Hyppää pääsisältöön

Kielentutkija Tatu ja Patu -elokuvasta: Kunnianosoitus kielen moninaisuudelle

Tatu ja Patu elokuvateatterissa. Kuvitusta.
Tatu ja Patu elokuvateatterissa. Kuvitusta kirjassa Tatun ja Patun avaruusseikkailu. Tatu ja Patu elokuvateatterissa. Kuvitusta. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

Lasten kieleen ja kielen oppimiseen erikoistunut kielentutkija Lea Nieminen on vakuuttunut uudesta Tatu ja Patu -elokuvasta. Se tuo hänen mukaansa luontevasti esiin erilaisia kieliä ja kielimuotoja sekä leikittelee kielellä hurjasti Tatu ja Patu -kirjojen linjaa jatkaen.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomat Tatu ja Patu eivät ole lapsia. He vain ovat kotoisin Outolasta, eivätkä he siksi aina ymmärrä, miten maailmassamme toimitaan.

Joka tapauksessa Tatu ja Patu -kirjojen sekä -elokuvan kielenkäyttöön liittyy samaa kielellistä luovuutta kuin lasten kieleen. Lapset tapaavat muodostaa omia sanoja tai ymmärtää sanoja toisin kuin aikuiset. Näin käy myös Tatulle ja Patulle, kun he uutuuselokuvassa toivovat saavansa lahjakkaalta taiteilijalta joululahjoja.

Tatu ja Patu -kuvitusta.
Kanelia kainaloon -elokuvan nimi palautuu Tatun ja Patun ihmeellinen joulu -teoksessa kuvattuun tilanteeseen. Tatu ja Patu -kuvitusta. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

Tatun ja Patun oma kieli on huoliteltua, mikä erottaa heidät muista fiktiivisen maailman vapaammin puhuvista hahmoista. Kielentutkija Lea Nieminen ajatteleekin, että Tatun ja Patun puhetapa osaltaan rakentaa näiden henkilökuvaa.

Etsikäämme Veeralle joululahja. Eihän näin oikeasti puhuta. Puhe on paljon kirjoitusta vapaampaa, Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! -elokuvan ensi-illassa käyttämämme kielentutkija Lea Nieminen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Loistavaa kielikasvatusta

Kielentutkija Lea Nieminen pitää Tatu ja Patu -elokuvaa loistavana ja ajanmukaisena kielikasvatuksena. Kielen moninaisuudelle ja vaihtelevuudelle on syytä oppia herkistymään, ja Tatu ja Patu -elokuvassa on esillä myös muita kieliä kuin suomea.

– Elokuva päättyy ruotsinkieliseen repliikkiin, ja mukana on saksaa ja espanjaa, Nieminen sanoo.

Tatu ja Patu prinsessoiksi pukeutuneina etsivinä. Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Tatu ja Patu etsivinä: Tapaus Puolittaja.
Tatu ja Patu leikittelevät usein sukupuolirooleilla. Tatu ja Patu prinsessoiksi pukeutuneina etsivinä. Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Tatu ja Patu etsivinä: Tapaus Puolittaja. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

Suomen kielen sisäinen vaihtelu tulee Tatu ja Patu -elokuvassa esiin esimerkiksi slangin myötä. Kun Tatu ja Patu ovat saapuneet Helsingin Rautatieasemalle, he näkevät kahden hipsterin kohtaamisen ja olettavat, että helsinkiläiset puhuvat näiden tavoin. Siksi Tatu ja Patu käyttävät läpi elokuvan sellaisia sanoja kuin jäbä, fleda ja tsufe.

Vaikeita sanoja ja sanontoja rohkeasti

Lea Nieminen kiittelee Tatu ja Patu -elokuvaa sekä -kirjoja myös siitä, että niissä lapsiyleisöä ei päästetä liian helpolla. Elokuvassakin käytetään esimerkiksi sellaisia sanoja kuin habitus ja repertoaari.

– Elokuvassa on mukana myös sanontoja, jotka joku voisi mieltää vaikeiksi. Välillä puhutaan pehmoisia, välillä poltetaan kynttilää molemmista päistä, ovi on sepposen selällään, tarkastetaan, onko joulupukki latvasta laho. Vaikka lapsi ei heti ymmärtäisi näitä sanontoja, merkitykset kyllä selviävät myöhemmin, Nieminen sanoo.

Tatu ja Patu. Kuvitusta.
Tatu ja Patu. Tatu ja Patu. Kuvitusta. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

– On hyvä, ettei varota tarjoamasta liian vaikeaa kieltä lapsille.

Tatu ja Patu -kirjoissa lukijaa johdatetaan myös vaikeina pidettyjen tekstilajien pariin esimerkiksi parodioimalla ja jäljittelemällä ohjekirjojen ja määritelmien kieltä.

Kieli käyttöön!

Lea Niemisestä Tatu ja Patu -elokuva kunnioittaa ja hyödyntää kieltä ja sen moninaisuutta. Kielellä sopii leikitellä, kieltä sopii asettaa yllättäviin yhteyksiin.

– Kieli on ennen muuta käyttötavaraa. Sitä kannattaa käyttää reilusti, Nieminen sanoo.

Kielentutkija Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto) menossa Tatu ja Patu -elokuvan ensi-iltaan.
Kielentutkija Lea Nieminen. Kielentutkija Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto) menossa Tatu ja Patu -elokuvan ensi-iltaan. Kuva: Jani Tanskanen / Yle tutkija

Kuuntele

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri