Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: opas talvilintujen tunnistamiseen

Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 17.10.2016 - 13:42. Päivitetty 17.10.2016 - 13:42

Hömötiainen
Talltita

11–13 cm, 10–14 g.
Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.

Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä, talvisin myös metsänreunojen pihapiireissä. Laji syö kesällä hyönteisiä ja muita pikkuötököitä, talvella myös siemeniä. Kuusi-, töyhtö- ja lapintiaisen tavoin hömötiainen kerää syksyllä ruokaa talvivarastoiksi.

Hömötiainen on yleinen koko Suomessa. Se elää ympäri vuoden samoissa metsissä.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Kuka lintulaudallani ruokailee: Metsän siimeksestä vierailevat

Kuusitiainen oksalla

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

Lapintiainen.

Kuka lintulaudallani ruokailee: Lapintiainen

Töyhtötiainen

Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

Puukiipijä

Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

Varpuspöllö

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

Kuukkeli kelo-oksan päässä

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

Käpytikka koiras tolpassa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

Närhi puussa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Närhi

Punatulkkukoiras

Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

Harmaapäätikka

Kuka lintulaudallani ruokailee: Harmaapäätikka

Varpushaukka lennossa

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpushaukka

Aiheeseen liittyvää

2019

Yllätysvieraita, paluumuuttajia ja taviksia livekamerassa - äänestä mikä näistä linnuista on suosikkisi!

Äänestä, mikä lintulaudan vieraista on suosikkisi.

Yle Luonnon livekamera lintukutsuilta on salakuvannut vieraita monta viikkoa. Laudalla on ruokaillut sekä odotettuja vieraita että yllätyskävijöitä. Äänestä linnuista suosikkisi.
Bongaa Yle Luonnon livekamerasta lintulaudan juhlijat!

Seuraa lintulaudan elämää livenä.

Yle Luonnon livekamerassa voit seurata lintujen elämää, vaikka ikkunanäkymääsi ei sulostuttaisikaan lintulaudan kuhina. Klikkaamalla videota pääset seuraamaan lintujen mehuhetkeä Raaseporiin. Bongaa erilaiset juhlijat!

2016

Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.
Kuka lintulaudallani ruokailee: Lapintiainen

Lapintiainen elää samoissa metsissä ympäri vuoden.

Talitiaisen kokoisen, isopäisen lapintiaisen selkä on lämpimän ruskea, vatsa vaalea ja kyljet ruosteenruskeat. Posket ovat valkoiset, päälaki ruskea ja kurkku tumma.

Snart dags att mata fåglarna igen: ”Sparvar tycker om havre och talg, mesar gillar osaltat smör"

Snart är det dags för vintermatning av fåglar igen.

De första frostnätterna har nått huvudstadsregionen och snart är vintern här. Nu börjar det vara dags att leta fram fågelbräden och fågelautomater och ladda upp med mat till våra vänner med vingar.

Kommentteja 1
Brukar du kasta brödbitar till fåglar? Sluta genast!

Kolhydrater kan vara skadliga och orsaka missbildningar.

Det kan verka harmlöst eller rent av som en god gärning att mata fåglar i naturen med bröd och bullar. Men enligt Högholmens veterinär innebär matandet en risk för att fåglarna i Helsingfors i framtiden blir missbildade.

Kommentteja 6
Olof driver "restaurang" för hundratalet gräsänder

Har upp till tolv fågelkullar i viken i Brudsund.

För Olof Ehnström i byn Brudsund börjar det dra ihop sig till utfodringssäsong. Under snart tio somrar har han försett gräsänderna i hemviken med mat.

Kommentteja 3
Fågelmatningen på Kodderviken i Borgå väcker frågor – Yle Östnyland har svaren

Hur påverkar tre ton havre miljö och fåglarnas hälsa?

Blir Kodderviken övergödd, borde man ha miljölov och smittar fåglarna varandra? Det är några exempel på de frågor publiken har ställt till Yle Östnyland i anknytning till en artikel om fågelmatningen på Kodderviken.

Kommentteja 1

Luonto

Luonto Areenassa

Avara luonto: Eläimet piilokamerassa

Avara luonto: Eläimet piilokamerassa: Jakso 3

Luontohetki: Attenborough'n erikoiset

Luontohetki: Attenborough'n erikoiset : Luontohetki: Attenborough'n erikoiset

Luontoretkellä

Luontoretkellä: Jakso 3

Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys

Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys

Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa

Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa: Jakso 2

Luonto radiossa

Minna Pyykön maailma

Minna Pyykön maailma: Muistoja lintusaarelta

Luontoretki.

Luontoretki.: Tulevaisuuden tammimetsä

Vad är nyttan med ringmärkning och hur skiljer man lappmes från talltita? 16.5.2019, del 2

Vad är nyttan med ringmärkning och hur skiljer man lappmes från talltita? 16.5.2019, del 2

Vad är nyttan med ringmärkning och hur skiljer man lappmes från talltita? 16.5.2019, del 1

Vad är nyttan med ringmärkning och hur skiljer man lappmes från talltita? 16.5.2019, del 1

Metsäradio.

Metsäradio.: Metsäradio

Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.
Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?
Muutimme vuosi sitten kaupunkipihan eläimiä houkuttelevaksi keitaaksi. Mutta miten kävi, löysivätkö siivekkäät, nelijalkaiset ja pörisevät eläinystävät paikalle?

Luonnon monimuotoisuutta voi vaalia kaupunkipihassakin

Viime keväänä Ulos luontoon Kevätseuranta ohjelmassa Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius muuttivat kaupunkipihan luonnon monimuotoisuutta vaalivaksi keitaaksi. Onnistuiko urakka? Tältä pihalla näyttää nyt
Näin muutat pihasi elämää pursuavaksi keitaaksi

Ohjeet lammikon, lahopuuaidan ja kivikon tekemiseen

Houkuttele pihallesi eläimiä rakentamalla sinne lammikko, lahopuuaita ja kivikko. Täältä ohjeet luontorikkaan pihan tekemiseen.

Kutukoskien hävittäminen ja vaellusesteet uhkaavat kalojamme - nyt on aika auttaa!

Näin sinäkin voit auttaa kalojamme.

Suomi on tuhansien järvien maa, mutta myös usean uhanalaisen kalalajin maa. Haluaisitko sinä tehdä jotakin kalojen hyväksi? Jos omistat virtaavaa vettä tai asut sellaisen lähellä, voit hyvinkin auttaa vaelluskaloja.
Yli 800 metsän lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon - mihin luonnon monimuotoisuutta tarvitaan?

Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä elämälle.

Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Ihmisenkin elämä on riippuvainen luonnosta.
Onnistuneen suhteen salaisuus on pitkä kieli – ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen voivat kuitenkin tuhota kimalaisen ja kukan täydellisen liiton

Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä ja hyönteiskadosta

Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä, ukonhattukimalaisesta ja siitä, miten sen elämä ja kuolema riippuvat yhdestä ainoasta kasvista. Samalla tämä on tarina siitä, miten hyönteiset katoavat ympäriltämme. Kasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten ainutlaatuinen yhteistyö on uhattuna pölyttäjien määrän vähetessä. Toivoa kuitenkin löytyy. Tiedämme syyt pölyttäjien ahdinkoon, eikä vielä ole myöhäistä toimia.
Hämähäkki on luonnon oma supersankari, joka pitää huolta niin pienistä kuin suurista eliöistä

Hämähäkit pitävät yllä arktisen luonnon herkkää tasapainoa

On sanottu, että hämähäkkien katoaminen johtaisi koko maailman eliökunnan tuhoon. Voiko kahdeksanjalkaisten merkitys olla todella näin suuri? Vastaus siihen saattaa löytyä Grönlannista. Se on niveljalkaisten paratiisi, jossa hämähäkit linkittyvät niin napajäniksiin kuin myskihärkiin.
Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon

Hömötiainen vähenee metsien hakkuiden takia.

Ympäristöministeriön juuri julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.
Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Datavisualisointi selkärankaisista Punaisella listalla.

Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet sen uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.
Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään

Nämä tekijät uhkaavat monimuotoisuutta tulevaisuudessa.

Joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen. Tässä ovat viisi suurinta uhkatekijää lajeille tulevaisuudessa sekä keinot niiltä suojautumiseen.
Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen

Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.

Lajien uhanalaisuuskehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi karhu, hämeenkylmänkukka ja Itämeren lohi ovat esimerkkejä lajeista, joiden tilanne on parantunut poliittisten päätösten, hoitotoimien ja säätelyn myötä.
Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!

Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.

Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan upeita kuvia Suomen luonnosta. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja kerro kuvasta lyheysti.
Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.
Järripeipon koti siirtyy 2,5 kilometriä pohjoiseen joka vuosi - ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät

Kevään lämpeneminen uhkaa pohjoisia lintuja.

Ilmastonmuutos lämmittää rajusti Suomen kevättä, paljon rajummin kuin kesää. Kevätluonnon pitäisi pystyä sopeutumaan tähän. Esimerkiksi muuttolintujen pitäisi ajoittaa Suomeen saapuminen oikein. Myös pesinnän ajoitus käy entistä vaikeammaksi. Järripeippo ja muut pohjoiset lajit ovat hätää kärsimässä.
Suomalaisen ilmastogurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita?

Petteri Taalaksen ilmastolausunnot herättävät kummastusta.

Petteri Taalas on Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri – kenties vaikutusvaltaisin suomalainen kansainvälisen ilmastokeskustelun näkökulmasta. Taalaksen Suomen ilmastopolitiikkaan liittyvistä lausunnoista löytyy kuitenkin ristiriitaisuuksia tiedemaailman näkemysten kanssa.
Tutkija: “Ilmastonmuutoksella voi olla hurjia vaikutuksia arktiseen luontoon" - Lisääntyminen epäonnistui myskihäristä pölyttäjäkärpäsiin

Runsasluminen talvi romahdutti lisääntymisen Grönlannissa.

Tomas Roslin kollegoineen on selvittänyt arktisen luonnon vastausta ilmastonmuutokseen. Keväät ja kesät lämpenevät sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Jatkuvasti lämpenevät keväät ajavat pölyttäjät ja kukat eroon toisistaan. Myös äärevät olosuhteet lisääntyvät. Viime vuoden ennätykselliset lumisateet ja myöhäinen kevät romahduttivat lähes kaikkien lajien lisääntymisen.
Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.
Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla

Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.
Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset

Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.

Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.
Yö täynnä hanhien ääniä – Minna Pyykkö lumoutuu kevätaamun laulajista

Minna Pyykkö valvoi yön linnunlaulujen merkeissä.

Minna Pyykkö, Asko Hauta-aho ja Jan Södersved ovat mukana Linnunlaulujen aamussa Lohjalla. Pilkkihaalarit ovat tarpeen, kun joukko raportoi aamun tunnelmista Radio Suomeen ja Irlannin radion kansainväliseen Dawn Chorus lähetykseen. Eikä yö ole hetkeäkään hiljainen!
Lintujen kevätmuutto on huikea tapahtuma – testaa tietosi muuttolinnuistamme!

Lintujen kevätmuuttoon liittyy kiehtovia kysymyksiä.

Lintujen kevätmuutto on hämmästyttävä asia: miten ihmeessä pikkuriikkisetkin visertäjät selviytyvät kymmenien tuhansien kilometrien lentomatkasta yli vuorien ja vesistöjen? Mutta sieltä ne tulevat – etelästä pohjoiseen, vuosi toisensa jälkeen. Mitä sinä tiedät kevään muuttajista? Testaa ja ihastele sinnikäitä siivekkäitä.
Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy?

Linnunlaululla on monta eri merkitystä.

Linnunlaulun tärkein tehtävä on ilmoittaa reviiristä. Pienestäkin linnusta saattaa lähteä niin kova ääni, että se voi kuulua jopa kilometrien päähän. Hyvä lauluääni kertoo myös koiraan hyvästä kunnosta ja naaras valitseekin usein parikseen parhaan laulajan.
Kalastajien taistelu hylkeitä vastaan kovenee – hylkeiden metsästykseen houkutellaan nyt tapporahalla

Harmaahylkeen metsästämisestä palkitaan 300 €:lla.

Kaakkois-Suomen merialueilla pyydettävistä harmaahylkeistä on alettu maksaa kannustinrahaa, jonka toivotaan lisäävän hylkeenmetsästystä. Suomen Luonnonsuojeluliitto on huolissaan rahan vaikutuksesta harmaahyljekantaan.
Sammaltunturin mittaukset paljastavat, että ilmastosopimuksia rikotaan – tunturissa myös pullotetaan Euroopan puhtainta ilmaa Amerikkaan

Tunturinhuipulla tehdään huippututkimusta ilmastosta.

Muoniossa tehdään huippututkimusta puolen kilometrin korkeudessa. Pallaksen tutkimusaseman tuottama data osoittaa kiistatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy kiihtyvää tahtia ja ilmasto lämpenee. Herkät laitteet paljastavat myös, kun kansainvälisiä ilmastosopimuksia rikotaan. Aseman erikoisuus on viikoittainen operaatio, jossa tunturinlaella pullotetaan Amerikkaan aitoa Lapin ilmaa.
Vuosia valmisteltu eläinsuojelulain uudistus kaatui, mutta mitä siitä seuraa? – Yksi iso kysymys täysin avoinna

Eläinsuojelulain kiistakohdat nousevat nyt uudestaan esille

Pitkään valmisteltu ja useasti lykätty eläinsuojelulain uudistus kaatui, ja nyt sen tulevaisuuteen liittyy useita kysymyksiä. Lainvalmistelija uskoo, että koko lakiehdotusta ei revitä auki mutta kiistakohdat nousevat uudestaan tapetille. Häkkikiellot, parsinavettojen kiellot ja eläinten juomavesi olivat aiemmin varsin politisoituneita kysymyksiä. Useiden kiistakohtien lisäksi avoinna on yksi todella iso kysymys. Nimittäin se, miten eläinsuojeluvalvonta tulevaisuudessa järjestetään.
Löydä lepakko ja osallistu tieteelliseen tutkimukseen!

Luomus tutkii lepakkojen ravintoa ja lisääntymistä.

Suomen lepakoista tiedetään yhä valitettavan vähän ja siksi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) on nyt käynnistänyt tutkimuksen lepakkojen ruokavaliosta ja lisääntymiskäyttäytymisestä. Projektiin etsitään avustajia – poimi papana tai ilmoita lepakkoyhdyskunta tutkijoille!
Parhaat luonnon livekamerat

Linkkilista hyviin eläinnettikameroihin.

Webkameroiden parhaimmistoa listana.

Kommentteja 26
Pikkupoika teki käsittämätön liskolöydön Ahvenanmaalla – miten vaskitsa päätyi pienelle saarelle keskellä merta? Katso kuva erikoisesta havainnosta

Miten vaskitsa voi löytyä Itämeren pieneltä saarelta?

Vaskitsaa tiedetään esiintyvän vain Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla sitä ei ole havaittu vuosikymmeniin. Silti lintuharrastaja Sampo Laukkanen ja hänen poikansa löysivät lajin Lågskäriltä, meren keskellä olevalta pieneltä eteläisen Ahvenanmaan majakkasaarelta. Tutkijallekin on mysteeri on, miten lisko on saarelle päätynyt.
Luonnon oma tippaleipä – tiesitkö tämän korvasienestä?

Vappuherkku korvasieni pitää käsitellä oikein.

Vappu ja koivut hiirenkorvilla? On siis korvasieniaika! Tippaleipää tai aivoja muistuttava kyhmyräinen korvasieni “Gyromitra esculenta” on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta oikein esikäsiteltynä erittäin maukas ruokasieni.
Rakastettu runoilija, 91-vuotias Eeva Kilpi pohtii vanhenemista ja kaipaa luontoon: "Mie näen unta metsästä."

Luonnon kunnioittaminen on Eeva Kilven runouden ydintä.

Kolmen lapsen äiti Eeva Kilpi ryhtyi kirjailijaksi vasta keski-iällä, mutta on ehtinyt elämässään kirjoittaa kymmeniä teoksia: runoja, romaaneja, novelleja sekä muistelmia. Kirjailija Eeva Kilpi tunnetaan ennen kaikkea naiseuden ja luonnon puolestapuhujana.
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!

Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.

Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?
Kyykoiraat heräävät kevääseen – Testaa kyytietämyksesi!

Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne eivätkä pure vastustajiaan.

Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne liehittelevät naaraita, eivätkä pure vastustajiaan. Nyt ne nousevat koloistaan valmistelemaan siittiöitä parittelua varten. Naaraat ovat pian hereillä.

Kommentteja 1
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!

Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.

Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö

Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!

Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!

Kommentteja 9
Kesämökillä kannattaa pönttöillä

Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.
Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Kommentteja 6
Mikä Suomen pönttölintu olet?

Tee leikkimielinen testi!

Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.

Kommentteja 16