Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Järripeippo

Järripeippo
Bergfink

14–15 cm, 17–30 g

Talitiaisen kokoisella järripeipolla on peipon tapainen kekonokka. Tummalla siivellä on kellertävät juovat. Koiraan selkä ja pää ovat kiiltävänmustat, vatsa valkoinen, rinta, kurkku ja siiventaive oranssit. Naaraan yläpuoli on vaaleankirjavan harmaanruskea ja rinta oranssinkellertävä. Laulu on tasaisesti ryystävä ”dsrrryyh, drrrryyh…”, lentoääni kova ”jäk, djäk”.

Järripeippo pesii tunturikoivikoissa, sekametsissä, suonreunoilla, rannoilla ja jokivarsilla, harvalukuisempana mäntymetsissä. Eteläisimmät pesimäseudut ovat yleensä takamaiden rämeenlaitoja ja korpikuusikoita.

Järripeippo on äärimmäisen yleinen Pohjois-Suomessa mutta harvinaisempi ja paikallisempi pesimälaji Keski-Suomessa. Muuttoaikaan se on yleinen Etelä-Suomessa. Laji muuttaa Keski-Eurooppaan syys–marraskuussa ja palaa huhti–toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto