Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Pähkinänakkeli

Pähkinänakkeli
Nötväcka

13–14 cm, 19–25 g

Talitiaisen kokoisen ja tanakan pähkinänakkelin pää on iso ja pyrstö lyhyt. Lintu on päältä siniharmaa ja alta valkoinen. Nokantyvestä niskaan kulkee musta juova (”rosvonaamari”). Nokka on pitkähkö ja jämäkkä. Laulu on kuuluvaa viheltelyä ”tuit tuit…”, ja varoitusääni on hätäinen ”tvett tvett…”.

Pähkinänakkeli pesii puistoissa ja pihapiireissä, puistomaisissa lehti- ja sekametsiköissä ja puukujanteilla viljelymaiden ja asutuksen tuntumassa. Se kiipeilee yhtä ketterästi puunrunkoa alas- kuin ylöspäinkin – ainoana lajinamme. Pelottomasti nakkeli lennähtää ruokintapaikalle hätistäen tiaiset tieltään ja nappaa maapähkinän tai siemenen viedäkseen sen talvivarastoonsa. Kesäisin nakkeli syö havupuiden siemeniä ja pikkuötököitä.

Pähkinänakkeli on äärimmäisen harvinainen ja epäsäännöllinen pesimälaji Itä-Suomessa, mutta monina syksyinä Suomeen vaeltaa jopa kymmeniä tuhansia yksilöitä Siperiasta asti.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto