Hyppää pääsisältöön

Uusi uljas maailma

Tanskalaissäveltäjien kärkikastiin nousseen färsaarelaissyntyisen Sunleif Rasmussenin Toinen sinfonia, ”The Earth Anew”, syntyi Sibeliuksen Kullervon sisarteokseksi mestarimme taannoisia 150-vuotisjuhlia varten. Kullervon tapaan kerronnallinen teos sai kantaesityksensä Sibeliuksen Neljännen sinfonian parina viime syksynä Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa, ja samassa yhteydessä se myös levytettiin.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Maailmanpuun, Yggdrasilin ympärille kietoutuva teos on Kullervon tapaan vahva, mieskuoron voimasta ammentava oratoriosinfonia. Rasmussen hakee sinfoniaorkesterista, kuorosta ja solisteista samanlaista voimaa kuin on toisessa pohjoismaisessa, myyteistä ammentavassa ilmaisunlajissa, heavy metalissa. Huolimatta jatkuvasta vyörytyksestä orkesteritekstuurin värikkyys ja maukkaasti menoa rytmittävät suvantopaikat pitävät kuulijan hyppysissään; Rasmussen myös antaa tilaa tekstille ja tarinalle.

Samanaikaisesti hyperaktiivinen ja luonnollisen orgaaninen sävelkudos viehättää, kuten myös se herkkyys, jolla Storgårdsin johtama Helsingin kaupunginorkesteri tuon kudoksen esittää. Akademiska Sångföreningen ja Muntra musikanter -kuoroista yhdistetty mieskuoro on parhaimmillaan toisen osan matalassa jyrinässä, joka muistuttaa aaltojen pauhua Färsaarten rantamilla, sekä rytmisemmissä huudahteluissa kolmannessa osassa, joka kertoo Ratatosk-oravasta, myyttien viestinviejästä.

Hivenen epävarmanakin yhteislaulu on ilmeikästä, ja amatöörikuorojen äänet tuovat myyttiseen teokseen tiettyä inhimillistä särmää, vaikka kuoron sointi pääosin pysyykin taka-alalla ytimekkäästi soittavan orkesterin ja rautaisten solistien viedessä päähuomion. Maineikas baritoni, tanskalainen Bo Skovhus kajauttaa osansa Edda-tarun ensimmäisenä miehenä, Askina sankarillisesti; ilmaisussa voi aistia tarujen taistojen taikaa. Sopraano Cyndia Sieden värittää ensimmäisen naisen, Emblan huhuilun ja melismoinnin ilmeikkäästi.

Sunleif Rasmussenin toinen sinfonia on Maailman uudestiluomisen kertomus, joka päättyy jonkinasteiseen utopiaan. Sinfonian lopettava, lavea Tranquillo e dolce -jakso on luonnehdinnan mukaisesti rauhallista ja pehmeää pumpulia, jossa suvannon ja rytmisen orkesterileiskunnan suhde kääntyy edellisen eduksi, ikuiseen onnellaan.

Sunleif Rasmussen: Sinfonia nro 2 “The Earth Anew”. - Cyndia Sieden, sopraano, Bo Skovhus, baritoni, sekä Akademiska sångföreningen ja Muntra musikanter -mieskuorot, ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. John Storgårds. (Dacapo, 8.226175)

Kuuntele Uudet levyt 28.10.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Hyvä sirkus toimii aina, todistavat Eskelinen ja Gomyo

    Levyarvostelu

    Pohjimmiltaan Niccolo Paganini oli pahimman lajin kikkailija, mutta hänen huumorinsa on kestänyt aikaa. Sen todistavat viulisti Karen Gomyo ja kitaristi Ismo Eskelinen, joiden uutuuslevy sisältää Paganinin parhaita sketsejä ja linkittää hänet onnistuneesti Locatellin, Vivaldin ja Corellin viuluviikarijatkumoon.

  • Kokeellista kuoroilmaisu Haapasen malliin

    Levyarvostelu

    Yleensä moderni, avantgardistinen kuoromusiikki työlästä nauttia CD-levyn kokoisina annoksina. BIS-yhtiön julkaisu Perttu Haapasen kuoromusiikista on tässä suhteessa keskimääräistä helpompi. Laajasta tuotannosta valikoidut seitsemän teosta ilmentävät Haapasen leikkisää ja kokeilevaa asennetta sekä ihmisääneen että teksteihin, mutta seassa on sointuisuutta ja selviä rakenteita riittävästi, että kuulija kokee olevansa musiikin äärellä. Sitä paitsi Helsingin kamarikuoron kunnianhimo osuu juuri tällaiseen materiaaliin.

  • Turkulaisten jykevä Egmont hurmaisi - jos Hebon tulkintaa ei olisi

    Levyarvostelu

    Turun filharmoninen orkesteri on levyttänyt ahkerasti Naxokselle näytelmämusiikkia, ensin Sibeliukselta ja viimeksi Beethovenilta, ja ylikapellimestari Leif Segerstamin näyttämökokemus on yleensä liimannut musiikkisirpaleet hyvin yhteen. Orkesterin uusi levytys Beethovenin Egmont-melodraamasta hyödyntää kokemusta loistavasti, mutta kohtaa kovan kotimaisen kilpailijan.

  • Lempeää sinfoniarunoilua Virosta

    Levyarvostelu

    Arvo Pärt, Erkki-Sven Tüür ja monet muut ovat nostaneet kansainväliselle tasolle Viron nykymusiikin, mutta varhaisempikin perinne ansaitsisi huomiota. Sitä antaa levy-yhtiö Ondine, joka vuosi sitten julkaisi ensimmäisen levyn Heino Ellerin musiikkia. Nyt projekti jatkuu levyllisellä sinfonisia runoja.