Hyppää pääsisältöön

Marjo Niemi: Ajattelemattomuuden bisnes

Kolumnin artikkelikuva
Kolumnin artikkelikuva Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos-kustantamo Marjo Niemi

Ahdistaako? Se on luonnollinen tunne juuri tänään. Erään mainoksen profeetallinen viesti viisitoista vuotta sitten ärsytti, mutta tässä sitä nyt sitten ollaan: kaikkialla, kaikkien kanssa ja kaiken aikaa.

Tavoitettavissa missä vain, ehdollistuneena seuraamaan kaiken aikaa kaikkien tasojen uutisia, työn, yksityisen elämän ja maailmantilanteen, yhtenä ennakoimattomana pötkönä.

Internetin piti helpottaa elämää, mutta miten siihen voi mennä niin paljon aikaa ja voimaa? Koska se on kaikkialla, kaiken aikaa. On vaikea ajatella, millaista elämä yhteiskunnassa nyt olisi ilman nettiä.

Länsimaissa uskontojen paikan on ottanut mainosteollisuus, joka kertoo miten kuuluu elää, miten olla oikein juuri tänään. Jumalien paikoilla istuvat yritysten hallitukset, joiden tehtävä on saada lisää tulosta.

Mutta koska materia ei ahdistukseen tietyn tason jälkeen auta, on uushenkisyys ja sisäisen rauhan etsintä käynnissä. Ja missä on jotain käynnissä, siellä on mahdollisuus tehdä rahaa.

Ihmisestä pitää jalostaa tehokkaampi, väsyttävälle ja ylikuormittavalle työrytmille immuuni.

Uushenkisyyden lajit voidaan pääosin niputtaa länsimaiseksi buddhalaisuudeksi. Niiden päämäärä on hyvä ja ne alkavat tuntua välttämättömiltä pelastusrenkailta nykyajan puristuksessa. Niiden avulla toipuu työpaineista ja kiihkeästä työrytmistä. Työelämän haasteena on pakko saavuttaa tuloksia yhä lyhyemmässä ajassa. Todellinen henkinen vapaa-aika on vähentynyt, mutta sillä pitäisi ehtiä saada itsensä luovuutta uhkuvaksi ja hyväntuuliseksi seuraavan päivän töihin.

Robotiikkaa kehitetään, mutta se ei vielä korvaa työntekijää. Sillä aikaa ihmistä koitetaan jalostaa vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Ihmisestä pitää jalostaa tehokkaampi, väsyttävälle ja ylikuormittavalle työrytmille immuuni.

Tähän on suuryrityksissä, kuten vaikka Sonylla, Applella, Googlella ja Deutsche Bankilla löydetty mindfulness-harjoitukset. Ja mitä suuret edellä, sitä pienet perässä. Totta kai yritykset välittävät työntekijän hyvinvoinnista, sillä hyvinvointi lisää tulosta. Mindfulness-harjoitteiden on tutkimuksissa todettu vähentävän työntekijän virheitä.

Eli yksilön on muututtava, ei työolojen, työkulttuurin tai johtamiskulttuurin.

Keskittymislihaksen jumpaksi kutsuttu mindfulness on alunperin kroonisesti sairaiden hoitoon kehitetty menetelmä. Se ei poista usean asian samanaikaisen tekemisen pakkoa, vaan opettaa keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Olemme ilmeisesti laajasti ajasta kärsiviä potilaita.

Mindfulness tähtää hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon. On sanottu, että se opettaa sulkemaan häiritsevät ajatukset pois. Jos häiritsevät ajatukset johtuvat epäinhimillisistä työoloista, yrityksen moraalista tai maailman kärsimyksestä, ne kaikkoavat ja sinusta tulee parempi työntekijä. Eli yksilön on muututtava, ei työolojen, työkulttuurin tai johtamiskulttuurin. Ilmeisesti globaalin markkinatalouden takana on niin hyvä päämäärä, että se kannattaa. Tämä työpäivänsä aluksi, välillä ja jälkeen meditoiva ihminen edustaa ihmisen evoluution seuraavaa askelta: ihmistä ennen robottia.

Filosofi Slavoj Žižek on kirjoittanut länsimaisen buddhismin ja globaalin kapitalismin yhteydestä. Tutkimusten mukaan länsimaista buddhismia, mindfulness mukaanlukien, harjoittaa 80% suuryritysjohtajista. Buddhalaisuuden ytimessä on olemassaolon hauraus: mikä tahansa voi milloin tahansa muuttua. Se täsmää myös globaaliin markkinatalouteen, joka on yritysjohtajan työkenttä. Tällä kentällä mielenterveyden säilyttämiseen tarvitaan sisäistä etäisyyttä, jota meditoiminen tuo.

Asioiden oikein tekeminen ei riitä, pitää tehdä oikeita asioita. Jos oppii mielenrauhaa, kannattaa miettiä mihin sen lahjan käyttää. Vanha kunnon aktivismi on hyväksi havaittu toiminnan muoto, mindfulnessilla tai ilman.

Orjuus lopetettiin aktivismilla, ei asioita hyväksymällä. Häiritsevä ajatus saattaa nimittäin edustaa myös järjen ääntä. Omaa oloa voi parantaa lopulta vain parantamalla oloja, omia ja muiden, ei niitä hyväksymällä tai kieltämällä.

Kirjoittaja on Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

27.10.2016 Lisätty audiolinkki, josta kolumnin voi kuunnella luettuna.

Kommentit