Hyppää pääsisältöön

Miljardeja ammutaan taivaalle

Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla
Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Pentti Sainio ja Ari Korvola Helsingin kirjamessuilla Kuva: Yle / Aleksis Salusjärvi Pentti Sainio,ari korvola

Pentti Sainion mukaan maanpuolustus on tykistön asia. Kirjassaan Armeijan hukatut miljardit hän näkee Suomen ilma-asehankinnat täytenä haaskauksena. “Tykistö on ollut ratkaisevassa asemassa viimeisen 80 vuoden aikana käydyissä sodissa. Esimerkiksi Ukrainassa tykistöaseilla tehdään 90 % kaikista tuhoista.”

Hornetit Sainio tiivistää ytimekkäästi: väärin hankittu, väärä konetyyppi, väärä hinta. “Monitoimihävittäjä on maailman kallein ase. Suomella ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.”

Ilmavoimia kyllä tarvitaan välttämättä, mutta kyse on suhteellisuudentajusta. Kun ase laukaistaan maan sijaan ilmasta, se on kymmeniä kertoja kalliimpaa, haavoittuvampaa ja epävarmempaa. Tykistöaseet sen sijaan ovat hajallaan toisistaan, ja yhdenkin sellaisen tuhoaminen on erittäin vaikeaa.

Gustav Hägglundia Sainio kutsuu Suomen historian kalleimmaksi kenraaliksi kansantaloudelle. Hägglund ajoi voimakkaasti taisteluhelikoptereiden hankintaa. Sainion mukaan ne ovat kalliita ja tehottomia, ja erittäin herkästi alas ammuttavia. Taistelukoptereita ei lopulta hankittu, mutta korvaavien aseiden hinnasta tuli satumainen.

Eduskunta päättää viime kädessä armeijan hankinnoista. Poliitikon tulisikin olla perehtynyt, jotta hän voisi haastaa kenraalikunnan ostoslistalle laittamat asiat. Kuljetushelikoptereita hankittiin ikään kuin korvauksena taistelukoptereille. Ne ovat Sainion mukaan mielettömän kalliita ja vanhanaikaisia. “Tähän on nyt kulunut 1,5 miljardia, 100 miljoonaa menee vuodessa. Näitä koptereita käytetään kansainvälisissä tehtävissä.”

Sainion mukaan venäläiset M17-kopterit olisivat olleet halpa ja helppo väline ilmojen työkaluksi. Hänen mukaansa armeijakaluston Nato-yhteensopivuudella onkin tuhlattu omaisuuksia.

Ilma-aseen ongelmat näkyvät etenkin ilmatorjunnassa. Ilmatorjuntaohjus on monin verroin lentokonetta tehokkaampi. Torjuntahävittäjien päätehtävänä on Suomessa nyt ilmatilan valvonta. Todellisuudessa ilmatilaa valvotaan kuitenkin tutkalla. Hornetit lähetetään ilmaan tutkahavaintojen perusteella.

Venäjällä on maailman paras ilmatorjunta, ja se perustuu ohjuksiin. USA:n sodat on käyty paikoissa, joissa ei ole ilmatorjuntaa. Ilma-aseiden teho laskeekin jyrkästi ilmatorjunnan myötä. Suomen armeijalle maasta ammuttavat aseet ovat Sainion mielestä ylipäätään avainasemassa. “Suomessa on maailman paras ammunnanharjoitusjärjestelmä tykistössä. Meidän ei pitäisi lähteä näihin ylikalliisiin amerikkalaisiin juttuihin.”

Lupaavimpia armeijan hankintoja onkin Sainion mukaan korealainen K9-tykki. Automatisoidun suorituskykyisen tykin kantama on 50-60 kilometriä.

Armeija voidaan varustaa hyvin erilaisiin tehtäviin. Keskeinen peruste suurille hankinnoille on niiden tarpeellisuus armeijan päätehtävään nähden. Sainio tarkastelee armeijaa puhtaasti maanpuolustuksen näkökulmasta. Nykyisten ilma-aseiden kustannustehokkuus on silloin satumaisen huono.

Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri