Hyppää pääsisältöön

Ragnar Granit – unohdettu nobelistimme

Suomen nobelisteista muistetaan yleensä Sillanpää ja Virtanen. Unohdettu on sen sijaan kolmas nobelistimme, "Suomen näkötutkimuksen isä", Ragnar Granit (1900–1991). Millainen mies hän oli, mitä hän tutki? Kotimainen dokumentti kertoo myös tiedekilpailun kuninkuuslajista, Nobelin palkinnoista.

"Ragnar Granit unohdettiin Suomessa jo eläessään", todetaan Saija Uski-Sutelan ja Hyppe Salmen ohjaamassa dokumentissa, joka on tehty vuonna 2000, sata vuotta Granitin syntymän jälkeen.

Joku saattaa muistaa Granitin ruotsalaisena tiedemiehenä, mutta hän syntyi suomenruotsalaiseen perheeseen Riihimäellä. Isä, metsänhoitaja Arthur Granit muutti pian perheineen Helsinkiin ja lapsuutensa Ragnar vietti Oulunkylässä.

Granitin suku oli Korppoosta ja isoisä, merikapteeni Jeremias Granitin aikoinaan asuttama talo Vikminne Korpoströmissä oli tärkeä paikka Ragnarille jo lapsuuden kesistä lähtien.

Ammatinvalinta ei ollut Ragnarille helppoa. Häntä kiinnostivat monet aihepiirit ja ystäviin lukeutui enemmän taiteilijoita kuin luonnontieteilijöitä. Erityisesti Ragnar tunsi vetoa psykologiaan ja valitsi lopulta lääketieteellisen tiedekunnan uskoen siitä olevan hyötyä myös psykologian saralla. Granitia inspiroi erityisesti psykologi ja filosofi Eino Kaila.

Tutkijan ura veti Granitia puoleensa ja hänen ensimmäisiä tutkimuskohteitaan oli psykofysiologia. Tutkimustyön ohella Granit toimi Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen assistenttina.

Granit suoritti kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1924 ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon 1927. Seuraavana vuonna Granit matkusti Englantiin Oxfordin yliopistoon, jossa vaikutti sen ajan merkittävin keskushermoston tutkija Sir Charles Scott Sherrington. Verkkokalvotutkimuksensa Granit aloitti Philadelphiassa Yhdysvalloissa.

Pimeässä huoneessa sammakoiden kanssa

Granit halusi ymmärtää näkemistä ja ulkomailta palattuaan hän syvensi tutkimuksiaan Suomessa ja kokosi ympärilleen nuorten tutkijoiden joukon. Granit vietti päiväkaudet Helsingin yliopiston pimeässä tutkimushuoneessa tehden kokeita sammakoilla. Dokumentissa kerrotaan, kuinka Granit luotti tutkimustensa tärkeyteen, eikä piitannut vaikka Helsingin yliopiston fysiologian professori Robert Tigerstedt varoitti nuorta tutkijaa "värinäön kanssa puuhastelusta".

Professori Kristian Donner Helsingin yliopistosta kertoo, että Granitissa oli uutta se, että hän päätti lähteä etsimään värinäön mekanismia hermostosta.

Ragnaria kuvataan dokumentissa karismaattiseksi ja ristiriitaiseksi.

"Loisteliaan älykäs tutkija lumosi opiskelijat ja kollegat, samalla hän saattoi olla kärsimätön ja purevan ivallinen. Granit poltti siltoja ympäriltään, hän oli nopea ja vaativa ja edellytti sitä muiltakin. Keskinkertaiseen menestykseen tyytyvää suomenruotsalaista intellektuellia hän luonnehti sanomalla kukkii varhain ja kuihtuu pitkään."

Sotien ja suomenmielisyyden keskeltä Ruotsiin

Suomessa vallitsi 1930-luvulla vielä "aitosuomalaisuutta" korostava ilmapiiri. Granitin tutkimusten edistymistä haittasivat pienet resurssit ja suomenkielisyyden suosiminen. Granit myös tiesi, että Suomessa hän ei saisi omaa laitosta johdettavakseen.

Granitille tarjottiin paikkaa Yhdysvalloista Harvardin yliopistosta sekä Ruotsista Tukholman yliopistosta. Välirauhan aikaan 9. elokuuta vuonna 1940 Granit matkasi laivalla Korppoosta Ruotsiin.

Granit nimitettiin Tukholman Karoliinisen instituutin neurofysiologian laitoksen johtajaksi. Ruotsin kansalainen hänestä tuli 1941.

Rakkaaseen Korppooseen hän palasi aina kesäisin ja 1950-luvun lopulla hän osti omakseen isoisänsä talon Korpoströmistä.

Granitin suhteesta Suomeen ja Korppoossa vietetyistä kesistä kuullaan dokumentissa Granitin ainoan lapsen Michael Granitin kertomana.

Näkötutkimuksen jälkeen Granit siirtyi tutkimaan liikkeiden säätelyn neurofysiologiaa.

Fifty-fifty suomalainen nobelisti

Dokumentissa pohditaan Nobel-palkintojen poliittista ulottuvuutta ja kysytään saiko Suomen ensimmäinen nobelisti F. E. Sillanpää palkinnon henkilökohtaisista ansioistaan, vai osoitettiinko se Suomelle tueksi kiperään poliiittiseen tilanteeseen.

Granitille oli povailtu Nobel-palkintoa jo kaksi vuosikymmentä. Vuonna 1967 Granit vastaanotti Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon näön fysiologiaa koskevista tutkimuksistaan yhdessä Haldan Keffer Hartlinen ja George Waldin kanssa. Merkittävä osa tutkimuksista oli saanut alkunsa jo 1930-luvulla Oxfordissa ja Suomessa.

Uutisfilmissä toimittaja Pertti Salolainen haastattelee Granitia Oxfordissa pian Nobel-palkintouutisten jälkeen. Haastattelussa on mukana myös Granitin vaimo Marguerite (Daisy) Bruun (1902–1991).

"Suomalaisia varmaan kiinnostaa tietää, tunnetteko itsenne enemmän suomalaiseksi kuin ruotsalaiseksi", tiedustelee Salolainen Granitilta.

"Voin sanoa noin fifty-fifty", hymähtää Ragnar.

Granitille myönnettiin akateemikon arvonimi Suomessa vuonna 1985. Kun hän kuoli 13. maaliskuuta 1991 julkaisi Helsingin Sanomat nekrologin, jonka otsikossa luki "Professori, akateemikko Ragnar Granit kolmas suomalainen nobelisti", tosin sana "suomalainen" oli varovasti sitaateissa. Granit on haudattu Korppooseen.

Ragnar Granit vastaanottamassa Nobel-palkintoa 1967
Ragnar Granit vastaanottamassa Nobel-palkintoa 1967 Ragnar Granit vastaanottamassa Nobel-palkintoa 1967 Kuva: Yle kuvanauha Ragnar Granit
Ragnar Granit ja hänen vaimonsa Marguerite Bruun haastattelussa 1967
Ragnar Granit ja hänen vaimonsa Marguerite Bruun haastattelussa 1967 Ragnar Granit ja hänen vaimonsa Marguerite Bruun haastattelussa 1967 Kuva: Yle kuvanauha Ragnar Granit
Ragnar Granit, perhealbumikuva
Ragnar Granit, perhealbumikuva Ragnar Granit, perhealbumikuva Kuva: Yle kuvanauha Ragnar Granit

Dokumentissa on ruotsinkielisiä haastatteluosuuksia, joita ei valitettavasti ole tekstitetty.
Suomen lainsäädäntö on hyväksynyt kaksoiskansalaisuuden vuodesta 2003 alkaen. Tätä ennen, jos henkilö sai toisen valtion kansalaisuuden, hän menetti Suomen kansalaisuuden.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.