Hyppää pääsisältöön

Miljardeja ammutaan taivaalle

Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla
Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Kuva: Yle / Aleksis Salusjärvi Pentti Sainio,ari korvola

Pentti Sainion mukaan maanpuolustus on tykistön asia. Kirjassaan Armeijan hukatut miljardit hän näkee Suomen ilma-asehankinnat täytenä haaskauksena. “Tykistö on ollut ratkaisevassa asemassa viimeisen 80 vuoden aikana käydyissä sodissa. Esimerkiksi Ukrainassa tykistöaseilla tehdään 90 % kaikista tuhoista.”

Hornetit Sainio tiivistää ytimekkäästi: väärin hankittu, väärä konetyyppi, väärä hinta. “Monitoimihävittäjä on maailman kallein ase. Suomella ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.”

Ilmavoimia kyllä tarvitaan välttämättä, mutta kyse on suhteellisuudentajusta. Kun ase laukaistaan maan sijaan ilmasta, se on kymmeniä kertoja kalliimpaa, haavoittuvampaa ja epävarmempaa. Tykistöaseet sen sijaan ovat hajallaan toisistaan, ja yhdenkin sellaisen tuhoaminen on erittäin vaikeaa.

Gustav Hägglundia Sainio kutsuu Suomen historian kalleimmaksi kenraaliksi kansantaloudelle. Hägglund ajoi voimakkaasti taisteluhelikoptereiden hankintaa. Sainion mukaan ne ovat kalliita ja tehottomia, ja erittäin herkästi alas ammuttavia. Taistelukoptereita ei lopulta hankittu, mutta korvaavien aseiden hinnasta tuli satumainen.

Eduskunta päättää viime kädessä armeijan hankinnoista. Poliitikon tulisikin olla perehtynyt, jotta hän voisi haastaa kenraalikunnan ostoslistalle laittamat asiat. Kuljetushelikoptereita hankittiin ikään kuin korvauksena taistelukoptereille. Ne ovat Sainion mukaan mielettömän kalliita ja vanhanaikaisia. “Tähän on nyt kulunut 1,5 miljardia, 100 miljoonaa menee vuodessa. Näitä koptereita käytetään kansainvälisissä tehtävissä.”

Sainion mukaan venäläiset M17-kopterit olisivat olleet halpa ja helppo väline ilmojen työkaluksi. Hänen mukaansa armeijakaluston Nato-yhteensopivuudella onkin tuhlattu omaisuuksia.

Ilma-aseen ongelmat näkyvät etenkin ilmatorjunnassa. Ilmatorjuntaohjus on monin verroin lentokonetta tehokkaampi. Torjuntahävittäjien päätehtävänä on Suomessa nyt ilmatilan valvonta. Todellisuudessa ilmatilaa valvotaan kuitenkin tutkalla. Hornetit lähetetään ilmaan tutkahavaintojen perusteella.

Venäjällä on maailman paras ilmatorjunta, ja se perustuu ohjuksiin. USA:n sodat on käyty paikoissa, joissa ei ole ilmatorjuntaa. Ilma-aseiden teho laskeekin jyrkästi ilmatorjunnan myötä. Suomen armeijalle maasta ammuttavat aseet ovat Sainion mielestä ylipäätään avainasemassa. “Suomessa on maailman paras ammunnanharjoitusjärjestelmä tykistössä. Meidän ei pitäisi lähteä näihin ylikalliisiin amerikkalaisiin juttuihin.”

Lupaavimpia armeijan hankintoja onkin Sainion mukaan korealainen K9-tykki. Automatisoidun suorituskykyisen tykin kantama on 50-60 kilometriä.

Armeija voidaan varustaa hyvin erilaisiin tehtäviin. Keskeinen peruste suurille hankinnoille on niiden tarpeellisuus armeijan päätehtävään nähden. Sainio tarkastelee armeijaa puhtaasti maanpuolustuksen näkökulmasta. Nykyisten ilma-aseiden kustannustehokkuus on silloin satumaisen huono.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.