Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Tilhi

Tilhi
Sidensvans

18–20 cm, 50–75 g

Kottaraisen kokoisella, tukevatekoisella tilhellä on suuri pää ja paksu kaula sekä tuuhea töyhtö päälaella. Höyhenpuku on harmaan punaruskea. Siivenreuna on mustan-, keltaisen- ja punaisenkirjava, pyrstön kärki keltainen. Ääni on helisevää sirinää ”sirrrrr, sirrrrrrrrr….”, joka nousee ja laskee ison parven liikehdinnän tahdissa.

Tilhi pesii havumetsissä, mieluiten tiheissä korpikuusikoissa sekä suonlaitojen ja rantojen kuusivaltaisissa metsissä. Lapissa se elää myös männiköissä ja tunturikoivikoissa. Syksyllä ja talvella tilhet kerääntyvät pihlajia kasvaviin metsänreunoihin, puistoihin ja pihapiireihin, joissa ne käyvät joskus noppimassa siemeniä ruokintapaikoilla. Talvikaudella tilhet ovat näkyviä ja kuuluvia parvilintuja, mutta pohjoisen pesimämetsissä niitä ei hevin huomaa.

Tilhi pesii yleisenä Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta Lappiin, ja syksyisin ja talvisin sitä näkee Etelä-Suomessa sitä pitempään ja useammin mitä enemmän pihlajissa on marjoja. Talvialue yltää pihlajanmarjasadosta riippuen Itämeren ympäristöstä Keski-Eurooppaan ja Länsi-Siperiaan; tilhi edustaa muutto- ja vaelluslinnun välimuotoa. Useimpina vuosina tilhet lähtevät Suomesta syys–tammikuussa ja palaavat huomaamattomasti helmi–toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?