Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lukulasit marketista vai optikolta: 10 + 1 kysymystä ikänäöstä

Erilaisia silmälaseja pöydällä.
Erilaisia silmälaseja pöydällä. Kuva: Yle/Terhi Vuorinen Kuningaskuluttaja,silmälasit,Kuningaskuluttaja (Tv)

Kun keski-ikä on totta, lukulaseista tulee yhtä välttämätön kapistus kuin kännykästä taskussa. – Eihän ikänäöstä kärsivä edes näe käyttää kännykkää ilman lukulaseja! Mutta onko neljän euron markettilaseista enemmän haittaa kuin hyötyä? Kuka pärjää markettien valmislaseilla ja kuka ei? Ovatko optikolta hankitut yksitehot aina paremmat kuin markettilasit?

Lukulaseja voi ostaa valmiilla voimakkuuksilla useimmista marketeista tai vaihtoehtoisesti voi tilata yksiteholukulasit henkilökohtaisilla ominaisuuksilla optikkoliikkeestä. Kuningaskuluttaja vei nipun markettilaseja optisen alan opettajan arvioitavaksi ja kysyi neljän asiantuntijan vastaukset yleisimpiin kysymyksiin ja oletuksiin, joita lukulaseihin ja ikänäköön liittyy.

1. Siristely treenaa silmiä ja parantaa ikänäköä

VÄÄRIN

Ikänäön prosessia ei voi pysäyttää tai edes hidastaa. Moni kyllä sinnittelee ilman lukulaseja, mutta se tuottaa vain päänsäryn ja harmistuksen. Ikänäköä ei voi parantaa tai edes ylläpitää jättämällä lukulasit koteloon.

Käytännössä lähes jokainen nelivitonen törmää lähinäön heikentymiseen. Ikänäkö johtuu silmän linssin ja linssisäikeiden jäykistymisestä, jonka seurauksena silmä ei enää pysty kohdistamaan lähietäisyydelle yhtä hyvin kuin aikaisemmin.

- Teknisesti ikänäön kehittyminen alkaa jo 10 vuoden iässä, sanoo Silmäaseman aluejohtaja, optikko Hemmo Salo. Muutokset ovat kuitenkin aluksi niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä.

Varsinainen ikänäkö kehittyy hyvin yksilöllistä vauhtia. Useimmat päätyvät +2,5 tai +3 voimakkuuteen.

2. Iän myötä valon tarve lisääntyy

OIKEIN

Aivan ensimmäiseksi ikänön huomaa iltaisin, kun valaistusta on vähemmän ja silmät ovat väsyneet. Valon tarve kasvaa voimakkaasti ikänäön myötä: Nelikymppisen ihmisen valon tarve on 4 - 5 kertainen, kun sitä vertaa juuri koulunsa aloittaneeseen lapseen, toteaa Salo.

Hyvällä valaistuksella voi helpottaa ikänäön oireita. Asia on helppo havaita arjessa, sillä dekkarin luku aurinkoisella mökkirannalla sujuu pienemmillä voimakkuuksilla kuin marraskuun pimeydessä, jolloin vaivaton näkeminen vaatii lisää plussaa.

Lukulasien heijastamattomalla pinnoitteella voidaan lisätä valosta saatavaa hyötyä: Heijastamattoman linssipinnan lävitse tulee kahdeksan prosenttia enemmän valoa kuin mitä pinnoittamaton peruslinssi läpäisee.

3. Markettilasien voimakkuuksiin ei voi luottaa

VÄÄRIN

Kuningaskuluttajan pistokokeessa valmislasien voimakkuudet olivat juuri sitä mitä luvattiin. Optometriikan lehtori Satu Autio Metropolia AMK:sta mittasi pyynnöstämme kahdeksat erilaiset valmislasit.

Neljän euron ja neljänkymmenen euron valmislasien linsseistä ei löytynyt näkemisen kannalta merkittäviä eroja: Kaikkien valmislasien linssit olivat samanlaista puristemuovia.

Valmislasien hintaero syntyykin linssien sijaan kehyksistä ja niiden muotoilusta, Autio summaa.

Valmislasien sankoja ei voinut lämpömuotoilla. Autio yritti taivuttaa valmislasien sankoja, mutta yksikään ei suostunut muotoutumaan käyttäjän pään mukaisesti. Osa sangoista taipui takaisin, osa ei taipunut lainkaan, muutamat rikkoutuivat.

Markettilaseja, eli valmislaseja voi ostaa kirjakaupoista, rautakaupoista, askartelutarvikeliikkeistä, museoista tai optikoilta. Myös satoja euroja maksavia valmislaseja löytyy, jos on valmis maksamaan huippusuunnittelijan nimestä sangassa. Tällaisia ‘merkkilaseja’ saa etupäässä nettikaupoista.

4. Markettilasit sopivat kaikille

OIKEIN ja VÄÄRIN

Jos valmislaseja käytetään vain silloin tällöin ja lyhyen aikaa, niistä on apua lähes kaikille ikänäöstä kärsiville. Valmislasien käyttäjien silmien pitää kuitenkin olla tietynlaiset

Valmislasien keskiöväli on suunniteltu keskikokoiselle miehelle, sanoo Autio.

Markettilasien standardimitoitus on sellainen, että niiden keskiöväli, eli silmien etäisyys toisistaan on 62 mm. Se tarkoittaa, että lasien käyttäjän silmien etäisyyden toisistaan pitäisi olla 66 mm.

Valmislaseja käyttävien silmien pitäisi lisäksi olla samaa paria, eikä niissä saisi olla hajataittoa, sanoo Kampin Terveystalon silmätautien erikoislääkäri Tiina Leivo.

Myös miinuslaseja saattaa nykyisin löytää valmislaseina. Toistaiseksi niiden käyttö on kuitenkin harvinaista, sillä miinuslasitarve tulee yleensä esiin lapsuudessa tai nuoruudessa. Silloin on aina syytä käydä lääkärillä, jotta saa oikeanlaiset lasit.

5. Valmislaseja voi käyttää niin kauan kuin haluaa

OIKEIN ja VÄÄRIN

Valmislaseilla ei voi vahingoittaa silmiä. Haitallista sen sijaan on olla käymättä säännöllisin väliajoin näöntarkastuksessa.

Optikko Maarit Saarikoski Specsaversilta on erityisen huolestunut niistä, jotka ovat käyttäneet valmislaseja vuosikymmeniä, eivätkä koskaan käy näöntarkastuksessa. Monikaan silmäsairaus ei oireile, ja silmävaurioiden korjaaminen voi jälkeenpäin olla hankalaa tai jopa mahdotonta.

Satu Aution mukaan pitkäaikaisessa käytössä markettilasit voivat kasvattaa silmien eriparisuutta.

Jos silmissä on taittovirhe, valmislasien käyttö voi aiheuttaa toisen silmän passivoitumisen. Kun yksilöllisiä korjauksia ei ole, taittovirheestä kärsivä ryhtyy käyttämään toista silmää aktiivisemmin kuin toista. Kun sitä tapahtuu pitkään, aivot hylkäävät toisen silmän antaman kuvan.
Sen seurauksena aktiivisesta silmästä tulee johtava silmä. Passiivisen silmän aktivointi mukaan saattaa myöhemmin olla hankalaa.

Jos taas linssin keskipiste on väärässä paikassa silmiin nähden, eli silmien väli on väärä, se pakottaa silmät kääntymään linssien mukaan sisään- tai ulospäin. Jos suunta on oman piilokarsastuksen eli taittovirheen suhteen juuri väärään suuntaan, se aiheuttaa voimakkaan rasituksen silmille.

Silmäaseman Salon mielestä pelkillä valmislaseilla voi pärjätä parikin vuotta, jos silmät ovat samaa paria.

6. Toimivuuden kannalta lukulasien kehykset ovat sivuseikka

VÄÄRIN

Ikänäköön tarkoitettuja markettilaseja ei voi pitää päässä jatkuvasti. Aina, kun katse kohdistuu kauemmas, lasit sumentavat näön.

Toiset ratkaisevat ongelman kaulaketjulla jossa lasit roikkuvat, kun niitä ei käytetä. Osa nostaa lasit kauas katsoessaan otsalle.

Mikäli laseja pidetään otsalla, sankojen materiaaliin kannattaa kiinnittää huomiota. Kiiltävämuoviset sangat eivät nimittäin siellä pysy. Mitä kumimaisemmat ja karheammat sangat ovat, sitä paremmin ne pysyvät päälaella.

Nenätyynylliset lasit taas tarttuvat helposti kiinni hiuksiin.

Harvoissa valmislukulaseissa on myöskään kunnollista joustoa sangoissa, jolloin ne voivat murtua joutuessaan venytykseen otsalla.

7. Optikkoliikkeiden yksitehot ovat aina markettilaseja paremmat

OIKEIN

Optikolta tilatut yksitehot on aina yksilöllisten tarpeiden mukaan valmistetut. Yksilöllinen paremmuus taas riippuu siitä, kuinka paljon näön tarve poikkeaa valmislasien standardioptiikasta.

Optikkoliikkeiden halvimmat peruslukulasit voi saada markettilasien hinnalla. Tarjousten halvimmat, yksilöllisesti hiotut lukulasit tarkoittavat laseja peruslinsseillä ilman ohennuksia tai pinnotteita. Edullisimmalla hinnalla myytävien optikkolasien kehysvalikoima on hyvin rajattu.

Optikolta saadut lasit ja kehykset ovat yleensä kestävämmät. Myös optiikka on parempi, sillä markettilaseissa voi olla heijastuksia, sanoo Tiina Leivo.

Yksissäkään Kuningaskuluttajan arvioimissa markettilaseissa ei ollut pinnotteita. Optikolta saatavat pinnoitteet mm. vähentävät lasien naarmuuntumista ja likaantumista ja näin lisäävät lasien käyttöikää. Jokainen pinnoite kuitenkin nostaa lasien hintaa.

8. Monitehoihin kannattaa siirtyä heti, kun ikänäön oireet ilmentyvät

OIKEIN

Yleensä ihmiset vaihtavat monitehoihin vasta, kun lähinäkö on jo huomattavasti heikentynyt. Silloin niihin tottuminen vie kuitenkin aikaa ja kokemus voi olla epämiellyttävä.

Alkuvaiheessa on vähemmän linssin vääristymiä, ja näköjärjestelmän tottuminen jatkossa voimakkaampiin monitehoihin käy helpommin, neuvoo Autio.

Siirtymistä yksitehoista monitehoihin hidastaa myös monitehojen hinta. Useimmissa optikkoliikkeissä hinnaksi ilmoitetaan vähintään 500 euroa.

Käytön kannalta monitehot ovat yksitehoja helpommat, sillä päässä ne pysyvät ehjinä, eivätkä ole hukassa kaiken aikaa.

9. Leikkaushoito on tulevaisuudessa ratkaisu ikänäköön

OIKEIN (ja VÄÄRIN)

Ikänäköleikkaukset ovat tulevaisuutta, uskoo Tiina Leivo. Ruotsissa niitä tehdään jo yli 10 000 vuodessa ja Suomessakin ne ovat yleistyneet, vaikka meillä ikänäköleikkauksia tehdäänkin vain joitakin tuhansia per vuosi.

Ikänäköleikkaus on periaatteessa etukäteen tehty kaihileikaus. Siinä silmän oma linssi otetaan pois ja laitetaan muovilinssi tilalle. Teknisesti se on sama kuin kaihileikkaus. Silmän sisään voidaan laittaa myös moniteholinssi.

Leikkauksen hinta riippuu linsseistä. Yksiteholinssit maksavat tällä hetkellä 1000 - 2000 e per silmä, mutta moniteholinsseistä saa maksaa noin kaksinkertaisen summan. Linssi ei luonnollisestikaan muutu näön muuttuessa, joten leikkaus ei korjaa ikänäköongelmaa yhdellä kertaa.

Leikkaus on aina leikkaus ja niihin sisältyy riskejä. Leivo kuitenkin uskoo, että yhä useammalla ikänäköisellä on tulevaisuudessa halu olla ilman laseja. Syynä voi olla esimerkiksi urheilu tai ulkonäölliset seikat. Saatetaan myös ajatella, että ilman laseja viisikymppinen näyttää ikäistään nuoremmalta ja ainakin bisnesmaailmassa sillä koetaan olevan merkitystä, Leivo on huomannut.

10. Uusiin laseihin tottuminen vie aikaa

OIKEIN

Aluksi uudet lasit voivat tuntua oudoilta, mutta jos ne kahden viikon jälkeen tuntuvat edelleen epämukavilta, kannattaa käydä kysymässä asiasta optikkoliikkeestä.

Näöntarkastuksessa voi käydä myös eri optikkoliikkeessä, kuin mistä tilaa lasit. Autio kuitenkin huomauttaa, että mikäli laseilla ei näe tarkasti tai niissä havaitaan jokin vika, saattaa vastuukysymyksissä tulla ongelmia. Hän suositteleekin, että näkö tarkastettaisiin aina myös siinä liikkeessä, josta asiakas tilaa lasit.

11. Tabletit ja älypuhelimet heikentävät näköä

OIKEIN ja VÄÄRIN

Sähköiset päätteet eivät sinänsä ole vaarallisia. Tärkeämpää on se, mitä niillä tehdään. Läppäreiltä ja älypuhelimilta heijastuvan sinisen valon tiedetään alentavan ihmisen melatoniinitasoa, joka puolestaan vaikeuttaa nukahtamista. Mutta kovin tarkkaan ei vielä tiedetä millä muulla tavoin sähköiset päätteet ja lukulaitteet vaikuttavat näön kehittymiseen. Vilkas somettaminen tai jännittävä pelaaminen sängyssä ovat jo itsessään riittävä syy unen häiriintymiseen, sanoo Leivo.

Yksiteholasit voi ostaa myös sinivaloa suodattavilla linsseillä. Tällainen on esimerkiksi Piilosetin Blue stop -linssi. Myös valmislaseista löytyy ilman vahvuuksia olevia, pelkästään nettikäyttöön suunniteltuja screen-laseja, joissa on sinivaloa suodattava blue blocker toiminto. Tällaisia myy mm. See concept. Näitä screen-laseja on saatavilla myös lapsille. Lasien sijaan Leivo suosittelee lataamaan laitteeseen ilmaisen aplikaation, joka vähentää sinivaloa.

Pinnoitteen tehosta ollaan kahta mieltä. Tutkimuksissa on huomattu, että vaikka melatoniin tuotanto niiden avulla normalisoitukin, nukahtamista ne eivät merkittävästi helpottaneet, sanoo Leivo.

Moni sanoo kokevansa silmäoireita käyttäessään pitkään sähköisiä päätteitä. Niistä tyypillisimmät liittyvät silmien kuivumiseen. Silloin kyynelnesteet alkavat valua pitkin poskia. Laitteiden sijaan oireet voivat kuitenkin johtua valaistuksesta, päätteen väärästä etäisyydestä, ergonomiasta tai toimistoilmasta.

Jos pitkään katsoo lähelle, niin silmä väsyy ja kuivuu eli räpyttely jää vähemmälle. Kuivumista voi hoitaa itse räpyttelemällä silmiä, nostamalla katseen pois päätteeltä ja katsomalla kauas. Silmä lepää kun se katsoo kauas, neuvoo Leivo.

Lasten pitää ulkoilla myös näön vuoksi

Älypuhelimilla ja tableteilla voi olla epäsuora vaikutus näön kehittymiseen lapsuusiässä:

Silmälääkäri Tiina Leivon mukaan on vakuuttavaa tietoa siitä, että likinäköisyys lisääntyy maailmanlaajuisesti ja merkittävästi, kun lapsuudessa ja nuoruudessa vietetään enemmän aikaa sisällä.

Jos "ruutuaika" on pois ulkona vietetystä ajasta, lasten kaukokäkö ei pääse kehittymään normaalisti.

Ilmiön tarkkaa syntyketjua ei vielä tunneta, mutta väestötasolla tästä on erittäin vakuuttavaa dataa, toteaa Leivo.

Haastatellut asiantuntijat: Optometriikan lehtori Satu Autio, Metropolia AMK; silmätautien erikoislääkäri Tiina Leivo, Terveystalo; optikko Maarit Saarikoski, Specsavers; optikko Hemmo Salo, Silmäasema.
Korjaus 27.10.2016 Hemmo Salon titteli korjattu aluejohtajaksi.
Korjaus 28.10.2016 Yksiteholasien sinivaloa suodattaviin pinnoitteisiin on lisätty niiden valmistajat Piiloset ja See Concept.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.