Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Juorukello keittiön nurkkaan? — esineiden internetissä jääkaappikin lörpöttelee

Keittiö esineiden internetissä.
Keittiö esineiden internetissä. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kuningaskuluttaja (Tv),esineiden internet,kodinkoneet,keittiöt

Älykäs kodinkone on uudenlainen perheenjäsen, joka kerää tietoa ja välittää sitä eteenpäin koko ajan. Esineiden internetissä kaikki laitteet keskustelevat keskenään internetin välityksellä. Mutta kuka kerätyn datan omistaa ja millaisin ehdoin sitä saa hyödyntää?

—Yksityisyydestä on myöhäistä olla huolissaan. Se on Game over, sanoo tietokirjailija Petteri Järvinen lehtihaastattelussa.

Järvisen mielestä meistä on kerätty eri tahoille jo niin paljon tietoja, että niiden takaisin saaminen on mahdotonta.

Kanta-asiakaskorttien kautta kerätty asiakasdata tai nettiselaimen evästeet ovat kuitenkin kevyttä kauraa, kun siirrytään kehityksen seuraavalle portaalle eli esineiden internetiin.

Data mahdollistaa mainonnan ja myynnin oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikealle henkilölle.― Sisältömarkkinoinnin asiantuntija Mari Rihti, Sonera blogi 27.6.2016

Mikä on esineiden internet (IoT)?

  • Esineiden internet = teollinen internet = Internet of Things = IoT
  • Jokainen esine/laite yhteydessä nettiin
  • Käyttäjä voi ohjata yksittäisiä laitteita kännykkäsovelluksella tai yhdistää useamman laitteen ohjauksen fyysiseen laitteeseen ns. hubiin
  • Älykkäät laitteet keräävät erilaisten kameroiden ja sensoreiden avulla tietoa ympäristöstään ja tilastaan ja välittävät sen erilaisten radioteknologioiden avulla verkon kautta pilveen.

Lue lisää: Esineiden internet (Wikipedia)

IoT hiipii kodin seinien sisäpuolelle

Erilaiset etäohjattavat ja toiminnastaan automaattisesti raportoivat IoT-laitteet ovat olleet teollisuudessa ja talotekniikassa käytössä jo pitkään. Nyt IoT on harppaamassa kuluttajan kotikynnyksen yli.

Suomenkin markkinoille on piakkoin tulossa ns. älykeittiöitä, joissa liesi, pesukone, kuivausrumpu ja vaikkapa robottipölynimuri keskustelevat keskenään internetin välityksellä. Laitteet raportoivat toiminnastaan ja sisällöstään paitsi käyttäjälle, myös laitteen valmistajalle ja sen valtuuttamille kumppaneille.

Koko hoitoa ohjataan, ainakin vielä toistaiseksi, yleisimmin kännykkäsovelluksella.

Jääkaappi tuntee sinut paremmin kuin sinä itse

Älykeittiöön kuuluu myös jääkaappi, joka on ilman älyäkin kodin sydän. Perinteisesti sen ympärillä on näytelty perhe-elämän suuret draamat ja sen sisältö kertoo käyttäjästään paljastavammin kuin ihminen itse.

Skip Twitter post

Älykäs IoT-jääkaappi tietää aina kun ovi käy. Se heittää hyvät huomenet aamun ensimmäiselle keittiöön tulijalle. Se kertoo säätilan, juuri sinua kiinnostavat uutiset ja tarkistaa kalenterista päivän tärkeimmät menot.

Jääkaappi katsoo myös mitä sen sisällä on ja arvioi mitä ruokaa kannattaisi tänään laittaa. Jääkaappi tietää olisiko syytä käydä kaupassa.

Kun älykkäässä jääkaapissa olevan tuotteen viimeinen käyttöpäivä lähestyy, jääkaappi kertoo siitä käyttäjälle. Samalla se voi ehdottaa huippukokin kehittelemän menu-idean, johon nahistuneet tomaatit ja viimeisiään vetelevät kanasuikaleet voisi upottaa.

Jääkaappi osaa myös kertoa, jos jääkaapista puuttuu jotain oleellista.

Skip Twitter post

Jääkaappi saattaa jopa suositella tiettyä tuotemerkkiä tai kauppaa jääkaapin valmistajan kanssa solmitun kumppanuussopimuksen perusteella.

Käyttäjä ei välttämättä tiedä tarjotaanko tuotetta samalla hinnalla kuin kaupassa, vai onko kyseessä kohdennettu tarjous, joka saattaisi olla jopa dynaamisesti hinnoiteltu.

IoT- jääkaappi osaa tilata automaattisesti ruokaa sen mukaan mitä kaapista puuttuu.

Nerokkaimillaan se tarkistaa integroidusta kalenterisovelluksesta, ehtiikö Jesse-poika tänään päivälliselle vai jättääkö hän aterian väliin jalkapallotreeniensä takia. Jääkaappi osaa laskea, tarvitaanko pastaan tänä iltana kermaa desi vai kaksi.

Älykkäimpäänkin kaappiin on todennäköisesti integroitu kuitenkin vain yhden ruuantoimittajan sovellus. Vaivattomuuden vastapainoksi sitoudut yhden kauppiaan tavaravalikoimaan ja hinnoitteluun.

Juniorijalkapalloilijoita
Kuvan juniorijalkapalloilijat eivät liity tapaukseen Juniorijalkapalloilijoita Kuva: Nilla Nuto Kuningaskuluttaja,jalkapallo,harrastukset,lapset (ikäryhmät)

Älykästä jääkaappia ohjataan kännykkäsovelluksella ja kaappi osaa vaihtaa tietoja myös muiden kuin sen ohjaamiseen tarkoitettujen kännykkäsovellusten kanssa.

Jos Jesse käyttää jääkapin kanssa yhteensopivaa terveyssovellusta, jääkaappikin tietää paljonko juuri meidän perheen teini-ikäisen protskutarve on rankkojen treenien jälkeen. Silloin se voi muistuttaa jo ennakolta, että illan kähmässä olisi maitorahkalle menekkiä.

Terveyssovellus voi kertoa jääkaapille myös isän laihdutustavoitteista ja siitä, paljonko hän on päivän riennoissa energiaa kuluttanut. Todennäköisesti isää neuvotaan kauniin sanankääntein. Saunakaljojen määrästä ei parane jääkaapinkaan ruveta kovin rumasti moittimaan.

Mies juo olutta tölkistä.
Kuvan isä ei liity tapaukseen. Mies juo olutta tölkistä. Kuva: Seppo Sarkkinen Kuningaskuluttaja,mies,olut

Jääkaapin ja terveyssovelluksen keräämä yhdistetty data puhuu kuitenkin selvää kieltä.

Jos vakuutusyhtiö ostaa jääkaapin ja terveyssovelluksen keräämän datan, voi käydäkin niin, että ylenmääräinen kaljoittelu kostautuu korkeampana terveys- tai henkivakuutuksen hintana.

Tulevaisuuden älyvakuutukset kun hinnoitellaan vakuutettavan todellisen käyttäytymisen eikä "kunnian- ja omantunnon kautta" -allekirjoituksella oikeaksi todistetun terveyshistorian perusteella.

Data tarjoaa oivan mahdollisuuden arvioida eri kohteiden riskillisyyttä aikaisemmasta poikkeavalla tavalla.― Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari, Uutismajakka 13.9.2016

Esineiden internetissä käydään standardien taistoa

Monet laitevalmistajat yrittävät nyt luoda omaa ekosysteemiään, jossa vain oman firman älykkäät laitteet pystyvät kommunikoimaan keskenään. Kukaan ei tiedä mitkä teknologiat tai protokollat nousevat voittajiksi.

Samsungin Family Hub -jääkaapit, liedet, pesukoneet, kuivausrummut sekä asunnon lämpötilaa säätävät laitteet keskustelevat Samsungin Smart Home -sovelluksen avulla, Siemensin ja Boshin kodinkoneet taas kommunikoivat oman kännykkäsovelluksensa kautta. Huonekaluliike Asko tekee yhteistyötä Gorenjen kanssa.

Ainakin tässä vaiheessa on suuri vaara, että hankkiessasi yhden laitteen joudut ostamaan muutkin samalta valmistajalta.

Jääkaappi kerää tietoa ja kännykkäsovellus täydentää

Jotta pääsisit käyttämään älykästä jääkaappiasi, sinun on annettava ohjaavalle kännykkäsovellukselle pääsy puhelutietoihisi, kuviisi, paikkatietoihisi, sometileihisi, jne...

Raksi OK-ruudussa lupaa vaivatonta ja juuri sinulle räätälöityä käyttökokemusta. Kaupanpäälliseksi tarjotaan miltei poikkeuksetta myös mainoksia.

Mainokset voi toki kieltää, mutta tietojen keräämistä se ei lopeta.

Mainostaminen on vanhanaikaista

Kohdennettukaan mainonta ei enää tavoita kuluttajia entiseen malliin. Mainostulvaan suivaantuneet ihmiset ovat oppineet käyttämään mainosten estäjiä eli adblokkereita.

Ad blocking is the biggest boycott in human history.― Doc Searls

Nyt puhutaankin kohdennetusta ja oikea-aikaisesta palvelukokemuksesta. IoT-laitteiden käyttäjästään keräämän reaaliaikaisen tiedon avulla kohdennus ja palvelun tai tuotteen tarjoamisen ajankohta osuvat kuluttajan tarpeen kanssa nappiin.

Saisinko minä päättää kenen hyväksi jääkaappi saa vakoilla?

Ainakin tällä hetkellä älykkäiden kodinkoneiden käyttöehdot ovat käyttäjän yksityisyydensuojan kannalta hyvin väljät. Käytännössä ne antavat "palvelun parantamisen" varjolla mahdollisuuden jakaa laitteen keräämiä tietoja hyvin vapaasti kolmansille osapuolille.

Toisaalta — ainakaan minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jos vaikkapa sähköyhtiö saisi ehdottaa pesukoneelle pyykinpesua sellaiseen hetkeen, jolloin sähkön hinta on halvimmillaan.

IoT ja älykkäät laitteet voivat siis auttaa arjessa ja säästää rahaa. Mutta niitä voidaan käyttää yhtä hyvin ihmisten tarkkailuun ja keskittyä yritysten voittojen maksimointiin. Toivon mukaan todellisuus on näiden ääripäiden välimaastossa.

Ennen IoT-laitteiden yleistymistä yrityksiltä on syytä vaatia nykyistä avoimempaa ja ymmärrettävämpää tietoa siitä, mitä tietoa meistä laitteiden ja sovellusten kautta kerätään, mihin sitä käytetään ja kuka siihen pääsee käsiksi.

Kuluttajan on puolestaan syytä olla tarkkana oman datansa suhteen: Data on kuin rahaa. Mieti tarkkaan kenelle sitä annat ja kuinka paljon.

Ja olisihan se IoT-laitteiden tietoturvakin hyvä hoitaa kuntoon.

Skip Twitter post

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.