Hyppää pääsisältöön

Miljardeja ammutaan taivaalle

Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla
Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Kuva: Yle / Aleksis Salusjärvi Pentti Sainio,ari korvola

Pentti Sainion mukaan maanpuolustus on tykistön asia. Kirjassaan Armeijan hukatut miljardit hän näkee Suomen ilma-asehankinnat täytenä haaskauksena. “Tykistö on ollut ratkaisevassa asemassa viimeisen 80 vuoden aikana käydyissä sodissa. Esimerkiksi Ukrainassa tykistöaseilla tehdään 90 % kaikista tuhoista.”

Hornetit Sainio tiivistää ytimekkäästi: väärin hankittu, väärä konetyyppi, väärä hinta. “Monitoimihävittäjä on maailman kallein ase. Suomella ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.”

Ilmavoimia kyllä tarvitaan välttämättä, mutta kyse on suhteellisuudentajusta. Kun ase laukaistaan maan sijaan ilmasta, se on kymmeniä kertoja kalliimpaa, haavoittuvampaa ja epävarmempaa. Tykistöaseet sen sijaan ovat hajallaan toisistaan, ja yhdenkin sellaisen tuhoaminen on erittäin vaikeaa.

Gustav Hägglundia Sainio kutsuu Suomen historian kalleimmaksi kenraaliksi kansantaloudelle. Hägglund ajoi voimakkaasti taisteluhelikoptereiden hankintaa. Sainion mukaan ne ovat kalliita ja tehottomia, ja erittäin herkästi alas ammuttavia. Taistelukoptereita ei lopulta hankittu, mutta korvaavien aseiden hinnasta tuli satumainen.

Eduskunta päättää viime kädessä armeijan hankinnoista. Poliitikon tulisikin olla perehtynyt, jotta hän voisi haastaa kenraalikunnan ostoslistalle laittamat asiat. Kuljetushelikoptereita hankittiin ikään kuin korvauksena taistelukoptereille. Ne ovat Sainion mukaan mielettömän kalliita ja vanhanaikaisia. “Tähän on nyt kulunut 1,5 miljardia, 100 miljoonaa menee vuodessa. Näitä koptereita käytetään kansainvälisissä tehtävissä.”

Sainion mukaan venäläiset M17-kopterit olisivat olleet halpa ja helppo väline ilmojen työkaluksi. Hänen mukaansa armeijakaluston Nato-yhteensopivuudella onkin tuhlattu omaisuuksia.

Ilma-aseen ongelmat näkyvät etenkin ilmatorjunnassa. Ilmatorjuntaohjus on monin verroin lentokonetta tehokkaampi. Torjuntahävittäjien päätehtävänä on Suomessa nyt ilmatilan valvonta. Todellisuudessa ilmatilaa valvotaan kuitenkin tutkalla. Hornetit lähetetään ilmaan tutkahavaintojen perusteella.

Venäjällä on maailman paras ilmatorjunta, ja se perustuu ohjuksiin. USA:n sodat on käyty paikoissa, joissa ei ole ilmatorjuntaa. Ilma-aseiden teho laskeekin jyrkästi ilmatorjunnan myötä. Suomen armeijalle maasta ammuttavat aseet ovat Sainion mielestä ylipäätään avainasemassa. “Suomessa on maailman paras ammunnanharjoitusjärjestelmä tykistössä. Meidän ei pitäisi lähteä näihin ylikalliisiin amerikkalaisiin juttuihin.”

Lupaavimpia armeijan hankintoja onkin Sainion mukaan korealainen K9-tykki. Automatisoidun suorituskykyisen tykin kantama on 50-60 kilometriä.

Armeija voidaan varustaa hyvin erilaisiin tehtäviin. Keskeinen peruste suurille hankinnoille on niiden tarpeellisuus armeijan päätehtävään nähden. Sainio tarkastelee armeijaa puhtaasti maanpuolustuksen näkökulmasta. Nykyisten ilma-aseiden kustannustehokkuus on silloin satumaisen huono.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

  • Raivostuttava ja rakas merisää

    Mielipiteitä radion merisäätiedotteista

    - Totta kai!, vastasi moni Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän jäsen, kun kysyin kuuntelevatko he radion merisäätiedotteita. Kiitos kiinnostavista kommenteista! Olennainen osa lapsuuden äänimaisemaa, nostalgiatrippi, turvallinen, hypnoottinen, runollinen, klassikko. Muun muassa näillä sanoilla he luonnehtivat ohjelmaa. Valtaosa piti tiedotteiden lukemista positiivisena asiana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kalastuksen yö Kolpissa – piilossa Pohjanmaan kesätapahtumien parvessa

    Valoissa kesäyössä kolppilaiset menevät narraamaan kalaa.

    Kesän ellei vuoden kohokohta monelle kolppilaiselle on Kalastuksen yö, joka on järjestetty vuosittain jo kohta parin vuosikymmenen ajan. Kalastuksen lisäksi tapahtumassa saattaa kokea sumopainia, maailmanennätysyrityksiä ja palavia autoja.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Li Andersson: "Eihän kukaan hanki kestävyysvajeen takia lapsia"

    Onko pakko tehdä lisää vauvoja?

    Hedelmällisyys ja lisääntyminen aiheuttavat keskustelua valtiovarainministeriöstä lähtien. KulttuuriCocktail selvitti, minkälaista kuvaa hedelmällisyydestä ja lisääntymisestä luodaan mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Buddy Holly: Rave On!

    Rock alkoi Elviksestä, mutta popin aloitti Buddy Holly.

    Rock'n’roll alkoi Elviksestä, mutta popmusiikin aloitti Buddy Holly & The Crickets. Uusi dokumenttielokuva kertoo vain 22-vuotiaana kuolleen artistin tarinan.

  • Rakkaudesta kotimaanmatkailuun

    Kotimaan matkailua Teemalla

    Teemalla on maaliskuussa aloittanut uusi kaksikielinen ohjelmasarja Egenland, joka kulkee ympäri Suomen kulttuurikohteesta toiseen yleisöltä saatujen vinkkien pohjalta. Myös Teeman Elävä arkisto on tien päällä kotimaassa - ja lisäksi aikamatkalla, joka ulottuu 1940-luvulta 80-luvulle. Matkailuohjelmia Teemalla: Torstaina 12.4. klo 22.40, perjantaina 13.4. klo 15 ja maanantaina 16.4.

  • Teemalauantai tanssii! Askelmerkit tanssin keväälle antaa kaksi upeaa elokuvaa, German Kralin Viimeinen tango ja Ettore Scolan Tanssit

    Tanssia, elokuvaa ja historiaa Teemalla 14.4. klo 21.15

    Teemalauantai avaa tanssin kevään kahden suurenmoisen tanssielokuvan illalla. German Kralin ohjaama Viimeinen tango kertoo argentiinalaisen tangon legendoista Juan Carlos Copesista ja Maria Nievesistä, heidän pitkästä yhteisestä urastaan, myrkyisästä rakkaudesta, erosta sekä viimeisestä yhteisestä tangosta. Le bal eli Tanssit on Ettore Scolan elokuva, jossa Ranskan lähihistoria käydään läpi tanssisalissa. Musiikki, kostyymit ja aikakaudet vaihtuvat – mutta tanssijat pysyvät samoina.

  • Suomen pisin silta vie Södra Vallgrundin kylään – modernia saaristolaiselämää Merenkurkun maailmanperintökohteessa

    Saaristolaiskylä on elävä aktiivisten asukkaiden ansiosta.

    Nykyisin täällä ei enää hiivitä jäällä hylkeitä pyytämässä tai muuteta kesäksi kalastusmajaan, mutta sadan vuoden takaisen saaristolaiselämän muistot ovat läsnä Södra Vallgrundin kylässä Raippaluodon saaressa. Talkoohenki elää vahvana nuorekkaassa 360 asukkaan kylässä, jossa siivotaan, juhlitaan ja saadaan moni homma hoitumaan yhdessä.

  • Kitaravirtuoosi Ritchie Blackmore kokosi Rainbow´n vielä kerran – taituri tunnetaan demonisena hurjapäänä, tyrannina ja naistenmiehenä

    Teemu Viinikainen arvioi Blackmoren soittoa

    Rockin suurimpiin kitarasankareihin lukeutuva Ritchie Blackmore saapuu Suomeen konsertoimaan uudelleen kootun Rainbow-yhtyeensä kanssa. Tämä on mies joka kehitti Smoke on the Waterin riffin. Blackmorea 1970-luvulta asti ihaillut KulttuuriCocktailin toimittaja Olli Kangassalo ja jazzkitaristiemme kärkeen kuuluva Teemu Viinikainen, myös Blackmore-fani, kurkistavat kitarasankarin myytin taakse.

  • Teema tanssii keväällä 2018

    Tanssia ja tanssiaiheisia elokuvia 14.4.–20.5.2018

    Teema tanssii! Tanssia ja tanssiaiheisia elokuvia nähdään 14.4.–20.5.2018.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.