Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Harmaapäätikka

Harmaapäätikka
Gråspett

27–32 cm, 120–165 g

Käpytikkaa isompi ja rotevampi, isopäinen harmaapäätikka on päältä sammalenvihreä, alta vaaleampi, vihertävänharmaa. Pää on tasaharmaa, mutta koiraalla on otsassa punainen laikku. Soidinhuuto on haikea, loppua kohti laskeva vihellys ”kiik-kiik-kii kii kyy kyy kjy kju”.

Harmpaapäätikka pesii valoisissa, iäkkäissä haavikoissa, lepikoissa ja muissa lehti- ja sekametsissä rannoilla, pellonreunoilla sekä kosteikkojen, kylien ja taajamien laitamilla. Talvisin se käy usein ruokintapaikoilla rasvaa nokkimassa. Luonnonravintoon kuuluvat muurahaiset, lahopuussa elävät toukat ja muut pikkuötökät.

Harmaapäätikka on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Tikat elävät samoilla paikoilla ympäri vuoden.


Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.