Hyppää pääsisältöön

Silikonirinnat voi saada viikossa osamaksulla – ammattikirurgi: “Homma ei ole hanskassa, villi länsi pahenee vuosi vuodelta”

Eikä pääongelma ole edes nopeus ja helppous.

Plastiikkakirurgisen sairaala KL:än Asko Salmi arvioi, että rintojen suurennuksia implanteilla tehdään noin 500–1000 vuodessa Suomessa. // Kuva: YleX / Tuuli Laukkanen

Kauneuskirurgia on jo vuosikausia ollut maailmalla kasvava ala.

Monet ihmiset ovatkin löytäneet veitsen alta apua ongelmiin, jotka kalvavat mieltä. Rintojen suurennus implanteilla on yksi tavallisimpia plastiikkakirurgisia leikkauksia. Ilmapiiri kauneuskirurgiaa kohtaan on yhä vapautuneempi ja sallivampi.

Esimerkiksi artisti Sara Forsberg kertoi vuoden alussa hankkineensa 17-vuotiaana rintaimplantit, ja hänen äitinsä tuki tytärtään päätöksessä. Plastiikkakirurgi oli ammattilainen, ja Forsberg kertoo vlogissaan olleensa leikkauksen myötä muun muassa itsevarmempi ja onnellisempi. Hän peräänkuuluttaa videolla sitä, että naisten tulisi saada tehdä keholleen mitä haluavat, jos se tekee heidät onnelliseksi.

-Ei voi tietää taustoja, miksi joku menee plastiikkakirurgille, Forsberg sanoo.

Forsbergin kohdalla kaikki sujui hyvin, mutta toisenlaisiakin tarinoita nousee ajoittain julkisuuteen.

Tästä yhtenä esimerkkinä on voinut seurata yhdysvaltalaista some-julkkis Sara X Millsiä Instagramista. Hän ilmoitti kuukausi sitten, että päätyi poistattamaan kokonaan silikonirintansa, sillä implantit aiheuttivat terveydellisiä ongelmia. Instagram-kuvissa hän näyttää poistosta jääneet arvet ja kertoo voivansa paljon paremmin implanttien poiston jälkeen.

Avaa Instagram postaus

Voiko vastaavaa jälkeä syntyä myös Suomessa?

30 vuotta kirurgina toiminut Asko Salmi on yleisesti huolissaan – hänen mukaansa kauneuskirurgisella alalla meno voi pahimmillaan olla kotimaassakin hyvin vaihtelevaa. Hän kertoo itse valitsevansa asiakkaansa huolella, mutta kaikkialla asia ei tunnu olevan näin.

- Homma ei ole hanskassa. Mielestäni valitettavasti tämä villi länsi pahenee vuosi vuodelta. Oikeastaan se on aika turhauttavaa, kun katsoo mihin suuntaan tämä menee. Kaikenkarvaisia yrittäjiä tulee koko ajan, Salmi kuvailee tilannetta.

Plastiikkakirurgisen sairaala KL:n perustaja Asko Salmen mukaan hurjaa on esimerkiksi se, että potilaan kauneusleikkauksen ensimmäisen arvioinnin eli konsultaation ja silikonirintojen sovittamisen voi tehdä myös joku muu kuin leikkaava kirurgi.

- Missään ei vaadita, että rintaimplanttien sovituksen tekee plastiikkakirurgian erikoislääkäri tai leikkaava plastiikkakirurgi. Mielestäni tällainen on puoskarointia.

Suomessa klinikoita ei ole velvoitettu tiettyyn määrään jälkitarkastuksia, eikä virallista tilastointia kauneusleikkausten määrästä ja komplikaatioista pidetä.

Esteettisen kauneuskirurgian säännöt ovat puhuttaneet jo vuosia, ja ratkaisujakin pohditaan.

"Näitä tehdessä ei tarvitse olla lääkäri, vaan niitä voi pistää vaikka rekkamies."― Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Höckerstedt täyteaineista.

Esimerkiksi eurooppalainen standardijärjestö CEN julkaisi 2015 vapaaehtoisen standardin, joka sisältää linjauksia esteettisen kirurgian harjoittajille. Näin toivotaan parannusta nykytilaan. Standardit eivät kuitenkaan automaattisesti Salmen mukaan ole kitkenyt alan ongelmia.

- Onhan niitä standardeja ja suosituksia, mutta jos niitä ei ole pakko noudattaa, miksi noudattaa? Toki jos jatkuvasti munit, niin Valvira voi ottaa lisenssin pois tai rajoittaa lääkärin oikeuksia, mutta tämä on hyvin harvinaista, Salmi sanoo.

Suomessa terveydenhuollon organisaatioita ja ammattilaisia valvoo Valvira. Kauppalehden mukaan Valvira ja aluehallintovirastot saavat kuluttajilta vuosittain parikymmentä valitusta esteettisten palvelujen ongelmista. Valviran valvontaosaston ryhmäpäällikkö Markus Henriksson myönsi helmikuussa Kauppalehden haastattelussa, että esteettisen kirurgian kentän valvonnan säädökset vaatisivat täsmennyksiä.

- Viranomaistoimintaa tulee kehittää, mutta elämme normien purkamisen aikaa. Aikuisella ihmisellä on tietty omavastuu. Pitää käyttää harkintaa, eikä suin päin mennä kaikenlaisiin hoitoihin pohtimatta niiden turvallisuusvaikutuksia, Henriksson sanoi Kauppalehdelle.

Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Höckerstedt haluaa korostaa myös sitä, kuinka Suomessa kuka vain lääkäriluvan saanut voi tehdä esteettisiä kirurgisia toimenpiteitä. Ihminen voi luulla käyneensä plastiikkakirurgilla, vaikka kyseessä on ollut niin sanotusti esteettinen lääkäri.

Plastiikkakirurgiksi saa kutsua vain, jos on käynyt siihen erikoistuvan usean vuoden tutkinnon lääkärin perustutkinnon lisäksi.

Höckerstedtin mukaan hankalimpia ovat täyteaineet, jotka eivät kuulu Valviran valvonnan alaisuuteen. Jos tapahtuu moka, potilas on tuuliajolla.

- Näitä tehdessä ei tarvitse olla lääkäri, vaan niitä voi pistää vaikka rekkamies. Ja lopputulos voi olla groteski, Höckerstedt sanoo.

Alaikäinenkin voi saada rintaimplantit

Iän puolesta kauneusleikkauksissa on kriteerejä: alaikäinenkin voi saada implantit, mutta silloin vaaditaan huoltajan suostumus. Höckerstedtin mukaan suurin osa plastiikkakirurgeista ei kuitenkaan tee hyvän tavan vuoksi esimerkiksi 17-vuotiaalle leikkausta, vaikka sitä ei laki kielläkään. Joskus alaikäisiä saatetaan leikata synnynnäisen kehityshäiriön tai epämuodostuman vuoksi.

Mutta entäs muuten: kuka saa silikonit ja kuinka nopeasti?

Asiakas varaa ajan konsultaatioon, jonka jälkeen päätetään jatkosta. Salmen mukaan konsultaatiossa pitäisi mennä ainakin tunti.

Mitä kannattaa tarkistaa ennen operaatiota?

Neuvot Salmen ja Höckerstedtin mukaan:

Harkitse rauhassa, onko operaatio sinua varten.

Kysy epäselvistä asioista suoraan konsultaatiossa.

Tarkista onko kirurgi ISAPS:n ja Suomen Plastiikkakirurgiyhdistyksen jäsen.

Salmen mukaan potilaan soveltuvuuden arviointi leikkaukseen jää lääkärin omantunnon ja ihmistuntemuksen varaan. Tässä ei ole esimerkiksi pakollista mielenterveysasioiden tarkistusta. Oma ongelmansa on toki se, jos arvioinnin tekee juurikin joku muu kuin lääkäri.

Jos ongelmia ei konsultaatiossa ilmene, asiakas voi saada uudet rinnat hyvinkin pian, jopa viikossa. Pakollista harkinta-aikaa ei Salmen mukaan Suomessa ole.

- Kyllähän siinä käytännössä kuitenkin menee minimissään viikko tai kaksi. Aika usein menee kuukausien päähän, Salmi sanoo.

Edes suuren rahasumman säästäminen ei enää ole hidastamassa, sillä nykyään rinnat voi yhä useammassa paikassa hankkia osamaksulla.

Onko siis alalla yleisesti joskus turhankin helppo saada leikkausaika nopeasti ilman tarkempaa taustoitusta? Asko Salmen mielestä kyllä – joidenkin motivaattorina on raha.

- En näe, etteikö kuka tahansa saisi – semmoisia paikkoja on ihan varmasti. Huolestuttavaa on se, että tehdään suoraan, mitä asiakas haluaa, vaikkei se välttämättä olisi järkevää tai sopivaa. Ja ainahan voi lähteä jonnekin kauas tekemään sen, Salmi sanoo.

Ongelman ytimessä eivät ole siis itse implantit, vaan kysymyksiä herättävät toimenpiteiden tekijöiden taustalla olevat todelliset motiivit ja käytäntöjen vaihtelevuus. Jos pohja ei ole kunnossa, toimenpiteiden nopea ja helppo saaminen voivat johtaa kaduttaviin tilanteisiin.

Vaikka alan ohjeistuksia tiukennettaisikin, se ei Salmen mukaan välttämättä suora parantaisi tilannetta.

-Aina joku luistaa niistä, vaikka tiukennettaisikin, Salmi toteaa.