Hyppää pääsisältöön

Kielentutkija Tatu ja Patu -elokuvasta: Kunnianosoitus kielen moninaisuudelle

Tatu ja Patu elokuvateatterissa. Kuvitusta.
Tatu ja Patu elokuvateatterissa. Kuvitusta kirjassa Tatun ja Patun avaruusseikkailu. Tatu ja Patu elokuvateatterissa. Kuvitusta. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

Lasten kieleen ja kielen oppimiseen erikoistunut kielentutkija Lea Nieminen on vakuuttunut uudesta Tatu ja Patu -elokuvasta. Se tuo hänen mukaansa luontevasti esiin erilaisia kieliä ja kielimuotoja sekä leikittelee kielellä hurjasti Tatu ja Patu -kirjojen linjaa jatkaen.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomat Tatu ja Patu eivät ole lapsia. He vain ovat kotoisin Outolasta, eivätkä he siksi aina ymmärrä, miten maailmassamme toimitaan.

Joka tapauksessa Tatu ja Patu -kirjojen sekä -elokuvan kielenkäyttöön liittyy samaa kielellistä luovuutta kuin lasten kieleen. Lapset tapaavat muodostaa omia sanoja tai ymmärtää sanoja toisin kuin aikuiset. Näin käy myös Tatulle ja Patulle, kun he uutuuselokuvassa toivovat saavansa lahjakkaalta taiteilijalta joululahjoja.

Tatu ja Patu -kuvitusta.
Kanelia kainaloon -elokuvan nimi palautuu Tatun ja Patun ihmeellinen joulu -teoksessa kuvattuun tilanteeseen. Tatu ja Patu -kuvitusta. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

Tatun ja Patun oma kieli on huoliteltua, mikä erottaa heidät muista fiktiivisen maailman vapaammin puhuvista hahmoista. Kielentutkija Lea Nieminen ajatteleekin, että Tatun ja Patun puhetapa osaltaan rakentaa näiden henkilökuvaa.

Etsikäämme Veeralle joululahja. Eihän näin oikeasti puhuta. Puhe on paljon kirjoitusta vapaampaa, Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! -elokuvan ensi-illassa käyttämämme kielentutkija Lea Nieminen Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Loistavaa kielikasvatusta

Kielentutkija Lea Nieminen pitää Tatu ja Patu -elokuvaa loistavana ja ajanmukaisena kielikasvatuksena. Kielen moninaisuudelle ja vaihtelevuudelle on syytä oppia herkistymään, ja Tatu ja Patu -elokuvassa on esillä myös muita kieliä kuin suomea.

– Elokuva päättyy ruotsinkieliseen repliikkiin, ja mukana on saksaa ja espanjaa, Nieminen sanoo.

Tatu ja Patu prinsessoiksi pukeutuneina etsivinä. Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Tatu ja Patu etsivinä: Tapaus Puolittaja.
Tatu ja Patu leikittelevät usein sukupuolirooleilla. Tatu ja Patu prinsessoiksi pukeutuneina etsivinä. Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Tatu ja Patu etsivinä: Tapaus Puolittaja. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

Suomen kielen sisäinen vaihtelu tulee Tatu ja Patu -elokuvassa esiin esimerkiksi slangin myötä. Kun Tatu ja Patu ovat saapuneet Helsingin Rautatieasemalle, he näkevät kahden hipsterin kohtaamisen ja olettavat, että helsinkiläiset puhuvat näiden tavoin. Siksi Tatu ja Patu käyttävät läpi elokuvan sellaisia sanoja kuin jäbä, fleda ja tsufe.

Vaikeita sanoja ja sanontoja rohkeasti

Lea Nieminen kiittelee Tatu ja Patu -elokuvaa sekä -kirjoja myös siitä, että niissä lapsiyleisöä ei päästetä liian helpolla. Elokuvassakin käytetään esimerkiksi sellaisia sanoja kuin habitus ja repertoaari.

– Elokuvassa on mukana myös sanontoja, jotka joku voisi mieltää vaikeiksi. Välillä puhutaan pehmoisia, välillä poltetaan kynttilää molemmista päistä, ovi on sepposen selällään, tarkastetaan, onko joulupukki latvasta laho. Vaikka lapsi ei heti ymmärtäisi näitä sanontoja, merkitykset kyllä selviävät myöhemmin, Nieminen sanoo.

Tatu ja Patu. Kuvitusta.
Tatu ja Patu. Tatu ja Patu. Kuvitusta. Kuva: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava Tatu ja Patu

– On hyvä, ettei varota tarjoamasta liian vaikeaa kieltä lapsille.

Tatu ja Patu -kirjoissa lukijaa johdatetaan myös vaikeina pidettyjen tekstilajien pariin esimerkiksi parodioimalla ja jäljittelemällä ohjekirjojen ja määritelmien kieltä.

Kieli käyttöön!

Lea Niemisestä Tatu ja Patu -elokuva kunnioittaa ja hyödyntää kieltä ja sen moninaisuutta. Kielellä sopii leikitellä, kieltä sopii asettaa yllättäviin yhteyksiin.

– Kieli on ennen muuta käyttötavaraa. Sitä kannattaa käyttää reilusti, Nieminen sanoo.

Kielentutkija Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto) menossa Tatu ja Patu -elokuvan ensi-iltaan.
Kielentutkija Lea Nieminen. Kielentutkija Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto) menossa Tatu ja Patu -elokuvan ensi-iltaan. Kuva: Jani Tanskanen / Yle tutkija

Kuuntele

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.