Hyppää pääsisältöön

Tuntematon sota

Mikko Ylikangas Helsingin kirjamessuilla 2016
Mikko Ylikangas Helsingin kirjamessuilla 2016 Kuva: Yle/Raili Tuikka Mikko Ylikangas,helsingin kirjamessut 2016

Sotahistorian vähän tunnetut tapahtumat vuonna 1919 saattoivat olla talvisodan alkusoitto. Tapahtumat aiheuttivat Stalininille perustellun epäilyksen siitä, että suurvallat voivat jatkossakin käyttää Suomea sillanpääasemana hyökätessään Neuvostoliittoon.

Historioitsija Mikko Ylikangas on tutkinut aihetta pitkään. Tapahtumat Koivistossa vuonna 1919 ovat vaiettua sotahistoria. Suomi ei ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan, ei myöskään Britannia. Puna-armeijan uhka sai kuitenkin Suomen ja Viron pyytämään yhdessä sotiaallista tukea Britannian kuninkaalliselta armeijalta. Laivasto ja ilmavoimat saapuivat 5000 miehen voimalla itärajan tuntumaan.

Kun Englannin kuninkaallisen laivaston osasto ankkuroitui kesäkuussa Koiviston kirkonkylän edustalle Suomenlahdella, sen tiedotettiin olevan vain vierailulla. Kun risteilijöiden, hävittäjien, miinanraivaajien ja sukellusveneiden määrä alkoi lähennellä kolmeakymmentä ja kun englantilaisten merisotilaita oli paikalla tuhansia, ymmärsivät ainakin paikalliset asukkaat, ettei kyse ollut pelkästä vierailusta.

Heinäkuussa Koivistonlahdelle lipui brittiläinen lentotukialus mukanaan yli satamiehinen kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n osasto. Opettaja Roihan perunamaalle raivattiin lentokenttä ja läheiseen Sudensaareen perustettiin tukikohta vesitasoille. Pian lentokoneiden moottoreiden pauke kaikui Koivistonlahdella. Kirkkomaalle kaivettiin ensimmäiset englantilaisten sankarihaudat. RAF pommitti Suomesta käsin Neuvostoliiton sotilaskohteita lumentuloon saakka.

Mainio pikku sota kertoo, miksi Englanti pommitti Kronstadtia ja Petrogradin ympäristöä. Kirja valottaa sotatapahtumien lisäksi myös mikrohistoiran kerroksia. Keitä RAF:n lentäjät olivat? Britannia oli tuolloin suurvalta, joten lentäjät olivat kotoisin kaikkialta imperiumista. Entä millaista oli brittiarmeijan arki Koivistolla? Kuva-arkistot paljastavat, että tanssiaisia järjestettiin ja vaihtokauppa kukoisti.

Joulukuussa 1919 Britit tulkitsivat, että tehtävä oli suoritettu, punauhka torjuttu. Oli aika vetää joukot pois ennen kuin talven uhka toteutuisi todenteolla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri