Hyppää pääsisältöön

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.
Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista. Kuva: Yle Elävä arkisto Iltatähti,1976,musiikkiohjelmat,Yle Elävä arkisto

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Useimpien vuoden 1976 Iltatähtien lähetysnauhat eivät ole enää tallella. Kadonneita jaksoja on tätä artikkelia varten kuitenkin osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Vaikka musiikillista monipuolisuutta yhä tähdennettiin, vuoden 1976 Iltatähti oli aiempaa leimallisemmin pop- ja rockohjelma. Perusjazz tai -iskelmä eivät olleet yhtä näkyvästi esillä kuin alkuvuosina, puhumattakaan torvisoittokunnista, kisällilauluryhmistä tai lehmänkellon soittajista. Progressiivinen popmusiikki ja erilaiset rockin, jazzin ja kansanmusiikin fuusiot saivat kuitenkin runsaahkosti tilaa.

Love Recordsin tuolloisesta asemasta suomalaisessa popmusiikissa kertoo, että runsas kolmasosa Iltatähden vuoden 1976 kotimaisista artisteista oli yhtiön tallista.

Etnojazzista suomiglamiin

Vuonna 1976 Iltatähdellä oli yhteensä 20 lähetystä, joista viisi oli ulkomaisten tähtinimien konserttitaltiointeja (ostofilmeinä tai omana tuotantona) ja yksi erikoisohjelma radio- ja tv-messuilta. Em. konserttitaltiointeja ei tekijänoikeussyistä voida tässä julkaista. Keväällä sarjaa televisioitiin yleensä kahden viikon välein 30–50 minuutin jaksoina. Moniin niistä sisältyi liveosuus Tampereen yo-talolta.

Kevätkauden ensimmäisessä jaksossa esiintyi Tampereen progeylpeys, juontaja Mikko Alatalon taustayhtyeenäkin toiminut Tabula Rasa. Seuraavassa lähetyksessä soi Piirpauken osallistuva etnojazz: pitkä kappale Penang on omistettu kolmannen maailman vapautusliikkeille ja Etelä-Afrikan kansan taistelulle. Ohjelmassa esiintyivät myös Prinsessa -65 -coveristaan tunnettu pitkän linjan ravintolamuusikko Seppo Närhi ja turisti-iskelmällä Mombasa listoille noussut Taiska.

Iltatähdessä 19.3.1976 nähtiin keväiset konserttivieraat Steve Harley ja Frank Zappa sekä laulelma-artisti Hannele Widomski. Porilaista progea edustavan Elonkorjuun osuus on valitettavasti kadonnut.

Lähes kokonaan on sen sijaan säilynyt huhtikuun jakson materiaali. Siinä esiintyivät akustinen duo Maru & Mikael, amerikkalainen Doobie Brothers ja soul/funkvivahteinen suomalaiskokoonpano Cascade. Kirjeenvaihtaja Erkki Toivanen raportoi countrybändi Country Expressin visiitistä Lontooseen.

Ensi kerralla te saatte sitä rokkia sitten niin että kengänkannatkin kopisee.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 23.4.1976

Vaikkei Iltatähti enää jatkanut popmusiikin "maakuntakatsauksia" edellisen vuoden tyyliin, toukokuun puolivälissä lähetettyyn ohjelmaan oli koottu kaksi tunnettua tamperelaisnimeä, kotimaista glamia edustava Alwari Tuohitorvi ja vahvalla, melodisella laulumateriaalillaan kannattajia kerännyt Kaseva.

Jakson ulkomaisia videovieraita olivat Leonard Cohen ja Bob Dylan, jonka Hurricane oli lauluntekijälegendan ensimmäinen "protestilaulu" vuosien jälkeen. Ohjelmassa nähtiin myös katsaus Dylanin siihenastiseen tuotantoon sekä laulun päähenkilön, murhasta syyttömänä tuomitun nyrkkeilijän Rubin Carterin haastattelu.

Kevätkauden päätti kesän korvalla lähetetty ohjelma, jossa esiintyi vuoden kotimainen komeetta Freeman. Hänen Ajetaan tandemilla -suurhittinsä sanoitti lankomies Hector, joka esittää samassa ohjelmassa kaksi kappaletta albumilta Hotelli Hannikainen. Mukana ovat myös folk- ja iskelmätähti Päivi Paunu sekä videovieraat 10cc ja Sailor.

Itäblokin poppia ja rehjumusiikkia

Vuoteen 1976 tultaessa Iltatähden reportaasit ja kriittiset kiertohaastattelut olivat jo merkittävästi harvenneet, mutta elokuisessa lähetyksessä arvosteltiin sentään kesäfestivaalien aikatauluheittoja tutustuttiin Tuiskulan popmusiikkileiriin. Jakson muusta annista on tallella vain DDR-läisen festarivieraan Die Puhdysin haastattelu. Pen Lee & Co:n ja Donna-yhtyeen osuudet ovat hävinneet.

Syyskuun ensimmäisen ohjelman päätähtenä oli Helsingissä konsertoinut amerikkalainen folk- ja protestilaulaja Malvina Reynolds. Toinen ulkomainen tähti oli slovakkilaulaja Hana Hegerová, jolle myöhemmin syksyllä omistettiin vielä kokonainen Iltatähti Special -jakso. Suomea syyskuun lähetyksessä edustivat jyväskyläläinen etnojazzryhmä Fyyralyyra ja kuopiolainen progeyhtye Finnforest, jonka osuus ei kuitenkaan ole tallella.

Yritetään tuoda esille vähemmän tunnettuja suuntauksia, joita ei jossain kilpailevassa kanavassa kovin paljon ole esillä.― Mikko Alatalo radio- ja tv messuilla syyskuussa 1976

Syyskuussa tallennettiin myös erikoislähetys Finlandia-talolla pidetyiltä radio- ja tv-messuilta. Muun ohjelman lomassa Iltatähden toimittaja Matti Rosvall muisteli, kuinka ex-juontaja Matti Poijärvi vaihtui Mikko Alataloon.

Viimemainittu kuvaili samassa tilaisuudessa sarjan toimitusperiaatteita ja teknistä toteutusta. Iltatähti tarjosi mielellään "musiikkia, joka ei yleensä tule esille radiossa tai viihdeteollisuudessa, esimerkiksi kokeilevaa popmusiikkia". Listahittejäkin toki seurattiin, mutta myös "kaupallinen musiikki yritetään sijoittaa yhteiskunnalliseen taustaansa".

Syyskaudella Iltatähtien ohjelma-aika lisääntyi hieman, sillä lähetykset pitenivät yleensä 50–60 minuutin mittaisiksi. Lokakuun alussa nähdyn jakson suurin nimi oli englantilainen folk rock -yhtye Steeleye Span, jonka konserttiosuus oli nauhoitettu jo vappuaattona. Kansanmusiikkiannosta täydentää Fyyralyyran etnomodernismi. Kadoksiin on sen sijaan joutunut kehutun multi-instrumentalistin, julkisen uransa pian tämän jälkeen lopettaneen Matti Järvisen osuus.

Lokakuun puolivälin Iltatähdessä oltiin vankoissa roots-tunnelmissa. Tamperelaisessa pubissa kuvatussa keikkataltiossa esiintyivät suomibluesin lippulaiva Chicago Overcoat (keulakuvanaan huuliharpisti Pepe Ahlqvist) sekä Eero Raittisen ja Hillel Tokazierin rock’n’roll/r&b-duo. Anki Lindquist ja Pirjo Bergström esittivät näytteitä Runoja-albumiltaan, jonka kaikki kappaleet olivat poikkeuksellisesti naisten tekemiä ja soittamia.

Lokakuun viimeisen lähetyksen avasi singer-songwriter-tyylistä poplaulelmaa edustava Esa Nieminen, joka seuraavana vuonna aloitti Finnlevy-yhtiössä pitkän uransa tuottajana, sovittajana ja iskelmäsäveltäjänä. Ohjaaja Jussi Itkonen kertoo Remu Aaltosen komppaamana Hurriganes-elokuvasta Kuumat kundit. Herkkuharvinaisuus on veteraanikitaristi Nono Söderbergin lyhytikäisen popjazzsekstetin lähes puolituntinen livesetti, jossa mukana on mm. kosketinvelho Esa Kotilainen.

Punk teki maailmalla jo tuloaan, ja Suomessakin siitä oli jotain kuultu. Sen kaikuja lienee marraskuun puolivälissä esitetty Iltatähti, jossa tutkailtiin ”kotimaisen rehjumusiikin nykyvaihetta suurennuslasilla”. Kyseistä ”rehjumusiikkia” edustivat Moog Konttisen johtama Kontravirtanen, Veltto Virtanen, Sleepy Sleepers sekä Juice Leskisen johtama Juice-yhtye. Juicelta kysellään, onko rockista tullut "hienostelua". Sleepy Sleepersin osuus on valitettavasti kokonaan hävinnyt, mutta Velton makaronimainen lavashow on onneksi säilynyt. Hän ei kätke kynttiläänsä vakan alle haastattelussakaan. Vastapainoa ”rehjumusiikille” tarjosivat ei-rehjut Jukka ja Mikko Kuoppamäki.

Marraskuun lopun lähetyksessä nähtiin jo yli vuoden takainen keikkataltiointi rockia ja kansanmusiikkia yhdistelevästä ruotsalaisesta Landslaget-bändistä. Ohjelman varsinainen aarre ovat 11-henkisen Sorvali–Hurmerinta Bandin kolme numeroa, joissa vokalistin tehtävissä vuorottelevat Maarit ja Frank Robson. Sävellykset ovat kahden kitaristin: Sami Hurmerinnan ja Jimi Hendrixin.

Soul, olet myynyt itsesi halpojen tunteiden käärepaperiksi.― Mikko Alatalo Iltatähdessä 29.12.1976

Kun Iltatähti joulukuussa teki yhteenvetoa "kevyen musiikin kehityksestä" vuonna 1976, purnattavaa löytyi paljon. Takana oli kuulemma laina- ja kulutustavaran vuosi, Beatles-levyjä uudelleen paketoivat kauppamiehet myivät vanhaa tavaraa uuden hinnalla, ja glam-bändi Mud oli esimerkki taaksepäin vilkuilevasta nostalgiasta. Soulkin oli diskobuumin myötä muuttunut ”sulilla koristetuksi siirapiksi”.

Moni musiikin rivimies oli kuitenkin ponkaissut esiin ja nostanut musiikin yleistasoa, Mikko Alatalo tunnustaa. Kotimaiset proge- tai fuusiokokoonpanot olivatkin vuosikatsauksessa hyvin edustettuina. Edellä mainittujen bändien lisäksi ohjelmaan oli kelpuutettu Piirpauke, Fyyralyyra, Nono Söderberg, Sorvali–Hurmerinta Band, Cascade, Alwari Tuohitorvi, Hector, Freeman, Taiska, Anki, Royals, ruotsalaistähti Harpo, brittifunkbändi Hot Chocolate ja Rolling Stones. Jakso on, harvinaista kyllä, säilynyt kokonaisena.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Iltatähden vuoden 1976 ohjelmista viisi oli yksittäisten tähtiartistien konserttitaltiointeja (ostofilmejä ja omaa tuotantoa) ja yksi erikoislähetys radio- ja tv-messuilta. Näiden sisältöä ei alla selosteta.
Iltatähti 06.02.1976 Tabula Rasa: Save Our Souls, Prinssi, Omantunnon rukous. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Kirka ja Islanders.
Iltatähti 20.02.1976 Seppo Närhi: Prinsessa -65, Kujakissa, Vielä keikkaa monta teen; Taiska: Mombasa; Piirpauke: Pra dizer adeus, Penang. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Be-Bop De Luxe ja Supertramp.
Iltatähti 19.03.1976 Hannele Widomski: Tänään en voi luokses tulla, Laula, Portti, Muukalainen. Haastateltavina Frank Zappa ja Steve Harley. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Frank Zappa & The Mothers, Steve Harley & Cockney Rebel, Elonkorjuu ja Royals.
Iltatähti 23.04.1976 Maru & Mikael: On The Way Home, Fairytales; Doobie Brothers: Eyes of Silver; Cascade: La La Love Chains, You Are the Sunshine of My Life, Päivä kaunein, Because. Erkki Toivanen haastattelee Country Expressiä Lontoossa.
Iltatähti 14.05.1976 Alwari Tuohitorvi: Get Back, Nopee Virtanen, Come Together, Älä iske Tuijaa; Bob Dylan: Hurricane; Leonard Cohen: Passing Through; Kaseva: Monen vuoden jälkeen, Turhaan mua huudat, Joku jota rakastan. Victoria Schultz haastattelee Rubin Carteria New Yorkissa.
Iltatähti 28.05.1976 Freeman: Ajetaan tandemilla; Hector: Kaipaava haavanlehtinen, At Your Door; 10cc: Art for Art’s Sake; Sailor: Glass of Champagne; Päivi Paunu: Bla bla bla. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Billy Cobham, Chuck Berry ja Hurriganes.
Iltatähti 22.08.1976 Haastateltavana Die Puhdys. Raportit Kuusrockista ja Tuiskulan musiikkileiriltä. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Die Puhdys, The Sensational Alex Harvey Band, Pen Lee & Co, Donna, Odetta ja Rolling Stones.
Iltatähti 05.09.1976 Fyyralyyra: Turun linna; Malvina Reynolds: Little Boxes, Little Mouse, The Money Crop. Hana Hegerová: Tak být madonou (tässä ohjelmasta Iltatähti Special: Hana Hegerová). Haastateltavana Malvina Reynolds. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Man, Jackson Browne ja Finnforest.
Iltatähti 19.09.1976 Erikoislähetys radio- ja tv-messuilta. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet DDT Jazzband & Jussi Raittinen, Irina Milan, Seppo Närhi & Kurimus, Tsingis Khan & Eino Grön.
Iltatähti 03.10.1976 Steeleye Span: Black Jack Davy, Cam Ye O’er Frae France; Fyyralyyra: Elokuu, Medley. Haastateltavana Steeleye Span ja Fyyralyyra. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Cliff Richard ja Matti Järvinen.
Iltatähti 17.10.1976 Chicago Overcoat: Crazy Mixed Up World, Bad News Is Comin’, Fast Boogie, Take Me Back; Anki Lindquist ja Pirjo Bergström: Kun tapasin hänet, Naisen onni, Oikea mies ja supernainen, Sinä olit minulle se oikea, Neitseestä syntynyt; Eero Raittinen & Hillel Tokazier: Matchbox, Feel So Bad, Good Rockin’ Tonight. Haastateltavina Anki Lindquist ja Pirjo Bergström. Ohjelmassa on lisäksi esiintynyt The O Band.
Iltatähti 31.10.1976 Esa Nieminen: Vanha veikko, Naurulokki; Nono Söderberg: Breakwater, Seagull. Haastateltavina Esa Nieminen, Jussi Itkonen ja Remu Aaltonen. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Hurriganes ja Emmylou Harris.
Iltatähti 14.11.1976 Kontravirtanen: Paras rautalankabändi, Nainen valepuvussa; Veltto Virtanen: Vapaalla Richterin asteikolla, Veltto ratsastaa jälleen; Juice: (We want) Lasse Vehviläinen, Keskitysleiriin; Jukka Kuoppamäki: Miljoona hikistä kilometriä, Pieni poikasein. Haastateltavana Veltto Virtanen, Juice Leskinen (haastattelu tässä leikkaamaton) ja Jukka Kuoppamäki.. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Sleepy Sleepers ja Bryan Ferry.
Iltatähti 28.11.1976 Landslaget: Kom igen, Vill du följa me’ mej, Desperado; Sorvali–Hurmerinta Band: Ballad for My Love, Bold as Love/If Six Was Nine. Haastateltavana Landslaget. Ohjelmassa ovat lisäksi esiintyneet Oiling Boiling, Sherbet ja Little River Band.
Iltatähti ´76 Special 29.12.1976 The Beatles: Back in the USSR; Hector: Kaipaava haavanlehtinen; Freeman: Ajetaan tandemilla; Piirpauke: Laulu; Fyyralyyra: Turun linna; Mud: Nite on the Tiles; Hot Chocolate: Heaven Is in the Backseat of My Cadillac; Cascade: La La Love Chains; Nono Söderberg: Tide; The Rolling Stones: Hot Stuff; Royals: Badge; Alwari Tuohitorvi: Get Back; Harpo: Moviestar; Sorvali–Hurmerinta Band: Storm; Taiska: Mombasa; Anki: Että kysyisimme. Erkki Toivanen haastattelee Mud-yhtyettä.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.