Hyppää pääsisältöön

Barbaareita ja hottentotteja – moni ivaava nimitys on merkinnyt änkyttäjää

Piirroskuva khoi-kansan asukkaista.
Robert Jacob Gordonin piirustus 1700-luvulta esittää khoi-kansaa. Piirroskuva khoi-kansan asukkaista. Kuva: Rijksmuseum khoit

Sana barbaari on merkinnyt hyvin todennäköisesti alun perin änkyttäjää tai jokeltajaa. Samoin khoi-kansan halventavaksi katsottu nimitys hottentotti on afrikaansin kielessä lähellä änkyttäjää. Niin ikään nahua-intiaanit kutsuivat naapuriheimoja nimillä popolaca, 'änkyttäjät'.

Tänään 22.10. vietetään kansainvälistä änkytyspäivää. Jokaisen on hyvä muistaa, että änkytys on tahdosta riippumatonta, ja että änkyttäjien tulisi olla yhdenvertaisia muiden kanssa. Änkytys ei ole merkki typeryydestä, vajavaisuudesta tai mistään ikävästä.

Änkytykseen asennoitumisella on pitkä kielteisyyden historia. Se näkyy myös sanankäytössä, sillä sanaa änkyttäjä on käytetty eri kielissä halventavassa merkityksessä samoin kuin myöhemmin vaikkapa homoa tai vammaista.

Kun muinaiset kreikkalaiset eivät käsittäneet muiden kuin kreikkalaisten kieltä, he leimasivat kaikki muut änkyttäjiksi, mutisijoiksi ja epäselvästi puhujiksi. Sana oli barbaros – kantanaan barbar – ja se tunnetaan yhä suomessakin barbaarina.

Muiden kutsuminen barbaareiksi tai hottentoteiksi tai milloin miksikin on usein tarkoittanut samalla ihmisyyden rajaamista omaan ryhmään. Se on näkynyt jopa tapana nimetä oma ryhmä kirjaimellisesti ihmisiksi; esimerkiksi kamtšadaalit ovat käyttäneet itsestään nimitystä itelmen eli 'ihmiset'.

Ovatko änkyttäjät tai jopa muita kieliä puhuvat ihmisiä? Enää tällaista kysymystä ei tarvitse esittää. Silti itse kunkin on varmasti hyvä miettiä, kuinka itse suhtautuu hieman tai enemmänkin eri tavalla puhuviin.

Sanan barbaari ensiesiintymä suomen kirjakielessä

"Caicki wieras Canssa cudzuttin Barbareixi, jotca ei Grekiläiset ollet." – Vuoden 1642 Raamattu.

Kuva

Robert Jacob Gordonin piirustus khoi-kansasta. Rijksmuseum. Public Domain Mark 1.0.

Lähteet

Claude Lévi-Strauss: Rotu, historia ja kulttuuri. Suom. Jussi Träskilä. 2004.

Hans Magnus Enzensberger: "Suuri muutto – 33 merkintää." Suom. Riitta Virkkunen. Artikkeli teoksessa Erilaisuus. 2003.

Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri