Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kovaa peliä tekareista – proteeseja ja purentakiskoja valmistavat laboratoriot kampittavat uutta halpatoimijaa

Hammasproteesien valmistusta
Hammasproteesien valmistusta Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),kuningaskuluttaja,hammasproteesit,Hammasteknikko

Lumi Dental yrittää romauttaa hammasproteesien hinnat. Kotimaiset laboratoriot ryhtyivät taisteluun.

Kiinassa protetiikan tuotteita, muun muassa hammasproteeseja, valmistava Lumi Dental Oy on joutunut kovaan prässiin.

Reilun vuoden toiminut varkautelainen Lumi Dental myy hammaskruunuja, purentakiskoja ja muita hammasproteeseja lääkäriasiakkailleen.

Kotimaiset laboratoriot ovat perinteisesti hyvin pieniä. Monet hammasteknikot ovat jopa yksinyrittäjiä. Lumi Dentalin idea on romauttaa hinnat tilaamalla tuotteet suuresta kiinalaislaboratoriosta.

Lumi Dentalin myyntijohtaja Jukka Kuosmanen lupaa yhtiön tuotteiden maksavan vain noin kolmanneksen suomalaisten laboratorioiden hinnoista.

Kuosmanen myöntää, että yhtiö on tällä hetkellä tappiolla, mutta yrityksen katerakenne on hänen mukaansa kuitenkin kunnossa: kun uuden yrityksen tilausmäärät kasvavat, toiminta saadaan kannattavaksi.

Yhtiö on saanut kertomansa mukaan jo toistasataa lääkäriasiakasta 70 lääkäriasemalla. Joukossa on isojen ketjujen asemia.

Tämä on saanut kotimaiset laboratoriot takajaloilleen. Hammasteknikkojen ja -laboratorioiden järjestöt ovat käyneet Lumi Dentalin kimppuun kaikin keinoin.

Hammaslääkäri tilaa proteesin hammasteknikolta

  • Potilas saa hammasproteesit hammaslääkäriltä
  • Hammaslääkäri hankkii ne hammaslaboratoriosta, usein tutulta kumppanilta
  • Laboratorioita on Suomessa peräti 350
  • Laboratoriossa työskentelee hammasteknikoita ja erikoishammasteknikoita
  • Teknikko on siis riippuvainen kumppanilääkäristä
  • Asiakkaat voisivat vertailla itsekin laboratorioiden hintoja
Järjestöt ovat käyneet Lumi Dentalin kimppuun kaikin keinoin.

Suomen hammasteknikkoseura tilasi yhden Lumi Dentalin valmistuttaman hammasproteesin ja vei sen tutkittavaksi Turun yliopiston hammaslääketieteelliseen tutkimuslaboratorioon.

Laboratorion johtajan Lippo Lassilan mukaan proteesista löytyi vain yleisesti Euroopassa käytettyjä materiaaleja. Ei siis mitään huolestuttavaa.

Teknikot kantelivat yhtiöstä myös Valviraan. Valvira huomautti, että Lumi Dentalilta puuttui EU-alueen virallinen edustaja, mutta yhtiö lupasi laittaa asian kuntoon. Itä-Suomen aluehallintovirasto teki oman osaselvityksen eikä löytänyt moitetta.

Valviran mukaan sen selvityksessä on kyse rutiinivalvonnasta. Valvonta on kesken, mutta mitään mikä estäisi yhtiön toiminnan ei ole tätä kirjoitettaessa löydetty.

Tämän jälkeen järjestöt ryhtyivät pohtimaan tutkintapyynnön tekemistä poliisille.

Aikamoinen prässi uuden yrittäjälle.

Miten ala voi kehittyä, jos uuden toimijan markkinoilletulo on kuin sodanjulistus?

Eikö ole kuluttajan oma asia, haluaako hän tukea kotimaista korkeastikoulutettua pienyrittäjää vai tilata tuotteet kaukomailta tuntemattomalta tekijältä, halvalla?

Kun koko terveydenhuollosta tulee pian kilpailtua bisnestä, tulee asiakkaan valinnoista entistäkin tärkeämpiä.

On totta, että tällä “omavalvonnan” kultakaudella kuluttaja saa olla hieman vainoharhainen. Viranomainen herää vasta jos kuluttaja tai kilpailija soittaa hälytyskelloa. (Lumi Dentalin tekohampaita ei kukaan Suomessa koemaista.)

Mutta miksi uusi kilpailija koetaan näin uhkaavaksi?

Lumi Dentalin kritiikin mukaan kotimaisten hammaslaboratorioiden pitäisi uudistaa toimintamalliaan ja ketjuuntua. Nyt jokainen pienyrittäjä hankkii kalliin laitteiston yksin.

Hammasteknikkojen järjestön kritiikin ydin lienee se, että kilpailu on tervetullutta, jos uuden toimijan leivissä on kotimainen hammasteknikko.

Hammasproteeseja ja kovasti yleistyviä purentakiskoja on sadoillatuhansilla suomalaisilla, kyseessä on siis erittäin iso kustannus kunnille ja kuluttajille.

Mutta miten ala voi kehittyä, jos uuden toimijan markkinoilletulo on kuin sodanjulistus?

Lue lisää:

Hammaslääkärin vastaanotolla.

Miksi hammasproteesien ja purentakiskojen hinta on hämärän peitossa?

Hammasproteesit ja purentakiskot ovat kuluttajalle omalaatuinen ostos: satojen eurojen hankintaa ei kilpailuteta, laatueroja ei vertailla ja kustannusten erittely jää hämärän peittoon.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.