Hyppää pääsisältöön

Kamariooppera pelkistyy levyllä laulusarjaksi

Säveltäjä Harri Ahmaksen kamariooppera Käärmesormus pohjautuu Tittamari Marttisen runokokoelmaan. Marttinen kertoo myöhäiskeskiajalle etäännytetyn tarinan vahvan naisen elämästä, mutta runot piirtävät lähinnä tilannekuvia, ja dynaamisen juonen joutuu lukija täydentämään. Oopperaesityksenä tanssin ja ohjauksen kera Käärmesormus lienee edennyt luontevasti, mutta äänilevyllä se pelkistyy ylipitkäksi laulusarjaksi.

Käärmesormus / Harri Ahmas
Käärmesormus / Harri Ahmas uudet levyt

Sellaisena Käärmesormus onneksi toimii varsin hyvin. Marttisen teksti on kehollista, suoraa ja tehokasta, ja Ahmas osaa jättää sille tilaa pitämällä kahdeksanhenkisen kamariyhtyeen soinnin ilmavana, sointuisana ja pidättyväisenä. Esimerkiksi cembaloa, celestaa, pianoa ja harmoonia vaihdellen Ahmas rakentaa riittävän pysyviä karaktäärejä tekstin monisävyisyyden tueksi.

Petri Komulaisen johtama Zagros soittaa herkästi ja pystyy tiivistämään oopperan tunnelman toisen näytöksen lopun pitkiin kohtauksiin. Solisti Ulla Raiskio ei valitettavasti ole yhtä sävykäs. Hänen tumma, laajavibratoinen mezzonsa sopii hyvin kypsän naisen näkökulmaan, mutta kevyempiin ja nuorekkaampiin runokuviin kaipaisin niihin sopivampaa ääni-ilmaisua. Nyt Raiskion äänen yksipuolisuus tavallaan jarruttaa merkitysten leikkiä ja etenkin juonen kulkua. Toisaalta Raiskio on selvästi ollut innoittunut sekä Marttisen teksteistä että oopperahankkeesta yleensä, mikä kuuluu huolellisuutena ja eläytymisenä - mutta äänen rajoissa.

Harri Ahmas: Käärmesormus, kamariooppera. - Ulla Raiskio, mezzosopraano, ja Zagros Ensemble/Petri Komulainen. (Alba, ABCD 394:1-2)

Kuuntele Uudet levyt 21.10.2016, toimittajana Kare Eskola.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.