Hyppää pääsisältöön

Itsetunto on rohkeutta olla oma itsensä – olen riittävän hyvä, itseni paras ystävä

Nainen hyppää, taustalla meri.
Nainen hyppää, taustalla meri. Kuva: Danielle Chang akuutti,itsetunto,Akuutti (ohjelma)

"Nyt vasta alan tajuta, että minä itse päätän kuinka hyvä olen ja mitkä asiat saavat vaikuttaa minuun." Näin vastaa Akuutin Itsetuntokyselyssä 50-vuotias nainen, joka arvioi itsetuntonsa melko hyväksi. Samoilla linjoilla oli suurin osa kyselyyn vastanneista, vain muutama koki itsetuntonsa erittäin huonoksi.

Hyvä itsetunto syntyy siitä, että hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on, puutteista tai muiden mielipiteistä huolimatta. Itseään arvostava henkilö ei pidä itseään muita parempana, mutta ei myöskään huonompana – olen riittävän hyvä, itseni paras ystävä. Ikä tuo kokemusta ja itselle osataan olla armollisia. Itsetunnon ylläpitäminen vaatii kuitenkin ajatustyötä päivittäin, kuten eräs vastanneista toteaa.

Itsetunnon kehitys pohjautuu ihmisen perusitsetuntoon, joka syntyy jo lapsuudessa. Perusitsetuntoon vaikuttavat vahvasti ympäristön ja läheisten hyljeksintä tai hyväksyntä.

Isäni kannusti minua aina ja uskoi minuun. Hänelle kelpasin omana itsenäni.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet katsoivat hyvän itsetunnon lähtökohdaksi mukavan lapsuuden ja kannustavat vanhemmat. Myös hankalista elämäntilanteista selviäminen ja itseensä tutustuminen on kohottanut itsetuntoa.

"Olen pohdinnan ja pahoista vaikeuksista selvinneenä tullut tulokseen, että olen aika kiva tyyppi. Sellainen, jonka kanssa viihtyisin itsekin. Pikkuvikoja voi kehittää paremmaksi, mutta en pyri täydellisyyteen."

"Olen tehnyt vuosia töitä itsetuntoni eteen, jotta kokisin olevani yhtä hyvä kuin muut. Nyt koen olevani onnellinen ja ylpeä itsestäni, minulla on hyvä olla. Mutta terapiaa se vaati."

"Ero puolisosta on ollut merkittävin itsetunnon vahvistajani tähän mennessä. Vanha elämä meni romukoppaan ja oli opeteltava elämään ilman toista. Oma itse tuli määritellä ilman toisen jatkuvaa myötävaikutusta ja heijastusta. Olenkin olemassa myös yksin"

"Elämä opettaa sanomaan itselle: Kyllä sä pärjäät. Hyvä minä!”

Terveen itsetunnon tukipylväät

  • turvallisuus – luottamus, ihmissuhteet, järkevät ja toimivat rajat sekä säännöt
  • itsensä tiedostaminen – yksilöllisyyden tunne, itsetuntemuksen lisääminen, realistinen minäkuva omasta roolista, fyysisistä ja persoonallisista ominaisuuksista
  • liittyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne – tunne kuulumisesta johonkin, tunne, että on hyväksytty, arvostettu ja luotettu
  • tehtävätietoisuus – elämänhalu ja tietoisuus omista päämääristä, kyky ottaa vastuuta omista päätöksistä ja kyky asettaa realistisia, saavutettavia tavoitteita. Myös kyky hyödyntää saavutuksiaan ja nauttia niistä.
  • pätevyyden tunne – menestyminen ja suoriutuminen itselle tärkeissä ja arvokkaissa tehtävissä, omien vahvuuksien ja rajojen tunnistaminen.

(Michele Borba 2000)

Huono itsetunto yhdistetään usein masennukseen

Itsetunnossa on kyse erosta todellisen minäkäsityksen ja ihanneminän välillä. Mitä suurempi tämä ero on, sitä heikompi on henkilön itsetunto. Jokaisen lapsen minäkäsitystä pitäisi tukea, että heistä kasvaisi itseä ja toisia kunnioittava aikuinen.

Heikolla itsetunnolla varustettu henkilö on tyytymätön itseensä ja toivoisi olevansa toisenlainen. Rohkeus olla oma itsensä puuttuu ja siksi hän jäljittelee usein muita. Mieliala on ahdistunut, pelokas ja arka – huono itsetunto yhdistetäänkin usein masennukseen.

Minua ei ole pidetty tärkeänä ja hyvänä itseni vuoksi.

Kyselyyn vastanneet arvioivat huonon itsetuntonsa syyksi muun muassa ankarat vanhemmat, välinpitämättömyyden ja riittämättömyyden tunteen. Monet myös kokivat, että hyväksynnän ehtona oli hyvä käytös ja suorittaminen.

"Koululaitos oli hyvä ottamaan oppilaista turhat luulot pois. Onnistumiseen ei puututtu juurikaan, mutta virheet ruodittiin perusteellisesti."

"Äidille ei koskaan riittänyt mikään, aina olis pitänyt olla jotain muuta kuin mitä oli."

"Miehen ei saa paljoa elämässään horjua vaan puskea eteenpäin läpi viiman ja tuiskun. Tämä puolestaan ahdistaa entisestään, sillä kyllä mekin olemme ihmisiä. Taakka alkaa kasaantua harteille, alkaa olla mielenterveydellisiä ongelmia. Niistäkään ei sovi toki puhua."

"Lapsena sain huomiota vain silloin, kun olin tehnyt jotain hyvää. Ja se tapa jäi vähän päälle. Yritin monta vuotta olla todella ahkera ja tehdä kaikkea hullun lailla."

"Synnytyksen ja raskauden jättämät jäljet kropassa, epävarmuus siitä, osaanko olla hyvä äiti, huono omatunto siitä, etten osaa olla hyvä vaimo, tunne, että epäonnistun asioissa."

Elämänhallinta on yleinen selviytymisen voimavara

Itsetunto on osa minäkuvaa ja läheinen käsite elämänhallinnan kanssa. Elämänhallinta on uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja. Se on yleinen selviytymisen voimavara, joka vaikuttaa moniin ihmisen hyvinvointia edistäviin tekijöihin.

Elämänhallinnan ABC

Elämänhallinta määritellään usein kolmen käsityksen avulla:

Ymmärrettävyys: Tunne siitä, että kykenee hahmottamaan ja ymmärtämään sisäiset voimavaransa ja vuorovaikutuksen sosiaalisen ympäristön kanssa. Ihminen etsii ympäristöstä järjestystä ja johdonmukaisuutta ja pystyy löytämään loogisia asiayhteyksiä ympäristön tapahtumista.

Hallittavuus: Usko siihen, että ihmisellä on käytössään erilaisia voimavaroja, joiden avulla hän voi vastata elämän haasteisiin. Samoin uskoa siihen, että asioita ja tapahtumia voidaan säädellä ja, että itse tai joku muu taho voi vaikuttaa siihen.

Elämän tarkoituksellisuus: Tunne ja kokemus siitä, missä määrin ja miksi elämä koetaan mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi. Tämä on olemassaolon peruskysymys

Kehuminen kohottaa itsetuntoa

Kehut ja rakkaudenosoitukset pönkittävät itsetuntoa, etenkin puolison kannustusta tarvitaan. Mutta siitäkin selvitään, jos puoliso mollaa – mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa. Saattaa se silti harmittaa.

"Vähättelee välillä tekemisiäni ja moittii, mutta ei se lannista. V:tuttaa vain joskus."

"Puoliso on ainoa ihminen, joka on arvostanut minua tässä maailmassa."

"Mitään en tee 40 vuoden jälkeenkään oikein, vaan jatkuvasti saan moitteita. Hiljalleen olen sulkeutunut omaan hiljaiseen maailmaan. Jopa radio on kiinni, kun se puolisoa ärsyttää."

"Ensimmäinen puoliso oli mustasukkainen ja lannistava. Nykyinen on arvostava ja kannustava. Sillä on valtava vaikutus."

Ulkonäöllä on tärkeä merkitys itsetunnolle

Huonoa itsetuntoa selitettiin kyselyn vastauksissa myös ulkonäköpaineilla, erityisesti ylipaino oli monelle ongelma. Itsetunto on alhaalla, jos peilistä katsoo inhokki, mutta samalla puuttuvat voimavarat asian korjaamiseksi. Etenkin naisille ulkonäkö oli tärkeä. Liikunnan ja hyvän fyysisen kunnon uskottiin puolestaan lisäävän omanarvontuntoa.

"Hän kehuu minua usein, jopa päivittäin, kertoo rakastavansa, sanoo kauniiksi ja prinsessakseen, vaikka olen jo yli 50-vuotias."

"Olen myös kohdannut jonkin verran ulkonäöllisiä arvosteluja. Huolimatta siitä, ettei haukkumiset ole olleet pitkäkestoisia, ne ovat vaikuttanet äärettömän paljon itsetuntooni ja minäkuvaan."

"Olen kauppakorkeakouluopiskelija ja vertaan itseäni jatkuvasti entisiin kavereihin. He ovat ammattikoulussa olevia, mutta ovat hoikkia ja kauniita. Toivon, että olisin yhtä hoikka ja kaunis kuin he ulkoisesti."

Hyvä ammatti ja koulutus määrittävät monen itsetuntoa

Itsetunnon myöhemmässä kehityksessä on ratkaisevaa, kuinka ihminen pystyy saavuttamaan tavoitteita – itse itselleen tai muiden hänelle asettamia. Suomi on koulutuskeskeinen maa, lieneekö siinä syy siihen, että jotkut vastanneista kokivat itsetuntonsa peräti erittäin huonoksi, jos koulut olivat jääneet kesken.

Olisi pitänyt käydä enempi kouluja ja opiskella, että olisi parempi urakehitys.

Työssä pärjäämisellä ja koulutuksella oli kyselyyn vastanneiden mielestä aivan ratkaiseva merkitys. Työttömäksi joutumisella on suora vaikutus ihmisen omanarvontuntoon.

"Olen saanut tukea vanhemmiltani, minut laitettiin oppikouluun ja olin maalaiskylän ensimmäinen ylioppilas. Näin pääsin rikkaampien maanviljelijäperheiden lasten 'yläpuolelle'".

"Selviytymiseni aikanaan haastavissa töissä ja koulutukseni (korkeakoulututkinto) auttavat edelleenkin pitämään yllä itsetuntoani."

"Pitkäaikainen työttömyys. Passivoituminen. Huoltovastuu vanhuksista. Ei ole työyhteisöä, joten henkilökontaktit päivässä vähäistä. Kaverit karttavat työtöntä, joka ei ole perillä tämän päivän jutuista. Elämisen tahti epätasapainossa. Motivaatiota on uuteen, mutta kun ei mistään saa kiinni."

Hyvä elämä ei ole sattumien summa vaan valintojen tulos.

Jokaisella meistä on tarve elää hyvää elämää. Itsetuntemuksen lisääminen on alku itsetunnon vahvistamiseksi. Liian usein etsimme onnea jostain muualta kuin omasta sisimmästämme.

11 askelta kohti parempaa itsetuntoa

  1. Pidä päiväkirjaa – opit jäsentämään ja tulkitsemaan omia tunteitasi.
  2. Lueskele ihmisen käyttäytymisestä, tarkkaile ja kuuntele muita – muutkin tuntevat ja ajattelevat kuten sinä.
  3. Keskustele luotettavan ihmisen kanssa käyttäytymisestäsi.
  4. Ole avoin ja rehellinen ihmissuhteissasi.
  5. Arvioi omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi – kehitä vahvoja, paranna heikompia puolia.
  6. Hemmottele itseäsi – nautinnon salliminen kiireen ja paineen keskellä tekee hyvää.
  7. Kehu itseäsi – kiinnitä huomiota aiempiin onnistumisiin ja saavutuksiin. Itseltä ja muilta saatu positiivinen palaute vahvistaa itsetuntoa.
  8. Harrasta liikuntaa – ulkoinen olemuksesi muuttuu ja aivot tuulettuvat.
  9. Ota vastaan haasteita – vastuun ottaminen ja vastuullisesta tehtävästä selviytyminen tekee hyvää.
  10. Luovu vertailusta muihin.
  11. Tiedosta oma arvosi! Omanarvontunto ei koostu materiasta eikä titteleistä. Olet riittävän hyvä itsenäsi, itsellesi.

(Markku Ojanen: Mikä minä on? Minän rakenne, kehitys, häiriöt ja eheytyminen.)

LÄHTEET:
Jaari, Aini: Itsetunto, elämänhallinta ja arvot

KUUNTELE:

Akuutti - elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

Kommentit