Kysymyslauseet, pronominit ja hehkuttavat adjektiivit herättävät usein ärtymystä. Klikinsäästäjän perustaja ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja pohtivat, mikä tekee klikkiotsikon.
Bikinimalli treenasi ulkona - upea näky!
Juontajatähden pelitilille jättipotti - vaan kuinkas sitten kävikään?
Klikkiotsikot ärsyttävät monia lukijoita ja herättävät kiivasta some-keskustelua, mutta silti ne pitävät pintansa.
Viime vuonna perustettu Klikinsäästäjä toimii aktiivisesti Facebookissa. Ryhmää seuraa lähes 160 000 ihmistä. Klikinsäästäjä kertoo nettisivuillaan, että se haluaa tukea laatujournalismia Suomessa ja tekee kaikkensa löytääkseen ratkaisun median ahdinkoon.
Klikinsäästäjä-sivuston perustajan Lauri Skönin mielestä nettiotsikosta tekee klikkiotsikon muun muassa se, että siinä pimitetään uutisen kannalta olennaista tietoa.
- Totta kai otsikko saa olla myös mielenkiintoinen ja leikitteleväkin, mutta sen pitäisi kertoa olennainen. Lukijalla pitäisi olla tiedossa heti otsikon nähtyään, mistä aiheesta juttu kertoo ja kiinnostaako se häntä, Skön kommentoi YleX:lle.
"On aina kuulunut journalistin ammattitaitoon kirjoittaa sellaisia otsikoita, että ne herättävät mielenkiintoa."
Journalistin ohjeissa on vain yksi kohta, joka käsittelee klikkiotsikoita. Siinä sanotaan näin: otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Suomessa Julkisen sanan neuvosto eli JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan klikkiotsikossa pyritään herättämään lukijan uteliaisuus.
- Langettavia päätöksiä on klikkiotsikoista niin vähän, koska se on aina kuulunut journalistin ammattitaitoon kirjoittaa sellaisia otsikoita, että ne herättävät mielenkiintoa.
Siksi Grundströmin mielestä rajanveto on vaikeaa.
- Klikkiotsikkokaan ei välttämättä ole paha juttu, jos tarkoitus on herättää kiinnostus juttua kohtaan. Mutta jos se on harhaanjohtava, niin sitten tullaan journalistin ohjeiden alueelle. Tai jos luvataan jotain liikaa, mitä jutussa ei ole.
“Hän voitti Nobelin”
YleX valitsi Lauri Skönin arvioitavaksi kaksi erilaista otsikkoa ylex.fi:stä, jotta Klikinsäästäjien perustaja voisi arvioida, ovatko otsikot niin sanottuja klikkiotsikoita.
Esimerkiksi:
- Näissä esimerkeissä on klikkiotsikkomaisia piirteitä, mutta eivät ne ole varsinaisesti klikkiotsikoita.
- Jos siinä on monia vaiheita, niin ei ne kaikki voi olla otsikossa. Tämä on aika selkeä otsikko, kerrotaan mitä kukakin on tehnyt.
Skön kertoo, miten otsikosta saisi klikkiotsikon.
Supertähti muutti ruokavaliotaan radikaalisti
Lauri Skönin mukaan klikkiotsikoissa käytetään raflaavia termejä, yliampuvia adjektiiveja, sensaatiohakuista tyyliä ja paljon pronomineja. Esimerkiksi otsikoidaan ”hän voitti Nobelin”, kun voitaisiin suoraan kirjoittaa otsikkoon voittajan nimi.
Sen sijaan esimerkiksi kysymyksen esittävä otsikko ei ole aina Skönin mukaan klikkiotsikko.
- Joskus kysymysotsikko on ihan paikallaan, jos on auki oleva kysymys, jota juttu ruotii, mutta jos vastaus on tiedossa, niin otsikon voisi kirjoittaa vastausmuotoon eikä kysymysmuotoon.
YleX:nkin sivuilla näkyy paljon otsikoita, joissa on kysymys, kuten:
Tässä asiassa ei ole yhtä totuutta, joten aihetta pohditaan otsikossa kysymyksenä.
Yksi yleinen kiivasta kommentointia aiheuttava otsikkotyyppi on sellainen, jossa kehotetaan katsomaan kuvat. Skönin mukaan ne eivät ole klikkiotsikoita.
Esimerkiksi:
JVG sai maan tärisemään ja Vesala hurmasi – katso Ruisrock-lauantain kuvakooste
- Eihän kuvia voi laittaa otsikkoon. Lukijalle voi hyvin kertoa otsikossa ”katso kuvat”. Jos jutussa on hyvät kuvat, niin se lunastaa sen otsikon.
- Emme ole jakaneet ”katso kuvat” -otsikoita. Silloin meidän pitäisi laittaa ne kuvat siihen postaukseen. Se olisi hölmöä. Emme oleta, että journalisti voisi laittaa kuvia otsikkoon.
“Kaikkien klikkiotsikoiden äiti”
Julkisen sanan neuvosto käsitteli viime keväänä mielenkiintoista tapausta liittyen klikkiotsikointiin.
Lehti otsikoi juttunsa: Paavo Väyrynen haki Viron kansalaisuutta ja haluaa muuttaa nimeä. Jutusta ilmeni, että kyse oli e-kansalaisuudesta ja Viron nimen muuttamisesta suomen kielessä Eestiksi.
- Mietimme, että tämä on kaikkien klikkiotsikoiden äiti, mutta annoimme vapauttavan päätöksen, koska otsikko tarkentui jutussa.
- Neuvosto on hyväksynyt sen, että otsikon täytyykin olla usein puutteellinen, että asia selviää itse jutusta. Langettavissa päätöksissä otsikot ovat olleet virheellisiä.
Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että JSN on armollisempi klikkiotsikoita kohtaan kuin Klikinsäästäjä.
Klikinsäästäjä pyrkii nimensä mukaisesti säästämään klikkejä. Toiminta perustuu siihen, että Facebook-yhteisö tiivistää artikkelit pelkiksi some-postauksiksi. Onko siinä mitään huolestuttavaa, että ihmiset lukevat vain otsikot, Lauri Skön?
- Siihen voi liittyä huolestuttavia piirteitä, jos ihmisille jää vääränlaisia mielikuvia todellisuudesta pelkkien otsikoiden perusteella. Se on kuitenkin ymmärrettävää, ettei kaikkia juttuja ehdi lukea.
"Meidän agendaan ei kuulu se, että otsikon pitäisi tiivistää koko juttu."
Klikkaus on kaupallisille medioille ikään kuin maksu jutusta. Klikit muuttuvat mainostuloiksi, jotka taas muuttuvat toimittajien palkoiksi. Jos klikkejä halutaan säästää, samalla viestitään, ettei journalismista haluta maksaa.
Samalla periaatteella lukijoilla on todella paljon valtaa, koska he päättävät, mitä klikkaavat. Kukaan ei tekisi klikkiotsikoita, jos niitä ei koskaan klikattaisi. Vastuuta ei voi silti vyöryttää pelkästään lukijoiden päälle.
Klikinsäästäjä suosittelee kaikesta huolimatta lukemaan myös ihan kokonaisia artikkeleita.
- Meidän agendaan ei kuulu se, että otsikon pitäisi tiivistää koko juttu tai ettei kannattaisi lukea mitään muuta, mutta otsikoista pitäisi käydä ilmi riittävä määrä tietoa. Ei me sanota, että pelkästään otsikot kannattaisi lukea. Eihän sitä koko juttua voi otsikkoon laittaa.
Lue myös:
Artistit tuskastuivat mediaan: ”Olen helvetin väsynyt suomalaiseen viihdeuutisointiin”
Etusivu kysyy: Kirjoitetaanko naisurheilijoista epäreilusti?
