Hyppää pääsisältöön

1.11. Teeman Elävä arkisto: Hämärän rajamailla - ufoja ja aaveliftareita

Symbolinen aavekuva.
Symbolinen aavekuva. Kuva: Creative Commons Aaveet

Halloweenin ja pimenevien iltojen kunniaksi liutaan rajatiedon puolelle kohtaamaan yliluonnollisia ilmiöitä. Tutkivat journalistit etsivät aaveliftaria ja ufojen liikkeistä keskustellaan ihan tosissaan.

Katoava liftari oli 1900-luvun kansainvälisesti tunnetuimpia kummitustarinoita. Liftaritarinasta tunnetaan muunnoksia, jotka liittyvät esimerkiksi liikenne- tai muihin onnettomuuksiin. Liftari on pyytänyt päästä kyydistä hautausmaan, vanhan kotitalonsa tai kuolinpaikkansa kohdalla.

Aaveliftarin tarina oli 1970-luvulla suosittu Yhdysvalloissa mutta yhtä lailla myös meillä.

Suomea kiersi 1970-luvun alussa villi huhu: useiden autoilijoiden kerrottiin ottaneen kyytiinsä surupukuisen naisen, joka äkkiä hävisi autosta selittämättömällä tavalla.

Tummiin pukeutunut peukalokyytiläinen puhui kuskilleen Jumalasta. Kun oli ajettu kappaleen matkaa, nainen pyysi ajajaa pysähtymään; kääntyessään katsomaan kyydittäväänsä kuljettaja huomasi tämän kadonneen.

Jäljellä oli kertoman mukaan vain naisen käsilaukku. Ajaja kiiruhti ilmoittamaan asiasta poliisille, joka kertoi hänelle vastaavia soittoja tulleen jo kymmeniä.

Selvänäkijä Aino Kassinen ohjelmasta Aikamme uskomuksia.
Aino Kassinen Selvänäkijä Aino Kassinen ohjelmasta Aikamme uskomuksia. Kuva: Yle/kuvakäsittely Harto Hänninen ei ainoastaan leivästä
Aino Kassinen: He ovat Linnunradan sisäpihalla sijaitsevan temppelikaupungin asukkaita, joilla on viesti ihmiskunnan pelastamiseksi

Ilmiö oli sen verran laaja ja kiinnostava, että TV1:n reportteriryhmä päätti lähteä selvittämään tarinoiden alkuperää. Huhu -ohjelmassa vuodelta 1971 päädytään kuitenkin aina umpikujaan: asiasta tiesi omakohtaisesti vain kertojan "ystävän työtoverin äidin asiakkaan tyttären tuttava".

Ankaran salapoliisityön tuloksena toimittajat löysivät kuitenkin henkilön, joka väitti itse kohdanneensa salaperäisen aaveliftarin. Ohjelmassa kuullaan hänen haastattelunsa.

Ohjelmassa haastatellulla selvänäkijä Aino Kassisella on selkeä tulkinta mystisistä peukalokyytiläisistä. He olivat Linnunradan sisäpihalla sijaitsevan temppelikaupungin asukkaita, joilla on viesti ihmiskunnan pelastamiseksi.

Suuri ufokeskustelu

1900-luvun viimeiset vuosikymmenet olivat ufojen kulta-aikaa. Erityisesti 70-luvulla tunnistamattomia lentäviä esineitä nähtiin taajaan Suomenkin taivaalla ja kuultiin myös hyvinkin henkilökohtaisia tarinoita kohtaamisista avaruusolentojen kanssa.

Alan kansainvälinen guru oli saksalainen Erich von Däniken. Hän perusteli kirjoissaan teoriaa, jonka mukaan ufot ja avaruusolennot ovat muokanneet ihmiskunnan historiaa alusta lähtien.

Suomalaisiin ufologeihin kuuluivat mm. Ufoaika-lehden (ilmestyi myöhemmin nimellä Ultra) päätoimittaja Tapani Kuningas sekä Rauni-Leena Luukanen-Kilde.

Rauni-Leena Luukanen Tulisielu -ohjelmassa.
Rauni-Leena Luukanen-Kilde Tulisielu-ohjelmassa vuonna 1995. Rauni-Leena Luukanen Tulisielu -ohjelmassa. Kuva: Yle Rauni-Leena Luukanen-Kilde

Vuonna 1995 Luukanen oli koolla kansainvälisen ja kirjavan joukon kanssa Eldsjäl/Tulisielu-keskusteluohjelmassa. Mukana oli ufojen kontaktihenkilöitä, jotka kertoivat fyysistä ja henkisistä kokemuksistaan ufojen kanssa. Esimerkiksi Pietarin kansainvälisen ufotutkimuskeskuksen johtaja Valery Ouvarov kertoi saaneensa ufoilta selkäleikkauksen Georgiassa vuonna 1992.

Melita Tulikouran juontamassa monikielisessä ohjelmassa nähdään ufoihin liittyviä inserttejä Etelä-Amerikasta ja keskustelllaan mm. siitä, miksi toiset näkevät ja ovat yhteyksissä ufoihin – toisin kuin suurin osa maailman väestöstä.

Luukasella oli oma teoriansa: "Ufo-olennot ottavat yhteyttä 'omiinsa' eli ihmisiin, joilla on sama energia ja jotka ovat olleet yhteydessä heihin aikaisemmassa elämässä."

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa