Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

Käpytikka
Större hackspett

23–26 cm, 70–110 g

Käpytikka on mustarastaan kokoinen, päältä musta ja alta valkoinen tikkalaji. Hartialla on iso ja soikea valkoinen laikku ja vatsan takaosa on kirkkaanpunainen. Päälaki ja niska ovat mustat ja posket valkoiset. Koiraan niskassa on punainen laikku. Soidinääni on vajaan sekunnin mittainen rummutus, kutsuääni metallinen ”kjyk, kjyk”.

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä suosien haavikoita ja muita lehti- ja sekametsiä peltojen, rantojen ja pihapiirien tuntumassa. Käpytikka hakkaa uuden pesäkolon joka kevät. Kesällä se syö toukkia ja muita pikkueläimiä, talvisin havupuiden siemeniä ja ruokintapaikan antimia. Talvella tikka kiilaa männyn- ja kuusenkäpyjä rungon, oksan tai sähköpylvään rakoseen ja hakkaa siemenet irti. Ruokailupaikan, ”tikan pajan”, alle kertyy satoja tohjoksi hakattuja käpyjä.

Käpytikka on erittäin yleinen Keski-Lappia myöten. Se on enimmäkseen paikkalintu, mutta käpykadon koittaessa vaeltaa paremmille ruoka-apajille jopa satoja kilometrejä.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto