Hyppää pääsisältöön

Barbaareita ja hottentotteja – moni ivaava nimitys on merkinnyt änkyttäjää

Piirroskuva khoi-kansan asukkaista.
Robert Jacob Gordonin piirustus 1700-luvulta esittää khoi-kansaa. Piirroskuva khoi-kansan asukkaista. Kuva: Rijksmuseum khoit

Sana barbaari on merkinnyt hyvin todennäköisesti alun perin änkyttäjää tai jokeltajaa. Samoin khoi-kansan halventavaksi katsottu nimitys hottentotti on afrikaansin kielessä lähellä änkyttäjää. Niin ikään nahua-intiaanit kutsuivat naapuriheimoja nimillä popolaca, 'änkyttäjät'.

Tänään 22.10. vietetään kansainvälistä änkytyspäivää. Jokaisen on hyvä muistaa, että änkytys on tahdosta riippumatonta, ja että änkyttäjien tulisi olla yhdenvertaisia muiden kanssa. Änkytys ei ole merkki typeryydestä, vajavaisuudesta tai mistään ikävästä.

Änkytykseen asennoitumisella on pitkä kielteisyyden historia. Se näkyy myös sanankäytössä, sillä sanaa änkyttäjä on käytetty eri kielissä halventavassa merkityksessä samoin kuin myöhemmin vaikkapa homoa tai vammaista.

Kun muinaiset kreikkalaiset eivät käsittäneet muiden kuin kreikkalaisten kieltä, he leimasivat kaikki muut änkyttäjiksi, mutisijoiksi ja epäselvästi puhujiksi. Sana oli barbaros – kantanaan barbar – ja se tunnetaan yhä suomessakin barbaarina.

Muiden kutsuminen barbaareiksi tai hottentoteiksi tai milloin miksikin on usein tarkoittanut samalla ihmisyyden rajaamista omaan ryhmään. Se on näkynyt jopa tapana nimetä oma ryhmä kirjaimellisesti ihmisiksi; esimerkiksi kamtšadaalit ovat käyttäneet itsestään nimitystä itelmen eli 'ihmiset'.

Ovatko änkyttäjät tai jopa muita kieliä puhuvat ihmisiä? Enää tällaista kysymystä ei tarvitse esittää. Silti itse kunkin on varmasti hyvä miettiä, kuinka itse suhtautuu hieman tai enemmänkin eri tavalla puhuviin.

Sanan barbaari ensiesiintymä suomen kirjakielessä

"Caicki wieras Canssa cudzuttin Barbareixi, jotca ei Grekiläiset ollet." – Vuoden 1642 Raamattu.

Kuva

Robert Jacob Gordonin piirustus khoi-kansasta. Rijksmuseum. Public Domain Mark 1.0.

Lähteet

Claude Lévi-Strauss: Rotu, historia ja kulttuuri. Suom. Jussi Träskilä. 2004.

Hans Magnus Enzensberger: "Suuri muutto – 33 merkintää." Suom. Riitta Virkkunen. Artikkeli teoksessa Erilaisuus. 2003.

Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri