Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Miksi hammasproteesien ja purentakiskojen hinta on hämärän peitossa?

Hammaslääkärin vastaanotolla.
Hammaslääkärin vastaanotolla. Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),hammaslääkärit,hammasteknikot

Hammasproteesit ja purentakiskot ovat kuluttajalle omalaatuinen ostos: satojen eurojen hankinnan hintaa ja laatueroja ei juuri kukaan vertaile. Hammashoidon tuotteiden hinta koostuu lääkärin palkkiosta ja proteesin valmistavan hammasteknikon laskusta. Kuluttajalle tämä jää kuitenkin hämärän peittoon.

Tein kaksi vuotta sitten juttua lääkäriasemien teettämistä laboratorio- ja kuvantamistesteistä. Oppi oli, että magneettikuvaa tai verikoetta ei tarvitse teettää lääkäriaseman ennalta päättämässä paikassa. Hinnoissa on nimittäin isoja eroja.

Halpatoimijat toivat säpinää markkinoille, ne mainostavat nyt surutta palvelujaan suoraan kuluttajille.

Samankaltainen myllerrys on nyt käynnissä hammashuollossa.

Sadoillatuhansilla suomalaisilla on hammasproteesi: yli 65-vuotiaista joka toisella on osa- tai kokoproteesi, tätä vanhemmilla vielä useammin.

Nuoremmilla asiakkailla yleisin protetiikan tuote ovat purentakiskot. Purentakiskoja myydään Kelan tilaston mukaan Suomessa vuosi vuodelta enemmän.

Juuri kenellekään ei tule mieleen kysyä missä ja millä hinnalla lääkäri hammasproteesin teettää.

Pienen hintakyselyn perusteella jo yksinkertaisissa purentakiskoissa on hintavaihtelua: 150–187 euroon (ei sisällä kuljetuskuluja tai lääkärin palkkioita). Hammaskruunut tai vaativammat hammasproteesit ovat moninkertaisesti tätä kalliimpia.

Harva asiakas kuitenkaan vertaa näiden hammashoidon tuotteiden hintoja: hammaslääkärin penkissä juuri kenellekään ei tule mieleen kysyä missä ja millä hinnalla lääkäri hammasproteesin tai purentakiskon teettää.

Proteesit ynnä muut valmistetaan hammaslaboratoriossa, ja ne tekee hammasteknikko tai erikoishammasteknikko. Tämä on oma ammattikuntansa, käytännössä pienten yrittäjien joukko. Työssä on yhä monia käsityöläisyyden merkkejä ja kilta pitää yhtä.

Hieman suurempia hammaslaboratorioita on vain muutama (esimerkiksi Oral hammaslaboratoriot ja Mehiläinen hammaslaboratoriot).

On asiakkaan ja veronmaksajan etu, että läpinäkyvyyttä lisätään.

Kun koko terveydenhuolto on sote-uudistuksen myötä muuttumassa kilpailluksi bisnekseksi, on asiakkaan ja veronmaksajan etu, että läpinäkyvyyttä lisätään. Asiakkaan on saatava tietää myös lääkärin käyttämien alihankkijoiden hinnat.

Ei kai lääkärillä voi olla yksinoikeutta päättää mitkä tekarit tai kiskot asiakas laittaa suuhunsa?

Hammaslääkäri vastaa hammashoidon laadusta, myös hammasteknikon valmistamista proteeseista, mutta tuttu teknikko ei voi olla ainoa laadukas tekijä Suomenmaassa.

Yhtiö- tai työkumppanuuksilla on varmasti hyvät puolensa: lääkäri voi luottaa tuttuun tekijään, kommunikaatio- ja vastuuasiat pelaavat. Tällä saatetaan välttyä esimerkiksi turhilta proteesin viilauksilta. Tämä puolestaan on säästöä asiakkaalle.

Joko olisi aika päivittää työnkulkuja niin, että asiakaalla on sanansa hankkimassaan palvelussa? Aloitetaan vaikka siitä, että asiakas saa ilman erillistä vonkaamista käteensä kaiken proteesiin liittyvän materiaali- ja hintatiedon!

Proteesin hintaa voi tiedustella myös suoraan laboratoriosta.

Keskustelin muutaman hammaslaboratorion edustajan kanssa. Hammaslaboratorioista kannustettiin asiakkaita tiedustelemaan hintoja myös suoraan laboratoriosta.

Asia on herkkä. Hammaslaboratorioiden kommenteissa aisti jopa pelon. Lääkäri on asiakas, joka voi suuttua, jos laboratorio nostaa liikaa päätään. Kuinka muutenkaan: melkein kaikki työt tulevat hammaslääkärin kautta.

Sanotaan se nyt kuitenkin suoraan: asiakas voi ehdottaa hammaslääkärille mistä labrasta kiskot tai proteesit hankitaan.

Muistilista proteesin hankkijalle

  1. Pyydä kustannusarvio, jossa eritellään proteesin hinta
  2. Pyydä tiedot proteesin materiaaleista
  3. Pidä puolesi, virheitä sattuu ammattilaisillekin

Juttuun on haastateltu: Ilkka Tuominen, puheenjohtaja, Suomen hammasteknikkoseura; Kaija Hiltunen, hammaslääketieteen yliopistolehtori, Helsingin yliopisto; Timo Partio, pääsuunnittelija, Kela. Lisäksi on haastateltu eri hammaslaboratorioiden edustajia.

Lue lisää:

Hammasproteesien valmistusta

Kovaa peliä tekareista – proteeseja ja purentakiskoja valmistavat laboratoriot kampittavat uutta halpatoimijaa

Lumi Dental yrittää romauttaa hammasproteesien hinnat. Kotimaiset laboratoriot ryhtyivät taisteluun.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.