Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Käpytikka

Käpytikka
Större hackspett

23–26 cm, 70–110 g

Käpytikka on mustarastaan kokoinen, päältä musta ja alta valkoinen tikkalaji. Hartialla on iso ja soikea valkoinen laikku ja vatsan takaosa on kirkkaanpunainen. Päälaki ja niska ovat mustat ja posket valkoiset. Koiraan niskassa on punainen laikku. Soidinääni on vajaan sekunnin mittainen rummutus, kutsuääni metallinen ”kjyk, kjyk”.

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä suosien haavikoita ja muita lehti- ja sekametsiä peltojen, rantojen ja pihapiirien tuntumassa. Käpytikka hakkaa uuden pesäkolon joka kevät. Kesällä se syö toukkia ja muita pikkueläimiä, talvisin havupuiden siemeniä ja ruokintapaikan antimia. Talvella tikka kiilaa männyn- ja kuusenkäpyjä rungon, oksan tai sähköpylvään rakoseen ja hakkaa siemenet irti. Ruokailupaikan, ”tikan pajan”, alle kertyy satoja tohjoksi hakattuja käpyjä.

Käpytikka on erittäin yleinen Keski-Lappia myöten. Se on enimmäkseen paikkalintu, mutta käpykadon koittaessa vaeltaa paremmille ruoka-apajille jopa satoja kilometrejä.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.