Hyppää pääsisältöön

Paavo Noponen tunsi urheilun ja taisi kielen

Paavo Noposen (1930–2016) mielestä hyvältä urheiluselostajalta edellytetään paitsi urheilulajien tuntemusta myös hyvää suomen kielen taitoa. Haastattelussa Noponen kertoo pitkästä työurastaan Yleisradiossa ja esittelee näkemyksiään urheilusta sekä radioselostajan työstä. Tekijöiden kertomaa -ohjelma on vuodelta 2006.

Paavo Noposen selostajanura sai lähtölaukauksensa urheilun huipulta: Yleisradio etsi vuonna 1952 Helsingin kesäolympialaisten alla muutamia täydennysselostajia maan kaikkien aikojen suurinta urheilutapahtumaa varten.

Hakemuksia tulikin satoja, joista parhaat ehdokkaat ohjattiin ääni- ja urheilutietämyskokeisiin. Parikymppinen Noponen menestyi testeissä hyvin, oli lopulta ehdokkaiden kärkipäässä ja pääsi selostajaksi.

Se oli luultavasti kyllä minun elämäni kovin karsinta.― Paavo Noponen muistelee pääsyään Yleisradiolle

Noposen ura jatkui Yleisradiossa aina vuoden 1994 yleisurheilun EM-kisoihin asti. Urheiluselostajan työn lisäksi Noponen teki ja toimitti vuosien aikana paljon muutakin ohjelmaa, musiikkikulttuurista ihmeparantajiin ja puhtaisiin henkilöhaastatteluihin. Noponen selosti peräti kahdeksattoista olympiakisat.

Noposen mielestä urheiluselostajuutta ei voi oikeastaan opiskella, urheiluselostajaksi synnytään. Tärkeimpinä ominaisuuksina hän pitää äärimmäisen hyvää kielitaitoa sekä vankkaa asiantuntemusta. Selostajan ei ole tärkeää selostaa mitä hän itse näkee. Tärkeää on, että pystyy luomaan yleisölle sen tunnelman, joka vallitsee selostettavan urheilutapahtuman ympärillä.

Parhaimmat selostusmuistot Noposelle jäivät Münchenin vuoden 1972 kesäolympialaisia, joista hän muistelee erityisen lämpimästi Lasse Virénin kahta kultajuoksua (5000 ja 10 000 metriä) sekä Pekka Vasalan olympiavoittoa (1500 metriä). Noponen nostaa esille myös Juha Väätäisen tuplamestaruuden vuotta aiemmin Helsingin EM-kisoissa.

Talvilajien suosikkiurheilijoikseen Noponen nimeää Veikko Hakulisen, Kalevi "Susi-Kalle" Oikaraisen, Eero Mäntyrannan ja Marjo Matikaisen.

Haastattelun ohessa nähdään Pekka Tiilikainen ja Paavo Noponen selostamassa Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelua vuonna 1966 ja kuullaan Matti Nykäsen kultahyppy Calgaryn olympialaisissa 1988.

Toimittaja Paavo Noponen lukee lehteä työpöytänsä ääressä.
Nuori toimittaja lukee lehteä työpöytänsä ääressä 1961. Toimittaja Paavo Noponen lukee lehteä työpöytänsä ääressä. Kuva: Yle/Ruth Träskman Paavo Noponen,1961,toimittajat,työpöytä
Juhani Sipilä ja Paavo Noponen Suomi-Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla.
Juhani Sipilän kanssa Ruotsi-ottelussa Olympiastadionilla 1992. Juhani Sipilä ja Paavo Noponen Suomi-Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla. Kuva: Yle/Tuomas Marttila Paavo Noponen,Helsingin olympiastadion,1992,Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu
Jamaica-paitainen toimittaja Paavo Noponen stadionin juoksuradalla mikrofoni kädessään.
Selostusnäyte juoksuradalla 1994. Jamaica-paitainen toimittaja Paavo Noponen stadionin juoksuradalla mikrofoni kädessään. Kuva: Yle/Pekka Kuparinen Paavo Noponen,toimittajat,selostajat,mikrofonit

Lue lisää:

Paavo Noponen tarkastelee  Pekka Tiilikaisen korkkikypärää.

Paavo Noposen neljä vuosikymmentä

Klassista sivistystä nauttinut toimittaja Paavo Noponen yhdisti selostuksissaan kansallishengen, huikean räjähtävyyden ja lennokkaan runollisen maalailun.

Lue lisää:

Paavo Noponen Elvis Presleyn Hound Dog -singlen keskiössä (montaasi).

Paavo Noponen Elvis-ilmiön jäljillä

Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen kertoi uudesta Amerikan ihmeestä Suomen radiossa jo vuonna 1956: "Kiihkeät rumpusoolot kaikuvat, ja kaiken tämän keskellä karjuu tai uikuttaa Elvis Presley väännellen väkivaltaisesti itseään ja ääntään..."

Lue lisää:

Toimittaja Paavo Noponen studiossa. Radion mikrofonit, mutta televisiokamera kuvaa.  (1959)

Paavo Noponen käy ihmeparantajalla

Toimittaja Paavo Noponen harjoitti vuonna 1953 salapoliisityötä kätketyn mikrofonin kera Kangasalan ihmeparantajalla vuonna 1953.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto