastavat, että myös Suomen maksama kehitysapu on osin mennyt vääriin taskuihin. Kehitysavun tarkoituksena on ollut tukea sambialaisia köyhiä pienviljelijöitä.

Tarkastukset paljastavat, että maatalousjärjestöstä on vuoden 2014 aikana vuotanut johtoportaalle summa, joka vastaa Suomen maksamaa noin kahden miljoonan avustusta. Suurimman osan on vienyt järjestön toimitusjohtaja Ndambo Ndambo.

Järjestön kirjanpito on tarkastuksen mukaan hoidettu erittäin huonosti, joten ei voi edes tämän perusteella varmuudella sanoa mihin järjestön kaikki rahat ovat menneet. Järjestön tulot olivat vuonna 2014 noin 4,7 miljoonaa euroa, josta Suomen ja Ruotsin osuus oli yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Raportista käy ilmi, että toimitusjohtaja Ndambo on vuoden 2014 aikana nostanut pelkästään palkkana yli 300 000 euroa. Sen lisäksi häneen liittyviä menoja on ainakin miljoona: maisemointitöitä hänen farmillaan, ostoja hänen omalta firmaltaan, erilaisia ylimääräisiä korvauksia.

Ulkoministeriö katsoo edelleen, että maatalousjärjestön kautta maksettu tuki on vähentänyt maaseudun köyhyyttä Sambiassa.

Tukiohjelma aloitettiin vuonna 2009 ja sitä päätettiin jatkaa vuonna 2014. Tuolloin ulkoministeriö arvioi, että ”ohjelma on yksi menestyneimmistä ohjelmista Sambiassa”.

Satojen tuhansien
käteisnostot

MOT:ssä esiintyvä entinen työntekijä todistaa Ndambon järjestelmällisistä käteisnostoista järjestön kassasta. Käteisnostot nousisivat työntekijän mukaan satoihin tuhansiin euroihin. Entinen työntekijä kertoo lehmien kaupasta, jossa Ndambo osti 300 lehmää järjestön hallituksen jäseneltä 100 000 eurolla. Ndambo piti 150 lehmää itsellään, antoi 100 lehmää serkulleen ja 50 lehmää maatalousjärjestön talousjohtajalle. Maatalousjärjestö maksoi.

Suomen ulkoministeriö on luottanut siihen, että veronmaksajien rahat menevät oikeaan tarkoitukseen. Suomen Lusakan suurlähettiläs Timo Olkkonen sanoo MOT:lle: ”Tämä tilintarkastus, joka keväällä tehtiin, niin osoittaa, että taloudenpito on ollut siellä todella huonolla mallilla. Mutta tämä oli ensimmäinen todennus siitä, että näin oli. Me ollaan saatu sieltä hyvät tilintarkastuskertomukset, joihin on luotettu tähän saakka.”

MOT:ssä entinen työntekijä kertoo nimettömänä: ”Järjestössä tehtiin tilintarkastuksia, mutta raportit muokattiin. Ennen tilintarkastuksen julkistusta Ndambo tutki sen tiiminsä kanssa - ja käski poistamaan asiat, jotka eivät miellyttäneet. Tiedän sen, koska olin töissä järjestössä. Tilintarkastusraportit luettiin ja niistä muutettiin tietyt asiat. Kun ne julkaistiin, raportit olivat puhtaat.”

Maataloustuki
nyt jäädytetty

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos sanoo MOT:lle: ”Tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa, että kyllä me ollaan valmistelemassa varojen takaisinperintää nyt näitten sekä erityistilintarkastuksen ja sitten tämän syvennetyn tarkastuksen löydösten pohjalta. Tätä valmistellaan yhteistyössä Ruotsin kanssa, joka on siis toisena avunantajana mukana tässä maanviljelijäliiton yleisrahoituksessa.”

Sambian maatalousjärjestön tuloista kolme neljäsosaa on tullut Suomen ja Ruotsin veronmaksajilta. Nyt tuki on jäädytetty. Apulaisosastopäällikkö Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos pitää kuitenkin realistisena, että vääriin tarkoituksiin menneet rahat saataisiin perittyä takaisin: ”Kyllä me siitä lähdetään, että takaisinperintä ja rahojen saaminen on mahdollista. Me tulemme tietysti ulkoministeriössä tekemään kaikkemme, että takaisinperintä onnistuu.”

Avunantaja maksaa
tuen takaisin itse

Sambian maatalousjärjestön tapausta MOT:lle analysoinut entinen suurlähettiläs ja kehitysapudiplomaatti Matti Kääriäinen kommentoi kehitysavun mahdollista takaisinperintää: ”Normaalistihan näistä vedettäisiin semmoiset johtopäätökset, että tämmöistä kehitysmaissa sattuu. Sitten jos ne tulee julki, niin sitten yleensä pyritään niitä rahoja hankkimaan sieltä takaisin.”

”Mutta sekin on tämmöinen silmänkääntötemppu tämä rahan siirtäminen oikeasta taskusta vasempaan taskuun, koska ne rahat, mitkä maksetaan mahdollisesti joskus takaisin, niin ne ovat niitä samoja rahoja, joita on alun perinkin kavallettu, avunantajien rahoja. Avunantajat sitten muodollisesti maksavat itse itsellensä vähän korvauksia ja katsoo, että mennäänpäs eteenpäin ja yritetään uudella onnella seuraavalla kerralla. Se on tähän avustustapaan liittyvä pysyvä ongelma”, Kääriäinen sanoo.

Kommentit