Hyppää pääsisältöön

Unkarin kansannousu 1956 tukahdutettiin väkivaltaisesti

Unkarin kansannousu syksyllä vuonna 1956 alkoi työläisten ja opiskelijoiden mielenosoituksesta. Budapestista alkanut tapahtumaketju laajentui nopeasti veriseksi kansannousuksi, josta seuranneet väkivaltaisuudet ja neuvostojoukkojen väliintulo järkyttivät koko Eurooppaa.

Neuvostoliiton diktattori Josif Stalinin kuolema ja uuden neuvostojohdon puheet istuttivat Itä-Euroopan kansoille ajatuksen paremmasta tulevaisuudesta. Myös Unkarin sisäinen ilmapiiri oli kesällä 1956 erittäin tulehtunut. Suuri osa kansalaisista oli saanut tarpeekseen stalinistisesta sosialismin mallista ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään.

Tiistaina 23.10.1956 mielenosoittajat kokoontuivat kansallisten muistomerkkien läheisyyteen ympäri Budapestia. Banderolleissa ja julisteissa vaadittiin reformia Unkarin kommunistihallintoon, neuvostojoukkojen vetäytymistä, suurempia palkkoja sekä vapaita vaaleja. Väkivaltaisesti yltynyt mielenosoitus levisi nopeasti koko Unkariin. Kansannousun aikana pääministeriksi noussut Imre Nagy julisti 25. lokakuuta Unkarin eroavan Varsovan liitosta.

Neuvostoliiton johdolle tämä ei kuitenkaan käynyt, joten se päätti lopulta ryhtyä sotilaallisiin toimenpiteisiin säilyttääkseen Unkarin valtapiirissään.

Kaikkialla tapaamme tankkeja ja ambulansseja, joilla on näinä päivinä ollut taukoamattomasti työtä.― Taisteleva Unkari -filmin selostaja

Neuvostoliitto kukisti Unkarin kansannousun sotilaallisesti, kun neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen marraskuun neljännen päivän aamuna. Filmisepon uutisfilmissä Taisteleva Unkari päästään itävaltalaisen filmiyhtiön Austria Wochenschaun uutiskuvaajan matkaan Unkariin noin viikko Neuvostoliiton intervention alkamisen jälkeen. Filmi on kuvattu salaa auton ikkunasta ja salakuljetettu Itävaltaan, jossa se on leikattu ja levitetty.

Tapahtumat aiheuttivat suuren pakolaisvirran

Kansannousua seuranneissa yhteenotoissa sai surmansa arviolta noin 700 venäläistä ja 3 000 unkarilaista. Kansannousun jälkeen noin 200 000 unkarilaista pakeni maasta ja kymmeniätuhansia suljettiin leireihin. Yli 25 000 vallankumousyritykseen osallistunutta tuomittiin vankeuteen ja 229 kuolemaan. Kansannousun ajan pääministerinä toiminut Imre Nagy teloitettiin hirttämällä kesäkuussa 1958.

Itävaltalaisen filmiyhtiön Austria Wochenschaun uutiskuvaaja matkusti Unkariin viimeisen avustuskolonnan mukana, kaksi päivää ennen rajan sulkemista. Tuolloin oli tiedossa, että Neuvostoliitto oli aloittanut toisen vaiheensa kansannousun tukahduttamisessa: satatuhatta neuvostosotilasta panssareineen oli marssinut Budapestiin. Itävaltalainen uutisfilmi Kärsivä Unkari näyttää, miten järkyttyneet unkarilaispakolaiset kävelivät Unkarin Sopronista Itävallan rajalle.

Suomesta kerättiin avustuspaketteja

Suomessa seurattiin tarkasti käsistä riistäytyneen mielenosoituksen tapahtumia. Monissa lehtikirjoituksissa ja tilaisuuksissa neuvostomiehitys tuomittiin. Suomalaiset elokuvatähdet järjestivät Helsingin Bio Rexissä syksyllä tempauksen unkarilaisten avustamiseksi. Mukana olivat muun muassa Ansa Ikonen ja Tauno Palo.

Myös monet kulttuurihenkilöt julkaisivat lehdistössä vetoomuksia unkarilaisten puolesta. Suomen Punainen Risti järjesti muistojumalanpalveluksen Helsingin Agricolan kirkossa, johon osallistui myös presidentti Urho Kekkonen.

Kansannousun jälkiseuraukset

Toimittaja Kai Bymanin haastattelussa vuonna 1999 tutkija Heimo Nyyssönen kertoo vuoden 1956 tapahtumilla olevan yhä vaikutus Unkarin poliittiseen elämään. Kansannousulla oli suuri merkitys myös vuonna 1989, kun Unkarissa siirryttiin yksipuoluejärjestelmästä monipuoluejärjestelmään. Ensimmäiset tuomiot kansannousun tapahtumista langetettiin vuonna 1995. Suurin osa tuomioista on johtunut siviiliväestöön kohdistetuista ampumisista.

Yksi kansannousun suurimpia tavoitteita oli saada neuvostojoukot vetäytymään, kertoo Nyyssönen. Viimeinen neuvostosotilas poistui Unkarista kesäkuun 19. päivänä vuonna 1991. Oleellista tapahtumien myöhäisemmässä käsittelyssä on Nyyssösen mukaan ollut kansannousun aikaisen pääministeri Imre Nagyn rehabilitointi sekä uudelleenhautaaminen. Myös juhlapäivälakia muutettiin siten, että 23. lokakuuta on yksi Unkarin kolmesta kansallispäivästä.

Kirjallisuutta: Reima T.A. Luoto, Unkari 1956 (FENIX-KUSTANNUS Oy 2006) ja Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen, Unkarin kansannousu 1956 (WSOY 2006)

Näytä kartalla

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.