Hyppää pääsisältöön

Miljardeja ammutaan taivaalle

Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla
Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Kuva: Yle / Aleksis Salusjärvi Pentti Sainio,ari korvola

Pentti Sainion mukaan maanpuolustus on tykistön asia. Kirjassaan Armeijan hukatut miljardit hän näkee Suomen ilma-asehankinnat täytenä haaskauksena. “Tykistö on ollut ratkaisevassa asemassa viimeisen 80 vuoden aikana käydyissä sodissa. Esimerkiksi Ukrainassa tykistöaseilla tehdään 90 % kaikista tuhoista.”

Hornetit Sainio tiivistää ytimekkäästi: väärin hankittu, väärä konetyyppi, väärä hinta. “Monitoimihävittäjä on maailman kallein ase. Suomella ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.”

Ilmavoimia kyllä tarvitaan välttämättä, mutta kyse on suhteellisuudentajusta. Kun ase laukaistaan maan sijaan ilmasta, se on kymmeniä kertoja kalliimpaa, haavoittuvampaa ja epävarmempaa. Tykistöaseet sen sijaan ovat hajallaan toisistaan, ja yhdenkin sellaisen tuhoaminen on erittäin vaikeaa.

Gustav Hägglundia Sainio kutsuu Suomen historian kalleimmaksi kenraaliksi kansantaloudelle. Hägglund ajoi voimakkaasti taisteluhelikoptereiden hankintaa. Sainion mukaan ne ovat kalliita ja tehottomia, ja erittäin herkästi alas ammuttavia. Taistelukoptereita ei lopulta hankittu, mutta korvaavien aseiden hinnasta tuli satumainen.

Eduskunta päättää viime kädessä armeijan hankinnoista. Poliitikon tulisikin olla perehtynyt, jotta hän voisi haastaa kenraalikunnan ostoslistalle laittamat asiat. Kuljetushelikoptereita hankittiin ikään kuin korvauksena taistelukoptereille. Ne ovat Sainion mukaan mielettömän kalliita ja vanhanaikaisia. “Tähän on nyt kulunut 1,5 miljardia, 100 miljoonaa menee vuodessa. Näitä koptereita käytetään kansainvälisissä tehtävissä.”

Sainion mukaan venäläiset M17-kopterit olisivat olleet halpa ja helppo väline ilmojen työkaluksi. Hänen mukaansa armeijakaluston Nato-yhteensopivuudella onkin tuhlattu omaisuuksia.

Ilma-aseen ongelmat näkyvät etenkin ilmatorjunnassa. Ilmatorjuntaohjus on monin verroin lentokonetta tehokkaampi. Torjuntahävittäjien päätehtävänä on Suomessa nyt ilmatilan valvonta. Todellisuudessa ilmatilaa valvotaan kuitenkin tutkalla. Hornetit lähetetään ilmaan tutkahavaintojen perusteella.

Venäjällä on maailman paras ilmatorjunta, ja se perustuu ohjuksiin. USA:n sodat on käyty paikoissa, joissa ei ole ilmatorjuntaa. Ilma-aseiden teho laskeekin jyrkästi ilmatorjunnan myötä. Suomen armeijalle maasta ammuttavat aseet ovat Sainion mielestä ylipäätään avainasemassa. “Suomessa on maailman paras ammunnanharjoitusjärjestelmä tykistössä. Meidän ei pitäisi lähteä näihin ylikalliisiin amerikkalaisiin juttuihin.”

Lupaavimpia armeijan hankintoja onkin Sainion mukaan korealainen K9-tykki. Automatisoidun suorituskykyisen tykin kantama on 50-60 kilometriä.

Armeija voidaan varustaa hyvin erilaisiin tehtäviin. Keskeinen peruste suurille hankinnoille on niiden tarpeellisuus armeijan päätehtävään nähden. Sainio tarkastelee armeijaa puhtaasti maanpuolustuksen näkökulmasta. Nykyisten ilma-aseiden kustannustehokkuus on silloin satumaisen huono.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri