Hyppää pääsisältöön

Yksinäisyys hävettää vanhempia - sekä häpeästä että yksinäisyydestä voi kuitenkin päästä eroon

Nainen istuu ikkunalaudalla ja tuijottaa ulos.
Nainen istuu ikkunalaudalla ja tuijottaa ulos. Kuva: Freeimages marja hintikka live

Eräs kahden lapsen äiti sanoi kerran, että arkipäivä lapsiperheessä on kuin kaksitoistatuntinen pesukoneohjelma: pyöritystä riittää joka minuutille, omaa rauhaa ei saa juuri nimeksikään ja lopuksi linkouksen jälkeen olo on aneeminen. Miten on mahdollista, että kaikesta lapsiperhesutinasta huolimatta yksinäisyys on vanhemmille tavallinen kokemus? Väestöliiton asiantuntija Riikka Riihonen pohtii asiaa.

Kyse on siitä, että lapsen tarpeet menevät arjessa aikuisten tarpeiden edelle. Yhteydenpitosi kavereihin on todennäköisesti muuttunut rauhallisista yhteisistä hetkistä vauvan itkuun keskeytyneiksi lounastreffeiksi tai hajanaisiksi juttutuokioiksi puhelimessa ipanan roikkuessa lahkeessasi. Flunssat, vatsataudit ja muut pöpöt estävät suunniteltuja kyläilyjä kavereiden luo. Omat harrastukset tai muut omat menot jäävät ehkä vähiin.

Saatat kokea yksinäisyyttä myös parisuhteessa, jos arki jää jakamatta siksi, että kumppanisi suuntautuu vain työmaailmaan ja kodin asiat kaatuvat sinun niskaasi.

Voi tuntua siltä, että kaikilla muilla on Elämä – sinulla ehkä vain arjen harmaus, jota ei pääse jakamaan oikein kenenkään kanssa.

Älä luovuta – yritä muuttaa asioita

Kivikaudella yksin elävillä ihmisillä oli huonommat mahdollisuudet selvitä kuin muilla. Meidän aivomme ovat edelleen monella tavalla kivikautisen ihmisen aivot – siksi pelkäämme yksinäisyyttä ja tarvitsemme toisiamme voidaksemme hyvin.

Lapsiperheessä koetun yksinäisyyden taustalla on usein monia asioita. Yksinäisyys ei ole kuitenkaan mikään tuomio, vaan tilanne, jolle voi ja kannattaa tehdä jotakin.

Jos koet yksinäisyyttä, olet itse avainasemassa, jos haluat muutosta.

Jos koet yksinäisyyttä, olet itse avainasemassa, jos haluat muutosta. Muista, että sinun hyvinvoinnillasi on merkitystä ja näin suora vaikutus myös lapsen hyvinvointiin. Älä laiminlyö itseäsi. On hyvä jutella kumppanin kanssa, jos kodin askareet sekä lapsen hoito- ja kouluasiat jäävät vain yhden ihmisen harteilla.

Yksinhuoltajana tai suurperheen vanhempana harrastaminen ja kavereiden tapaaminen ei ole välttämättä aivan helppoa. Yritä silti järjestää itsellesi aikaa myös virkistäytymiseen.

Mitä tehdä käytännössä?

Tee lista paikoista, joissa voisit tavata ihmisiä. Pohdi:

  • Haluaisitko aloittaa uuden harrastuksen?
  • Onko lähelläsi perhekerhoja, suosittuja puistoja tai ulkojoogaa?
  • Liittyisitkö kuoroon, tai hakeutuisitko mukaan jonkin yhdistyksen toimintaan?
  • Kehittäisitkö oman kiinnostuksenkohteesi ympärille Facebook-ryhmän?

Järjestä mahdollisuus kokeilla yhtä tai useampaa asiaa listallasi. Aloita helpoimmasta vaikeampaan. Lupaa itsellesi, että kokeilet samaa asiaa ainakin kolme kertaa. Myös netissä samanhenkinen seura voi olla ystävyyssuhteen alku.

Voit asettaa itsellesi tarkempiakin tavoitteita, kun pyrit voittamaan yksinäisyyden. Tavoite voi olla vaikkapa aloittaa keskustelu toisen ihmisen kanssa jossain julkisessa tilanteessa. Jos tavoite hermostuttaa, suunnittele etukäteen, miten toimit ja mitä sanot.

On selvää, että monien ihmisten kanssa keskustelu tyrehtyy, mutta saatat löytää myös uusia kavereita tällä ”hyökkäysvaunutaktiikalla”.

Yksinäisyyttä ei tarvitse hävetä

Kaikki eivät tutustu uusiin ihmisiin vain menemällä leikkipuistoon. Monet meistä kaipaavat yhteyttä ja jakamista, mutta uskallus ottaa kontaktia toiseen ihmiseen puuttuu. Voi tuntua jopa nololta, että olet yksinäinen, vaikka se ei olekaan kenenkään syy.

Jos sinusta on vaikea toimia helpottaaksesi yksinäisyyttäsi, mieti asiaa tarkemmin. Mitä tunteita yksinäisyyteen liittyy? Koetko syyllisyyttä tai häpeää tilanteestasi? Onko mahdollista, että pelkäät epäonnistumista? Minkälaisia aiempia kokemuksia sinulla on kaverisuhteista?

Monilla muillakin vanhemmilla on samantyyppinen olo kuin sinulla, mutta siitä ei vain ole tapana puhua ääneen.

Menneisyyden haavat voivat vaikuttaa todella paljon siihen, miten näemme itsemme ja miten ennakoimme tutustumistilanteet. Koulukiusaaminen tai muut rankat kokemukset voivat jättää jälkensä, emmekä aina koe itseämme tutustumisen arvoisina. Tunteesi ovat kuitenkin eri juttu kuin tosiasiat. Yritä huomata itsessäsi päivittäin jotain hyvää, ja usko siihen, että muutkin näkevät sinussa hyviä puolia.

Yksinäisyyteen liittyy tavallisesti häpeää ja ulkopuolisuuden tai erilaisuuden kokemusta. Näiden tunteiden ei kuitenkaan kannata antaa hämätä. Monilla muillakin vanhemmilla on samantyyppinen olo kuin sinulla, mutta siitä ei vain ole tapana puhua ääneen. Ota siis rohkeasti askel eri suuntaan, ja tulet huomaamaan, ettei se ollutkaan niin kamalaa. Yksinäisyyden voi aina voittaa.

Entä jos epäilet jonkun olevan yksinäinen?

Yksinäisyydestä ponnistaminen vaatii voimavaroja, joita yksinäisellä ei aina ole. Niinpä on hyvä, että jokainen puuttuu lähipiirissään siihen, kun joku näyttää jäävän liikaa omaan varaansa. Mutta miten siihen puututaan?

Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle. Näihin ”talkoisiin” voi osallistua jokainen esimerkiksi tervehtimällä ja katsomalla toisia silmiin. Mukava tapa lähestyä yksinäistä on kutsua tämä vaikka luoksesi kylään tai pyytää häntä kanssasi elokuviin tai kirjastoreissulle.

Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle.

Yksinäinen pienen lapsen vanhempi voi ilahtua kauppareissuseurasta tai vaikka autokyydin tarjoamisesta.

Leikkipuistossa voi jutella ystävällisesti vieraammillekin vanhemmille. Jo pelkästään kuulumisten kysyminen voi olla yksinäiselle ihmiselle iso asia. Omanarvotunto kasvaa, kun voi tuntea kuuluvansa joukkoon.

Kirjoittaja: Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, Väestöliitto

Lisää ohjelmasta

Jenny Lehtinen ja puhekupla: Kestä vaippavertailut nyt, myöhemmin seuraa kiitos!
Jenny Lehtinen ja puhekupla: Kestä vaippavertailut nyt, myöhemmin seuraa kiitos! Kuva: Jussi Nahkuri / Hans Weckman jenny lehtinen
Mustat kengät aidalla.
Mustat kengät aidalla. Kuva: Freeimages marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.