Hyppää pääsisältöön

Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpushaukka

Varpushaukka
Sparvhök

28–37 cm, 110–340 g

Varista selvästi pienemmän, solakan varpushaukan yläpuoli on harmaa tai rusehtava, alapuoli tummaraitaisen vaalea. Yli 2-vuotiaan koiraan yläpuoli on siniharmaa, rinta ja posket oranssit. Nuoren rinnassa ja vatsassa poikkiraidat ovat paksummat kuin aikuisen. Kutsuääni on viheltävä ”kii-ee”, varoitusääni kimakka ”ki-ki-ki…”.

Varpushaukka pesii nuorehkoissa, tiheissä ja usein kosteapohjaisissa kuusi- ja sekametsissä suon- ja metsäpeltojen laiteilla, puron- ja ojanvarsilla. Syksyllä ja keväällä haukat keskittyvät viljelyseuduille, talvella taajamiin ja kyliin. Varpushaukka tähystelee puista tai matalalla lentäen pikkulintuja, joiden perään se syöksähtää äkisti läpi tiheikköjenkin.

Varpushaukka on yleinen Keski-Lappia myöten. Pääosa muuttaa elo–lokakuussa Keski- ja Länsi-Eurooppaan ja palaa maalis–toukokuussa. Pieni osa kannasta talvehtii Etelä- ja Keski-Suomessa.


Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.