Hyppää pääsisältöön

Elävää Bartókia draivilla

Esa-Pekka Salosella on kyky saada partituuri soimaan vakuuttavasti ja saada muusikot käyttämään ilmaisuasteikkoaan luontevasti yhteissoinnin kärsimättä. Viimeisin livejulkaisu Signum classicsin Philharmonia orchestra -sarjassa kärsii kaiketi äänityspaikan, Lontoon Royal Festival Hallin vuoksi lämmön ja syvyyden puutteesta; Béla Bartókin ekspressiivisen orkesterimusiikin kuumaveriset, tosissaan heittäytyvät tulkinnat tekevät Salosen ja Philharmonian levystä silti erikoismaininnan arvoisen. Kokonaisuuden kruunaa yhtä tenhoava ja ensiluokkainen näkemys Bartókin Kontrasteista viululle, klarinetille ja pianolle.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Philharmonian ja Salosen tulkinta Bartókin Ihmellinen mandariini -balettimusiikista soi sananmukaisesti kuten librettonsa, Melchior Lengyelin ”groteski pantomiimi”. Prostituoidun, kolmen parittajan ja kolmen asiakkaan irvokkaissa kohtaamisissa on voimaa.

Huolimatta elävän esityksen hienoisista rytmisistä ongelmista—lähinnä epäaikaisuuksista sektioiden välillä—Salosen ja Philharmonian svengi on kohdallaan ja vie tenhoavasti Bartókin Ihmeellistä mandariinia sekä sen nimihenkilöä kohti kalmankatkuista loppuaan. Orkesterin soinnilliset tehot ja sointi tekevät ylipäätään vaikutuksen. Äänityksellä ei kuitenkaan hienostella: vaikutelmaksi jää dokumentti elävästä konserttitilanteesta.

Pahemmin kaltoin kohdelluksi tulee Bartókin kuusiosainen Tanssisarja. Äänitys on kapeampi ja melkein muistuttaa vanhoja monoäänitteitä vaikka onkin sellaisenaan tasapainoinen. Sääli sinänsä, koska Salosen ja Philharmonian esitys on upea orkesterivärien ja Bartókin viljelemien kansanmusiikin tyylien kaleidoskooppi.

Bartókin trion, Kontrastien äänitys on siedettävämpi; ehkäpä Royal Festival Hallin kelvottomuus vaikuttaa kamarimusiikkiin orkesterimusiikkia vähemmän. Pianisti Yefim Bronfman, viulisti Zsolt-Tihamér Visontay ja klarinetisti Mark van de Wiel eivät tee ylimääräisiä temppuja, mutta esittävät Bartókin vaativan teoksen draivilla ja sävyjen sekä draamantajulla, mitä ei—yhdistettynä tekniseen puhtauteen—kohtaakaan live-esityksessä aivan joka päivä.

Béla Bartók: Ihmeellinen mandariini; Tanssisarja; Kontrastit. - Lontoon Philharmonia-orkesteri sekä Philharmonia Voices -kuoro, joht. Esa-Pekka Salonen, sekä Yefim Bronfman, piano, Zsolt-Tihamér Visontay, viulu, ja Mark van de Wiel, klarinetti. (Signum classics, SIGDC466)

Kuuntele Uudet levyt 28.10.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.