Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

Talitiainen
Talgoxe

14–15 cm, 16–21 g.
Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea. Laulu on rytmikästä helkytystä, tavallisimmin ”ti-tyy ti-tyy…” tai ”tyy-ti tyy-ti…”, muut äänet sähiseviä ja rähiseviä.

Talitiainen pesii lehti- ja sekametsissä, pihapiireissä ja puistoissa. Talveksi metsissäkin pesivät yksilöt siirtyvät taajamiin, koska laji ei kerää talvivarastoja eikä metsässä olisi tarpeeksi ruokaa. Talitiainen etsii touhukkaasti kesällä pikkuötököitä, talvella siemeniä ja muita lintulautojen antimia. Se on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa ja pesäpaikkaa.

Talitiainen on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, mutta pohjoisempana se keskittyy asuttujen seutujen tuntumaan. Pääosa talitiaisista pysyy elinpaikoillaan vuoden ympäri, mutta pieni osa vaeltaa syksyisin jonkin matkaa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.