Joskus sekä vanhemmille että heidän parisuhteelleen on parasta, että se päättyy eroon. Eroon sisältyy lähes aina paljon tunteita, mikä voi tehdä erosta hankalaa. Miten asia pitäisi käsitellä lasten kanssa? Asiantuntijat vastaavat.
1. Pohdi, mikä on lapsen etu
Yleensä molemmat vanhemmat rakastavat lastaan ja haluavat olla hänen kanssaan niin paljon kuin mahdollista. Kun eroat, on kuitenkin joskus mietittävä, mikä menee edelle: vanhemman oikeus lapseensa vai lapsen arjen tasapaino.
Parasta olisi, jos vanhemmat pystyisivät yhdessä keskustelemaan lapsen tilanteesta. Jaatteko vanhemmuuden vuoroviikoin, asuuko lapsi jommankumman luona toista vanhempaa tavaten, vai löytyisikö teille jokin muu ratkaisu?
On tärkeää, ettet sotke parisuhteen asioita vanhemmuuteen. Älä siis kiellä vanhempaa tapaamasta lastaan ilman erittäin painavaa syytä ja pyri tapaamisasioissa muutenkin sopuratkaisuun. Tehkää asioista kirjallinen sopimus yhteistyössä lastenvalvojan kanssa. Eroon ja yhteistyövanhemmuuteen liittyvissä asioissa voitte myös hakeutua entisen puolisosi kanssa eroneuvontaan ja eroasioiden sovitteluun.
2. Älä puhu pahaa toisesta vanhemmasta lapsellesi
Aikuisten parisuhdepulmissa on paljon sellaista, mikä ei kuulu lapsille. Yksi petti, toinen jätti, kolmas oli huono sängyssä, neljäs muuten vain inhottava tai ilkeä parisuhteessa.
Eroamisen yhteydessä viha, pettymys ja muutkin ikävät tunteet nousevat kumppanien mielissä pinnalle, ja aiemmat hyvät yhteiset hetket usein unohdetaan. Älä kuitenkaan kaada kielteisiä tunteitasi lapsesi niskaan. Lapsen on tärkeä saada ajatella, että hänen molemmat vanhempansa ovat hyviä tyyppejä. Jos toinen vanhempi leimataan huonoksi, lapsi kokee myös itsensä huonoksi.
Teet palveluksen lapsesi mielenterveydelle, jos annat hänen ajatella niin vanhemmistaan kuin itsestään pelkkää hyvää.
3. Kerro erosta lapsille yhdessä kumppanisi kanssa
Kerro, että päätös oli vanhempien yhteinen ja että se ei ole lasten syy. Älkää syytelkö toisianne eroon johtaneista asioista lasten kuullen. Päätöksen taustaksi kannattaa sanoa jotain rehellistä, mutta yksityiskohtiin ei tarvitse mennä.
Voit sanoa: ”Me emme enää halua elää yhdessä, koska meille tulee koko ajan riitaa keskenämme. Olemme kuitenkin edelleen teidän vanhempanne ja rakastamme teitä.” tai ”Joskus aikuisten välinen rakkaus voi loppua, mutta rakkaus teitä lapsia kohtaan ei koskaan lopu”.
4. Kerro lapselle konkreettisista asioista
Kun eroat, mitä se käytännössä tarkoittaa lapsen elämässä? Missä lapsi tulee asumaan? Miten järjestetään lapsen mahdollisuus viettää aikaa molempien vanhempiensa kanssa? Saako lapsi jatkaa tutussa päiväkodissa tai koulussa? Miten käy lähiverkostojen, kaverien ja harrastusten?
Mihin asioihin ero vaikuttaa, mihin ei? Mieti vastauksiasi etukäteen.
5. Hanki itsellesi tukea
Ennen eroa arkesi on todennäköisesti ollut melko vakiintunutta, mutta moni asia voi mullistua eron jälkeen. Voit kohdata tunteita epätoivosta, surusta ja vihasta iloon ja helpotukseen. Muutokset ja tunnemyrsky vievät ison määrän psyykkistä energiaasi jonkin aikaa.
On väistämätöntä, että lapsesi huomaa sinulla olevan vähemmän voimavaroja kuin ennen. Tämä on ihan ok, kunhan hankit itsellesi tarvitsemaasi tukea. Lapsen tai nuoren ei missään tilanteessa tule joutua toimimaan vanhempansa uskottuna. On olemassa eroryhmiä, vertaistuen keskustelupalstoja netissä, tai voit puhua asioista ystävien tai terapeuttisi kanssa.
Jos tarvitset lastenhoitoapua, sukulaisten ja kaverien lisäksi sitä voi saada kunnan sosiaalipalveluista tai palkkaamalla lastenhoitajan. Pääasia on, että huolehdit mahdollisimman hyvin omasta jaksamisestasi.
Kerro lapsellesi, että nyt tuntuu vaikealta, mutta tästä selvitään kyllä, ja että olet hankkinut itsellesi riittävästi apua.
6. Anna aikaa lapsellesi
Eroaminen on useimmille lapsille yhtä suuri kriisi kuin heidän vanhemmilleen. Eron jälkeisinä kuukausina lapsi tarvitsee paljon rakkautta, turvaa, hoivaa ja aikuisen aikaa sekä vastauksia kysymyksiinsä. Ole valmis antamaan kaikkea tätä lapsellesi.
Jotkut lapset alkavat oireilla vasta, kun erosta on kulunut pitkä aika ja kun he huomaavat vanhempiensa olevan riittävän kestäviä ottamaan lapsen tunteet vastaan.
7. Pidä kiinni rutiineista ja luo pikku hiljaa uusia
Kun kaikki on myllerryksessä, tutut ja arkiset rutiinit auttavat lapsia selviämään ja kokemaan olonsa turvalliseksi. Pidä siis kiinni lapsille tärkeistä lettukesteistä, saunahetkistä ja kutitusleikeistä, joita perheellänne on ollut, vaikka toinen vanhempi ei olisi enää niissä läsnä.
Kun elämäsi vanhempana tasaantuu, pyri luomaan lisäksi uusia rutiineja arkeenne − vaikka lautapeli-iltoja tai yhteisiä kävelyretkiä. Kun lapset ovat luonasi, heistä tuntuu turvalliselta, kun tiedossa on joka kerta joitakin tuttuja asioita.
8. Tue kumppanisi vanhemmuutta
Kun lapsi asuu kahdessa kodissa tai vierailee toisen vanhempansa luona, on väistämätöntä, että ikävän tunteet nousevat pintaan. Hyväksy ne osaksi elämää ja lohduta lastasi aina tarvittaessa.
Anna lapsen soittaa ja pitää yhteyttä toiseenkin vanhempaansa haluamallaan tavalla. Anna lapselle lupa nauttia toisen vanhemman seurasta äläkä pilaa heidän yhteisiä hetkiään omalla ikävälläsi, kitkerillä kommenteilla tai vahtimisella. Älä usko kaikkea, mitä lapsi kertoo toisen vanhempansa elämästä äläkä utele lapsen kautta ex-kumppanisi asioista.
Jos toinen vanhempi ei halua tai pysty pitämään yhteyttä lapseen, tue lapsen mielikuvia vanhemmastaan kertomalla mukavista yhteisistä hetkistä tai hyvistä asioista menneisyydessä.
9. Pyri avoimiin väleihin entisen kumppanisi kanssa
Kun erokriisi hellittää, tee kaikkesi, että välisi ex-puolisoon kehittyisivät asiallisiksi. On lasten etu, että pystytte juttelemaan heidän asioistaan. Olisi hienoa, jos pystyisitte osallistumaan yhdessä lasten kevätjuhliin, harrastusten näytöksiin ja vastaaviin tilaisuuksiin.
Hyvät välit ex-puolison kanssa edellyttävät, että molemmat ovat käyneet eron läpi kaikkine tunteineen omassa rauhassaan. Asiallisten välien ylläpitäminen voi siitä huolimatta vaatia paljon joustamista, neuvottelutaitoja ja joskus mahdollisesti ex-kumppanin sanojen päästämistä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ylimmäksi ystäväksi ei ex-kumppanin kanssa onneksi tarvitse ruveta, mutta asiallisiin väleihin kannattaa pyrkiä.
10. Huomioi lapset kun tapaat uuden kumppanin
Lapset tarvitsevat aikaa sopeutua siihen, että vanhemmat ovat eronneet ja asuvat eri kodeissa. Sinusta vanhempana voi tuntua, että olet valmis uuteen suhteeseen, koska olet ehkä itse miettinyt eroa jo pitkään. Lapsi tarvitsee kuitenkin oman aikansa sopeutua ja toipua vanhempiensa erosta, eikä lapsella ole samanlaisia valmiuksia käsitellä eroa kuin aikuisella.
Lapselle sinun uusi rakastettusi voi olla äidin tai isän kilpailija, ja lapsi voi turhaan joutua toisen vanhemman puolustajaksi. Sen vuoksi yritä antaa lapselle aikaa, ennen kuin tutustutat hänet uuteen kumppaniisi. Älä esittele ohimeneviä tuttavuuksia lapsellesi, vaan esittele rakkaasi sitten, kun koet tietäväsi suhteenne kestävän.
Kun aiot esitellä lapsellesi uuden kumppanisi, kerro asiasta ensin lapsen toiselle vanhemmalle. Tämä on ehdottoman tärkeää, jotta lapsi ei joudu kantaman salaisuutta vanhemman uudesta kumppanista. Kertominen voi tuntua vaikealta, mutta exäsi pitäisi saada kuitenkin ensimmäisenä tietää asiasta, jotta hän voi valmistautua lapsen mahdollisiin kysymyksiin ja kommentteihin. Entinen puolisosi tarvitsee varmasti myös aikaa omien tunteidensa käsittelyyn.
11. Anna lapsillesi toivoa siitä, että kaikki ei ole katoavaista
Lapsellesi ero merkitsee, että arjen turvalliset olosuhteet voivat keikahtaa aivan toisiksi heistä riippumatta. On pelottavaa, kun ei tiedä, mihin voi luottaa. Pyri siihen, että lapsen elämä vakiintuisi eron jälkeen mahdollisimman turvalliseksi.
Älä katkeroidu elämälle, vaan pidä huolta, että työstät eroon liittyvät tunteesi perusteellisesti ja suuntaudut sitten kohti uutta.
Kun pystyt eron työstämisen jälkeen jatkamaan elämääsi suhteellisen tyytyväisenä joko yksin tai uudessa parisuhteessa, se ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin: työstetyn eron jälkeen lapsesi on saanut arvokkaan kokemuksen siitä, että isoistakin elämän vaikeuksista voi selvitä.
Kirjoittajat: Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri & Suvi Laru, psykologi, psykoterapeutti, opettaja, Väestöliitto ry.
Lisää ohjelmasta
