Arto Merisalo auttoi purkamaan Nuorisosäätiön johtajien velkapommin

Liikemies Arto Merisalon suhdeverkosto on ollut kovassa käytössä, kun syrjäistä kylpylähotellia on yritetty nostaa jaloilleen. Kylpylä vaihtoi omistajaa neljästi neljässä vuodessa. Jättiremontin jälkeen vietettyihin avajaisiin Merisalo hankki myös presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen.

Lokakuun alussa vuosi sitten Runnin kylpylässä juhlittiin avajaisia. Syrjäiseen kylpylään, 25 kilometrin päähän Iisalmen keskustasta, oli saapunut suuri vierasjoukko. Illan juontajana toimi vaalirahoituskohussa ryvettyneen Nova Groupin konkurssirikoksista tuomittu Tapani Yli-Saunamäki. Juhlapuhujana oli keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

Kylpylän avajaisissa nauhan leikkasi kokoomuksen kansanedustaja ja mediakaupoilla rikastunut Eero Lehti. Hän toi juhliin myös tasavallan presidentin tervehdyksen.

Niin ikään Nova Groupin konkurssirikoksista tuomittu ja miljoonien ulosottovelat niskaansa saanut Arto Merisalo oli ylpeä läheisen tuttavansa, Ilari Hassisen omistaman ja kunnostaman kylpylän saamasta huomiosta.

– Presidentin tervehdyskin kertoo sen, että tätä paikkaa arvostetaan. Ei tasavallan presidentti lähetä tervehdyksiä jokaiseen tupaan ja jokaisen mökin avajaisiin, Merisalo kehuskeli Radio Sandelsin haastattelussa.

Merisalolla oli syytä ylpeyteen, sillä juuri hän oli pyytänyt presidentin arvovaltaista tervehdystä kylpylän avajaisiin. Presidentin onnitteluista muistettiinkin mainita jokaisessa lehtijutussa, joka avajaisista seudun lehtiin kirjoitettiin.

Vanhat tuttavat Eero Lehti ja Tapani Yli-Saunamäki söivät Michelin-kokki Jouni Toivasen loihtimaa yltäkylläistä illallista kunniapaikalla pöydän päässä kylpylän uuden omistajan ja vanhan omistajan, eli Ilari Hassisen ja Nuorisosäätiön puheenjohtajan Perttu Nousiaisen kanssa.

Edes sähkökatkos ei haitannut juhlatunnelmaa, vaan Kiurujoen kuhaa, kokonaisena paistettua porsasta, poronmaksapateeta, sorsaa ja sisäfilettä notkuva pöytä valaistiin kynttilöin, kunnes sähköt saatiin takaisin.

Kauppaneuvokset kylpylän omistajiksi

Eero Lehden kunnia-asema Runnin avajaisissa enteili jo tulevaa. Tappiollisen kylpylähotellin saneeraaminen miljoonilla herätti syystäkin ihmetystä, koska kylpylän emoyhtiö, Ilari Hassisen Hassile Oy oli muutaman kymppitonnin liikevaihdolla toimiva yhtiö.

Valtavan saneerausurakan lisäksi Hassinen oli kertomansa mukaan maksanut pois kylpylän edellisten omistajien Nuorisosäätiön asiamies Aki Haaron ja säätiön hallituksen puheenjohtajan Perttu Nousiaisen velkoja.

Tämän vuoden kesäkuussa ihmettely rahojen riittävyydestä lakkasi. Kylpylän uusiksi omistajiksi ilmoitettiin kansanedustaja ja kauppaneuvos Eero Lehti sekä Tarjoustalo-ketjun perustaja ja sen myynnillä rikastunut kauppaneuvos Kari Hautanen. Neuvokset ostivat kumpikin kylpylästä 40 prosenttia ja Ilari Hassisella pysyi 20 prosentin osuus.

Säätiöpomot virittivät kylpylän velkapommin

Konkurssin partaalla keikkunut keskustalainen Lomayhtymä ry. myi Runnin kylpylän liiketoiminnan loppuvuodesta 2012. Liiketoiminnan ja irtaimiston osti Lomayhtymän hallituksessa istuneen Aki Haaron kaveri, Perttu Nousiainen, Neola Oy:n nimiin. Kauppahinta oli MOT:n tietojen mukaan 40 000 euroa.

Keväällä 2013 Nousiainen osti toisen yhtiönsä, Greenport Oy:n, lukuun myös Runnin kylpylän kiinteistöt. Ne käsittivät 26 hehtaaria maata ja 1980 valmistuneen, peruskorjauksen tarpeessa olleen, kylpylähotellin. Lisäksi kauppaan liitettiin 2000-luvulla peruskorjattu 1904 valmistunut hotelli, joka oli säätiöity. Kauppa toteutettiin siten, että kiinteistön kauppahinta oli 170 000 euroa ja lisäksi Nousiaisen Greenport Oy teki 130 000 euron lahjoituksen Runnin kylpyläperinteen säätiölle, jonka jälkeen säätiön johtoon nimitettiin kylpylän uudet omistajat.

Ennen kiinteistökauppoja Lomayhtymä oli teettänyt arvion, jonka mukaan kiinteistöjen arvo olisi noin miljoona euroa. Lomayhtymä myi kiinteistöt käytännössä 300 000 euron hintaan. Vähän ennen kiinteistökauppoja Aki Haarosta tuli Neolan ja Greenportin toinen omistaja. Lomayhtymä siis myi miljoonan euron arvoiseksi arvioimansa kiinteistön 300 000 eurolla oman hallituksensa jäsenen Haaron osaomistamalle yritykselle. Muita tarjouksia ei tiettävästi ollut.

Haaron ja Nousiaisen omistuksessa Runnin kylpylän tappiot syvenivät. Asiakkaita ei riittänyt ja tappiota kertyi. Lomayhtymän kanssa sovittu kauppahinta oli vielä maksamatta. Muutenkin laskuja jäi maksamatta ja kesällä 2014 verottaja haki yhtiötä konkurssiin yli 100 000 euron verovelkojen vuoksi.

Asiakirjojen valossa Haaro ja Nousiainen näyttävät saaneen kylpylän vaikeaan tilanteeseen tilapäisen avun rahoitusyhtiö GF Moneyn 750 000 euron lainasta. GF Money on varjopankki – eräänlainen yritysten pikavippifirma, joka myöntää korkealla korolla rahoitusta yrityksille, jotka eivät saa pankista lainaa.

Verottajalle saatiin ainakin osa rästeistä maksettua ja verottaja veti konkurssihakemuksensa pois. Samalla Haaro ja Nousiainen etsivät yhtiölle ostajia.

Arto Merisalo ”ottaa kopin”

Runnin avajaisissa Radio Sandelsin haastattelussa Arto Merisalo kertoi kuulleensa Perttu Nousiaiselta, että kylpylä olisi myynnissä. Hän kuvaili “ottaneensa asiasta kopin”. Koppi johti siihen, että Merisalon läheinen ystävä, kiinteistökehittäjä Ilari Hassinen osti kylpyläkiinteistöt yhdellä eurolla.

Kylpylän uusi isäntä Hassinen ei halua kuvailla suhdettaan Merisaloon, koska ei katso yksityisasioidensa kuuluvan julkisuuteen.

Runnin kylpylän Facebook-sivuilla olevissa kuvissa Hassinen esiintyy Merisalon kasvattityttären kanssa ja heistä kerrotaan, että he ovat “paitsi läheiset ystävät, kasvaneet ‘sisaruksina’”. Hassinen on toiminut Merisalon kanssa samoissa yhtiöissä jo parikymppisenä 1990-luvun loppupuolella.

Hassisen johdolla teetettiin loppuun peruskorjaus, joka oli tilattu Salpausselän Rakentajilta jo Haaron ja Nousiaisen omistaessa kylpylän. Urakka paisui alkuperäisestä 1,5 miljoonan euron suunnitelmasta huomattavasti suuremmaksi.

Merisalo kontakteineen näytteli suurta roolia urakassa: arkkitehtina toimi jo Nova Groupin aikainen luottoarkkitehti ja Salpausselän Rakentajat on työllistänyt Merisaloa ja J. Kärkkäinen -konserniin kuuluvaa Sadepisara-konsulttiyhtiötä, jossa Merisalo on työskennellyt vankilasta vapautumisensa jälkeen.

Haaron ja Nousiaisen yhtiöiden kannalta kauppa oli yllättävä. Jotenkin sen rahoittajat sallivat velkaisten yhtiöiden myydä kaiken omaisuutensa, vaikka ulkopuolista velkaa jäi yhtiöille ainakin pari miljoonaa euroa. Haaro tai Nousiainen eivät ole kertoneet, mille tahoille yhtiöt ovat velkaa.

Nuorisosäätiö avittanut kiinteistökaupoissa

Samalla kun Nuorisosäätiön johtokaksikko sai niskaansa Runnissa miljoonavelat, on Nuorisosäätiö tehnyt runsaasti päätöksiä rakennushankkeista. Tyypillisesti nämä päätökset on valmistellut asiamies Haaro ja hallitus päättänyt niistä puheenjohtaja Nousiaisen johdolla.

Hankkeiden myötä Nuorisosäätiö kytkeytyy kiinteistökauppoihin, joissa voittoja ovat tehneet monet Runnin kylpylästä tutut tahot. Salpausselän Rakentajille (SSR) Nuorisosäätiö on merkittävä asiakas, joka on tilannut yhtiöltä rakennustöitä kymmenillä miljoonilla euroilla. Yhteistyöstä kerrottiin viime viikolla A-studiossa ja Yle Uutisten verkkosivuilla.

GF Money myi Espoon Suurpellossa kaksi tonttia miljoonia euroja korkeammalla hinnalla kuin millä yhtiö oli ne ostanut vain viikkoja aiemmin. Tontille rakennetaan Nuorisosäätiön toimesta taloja. Jos Nuorisosäätiö vuokraa tontit, saa ostaja korkeallekin kauppahinnalleen hyvän tuoton.

SSR ostamassa Lehdeltä poliisitaloa

Myös kauppaneuvokset Lehti ja Hautanen ovat tehneet kiinteistökauppoja, joissa Nuorisosäätiö on ollut mukana.

Lehti omistaa Keravan vanhan poliisitalon. Keravan kaupunki on asettanut tontilla sijaitsevan parkkitalon käyttökieltoon ja asettanut uhkasakkoja Lehdelle. Viime eduskuntavaalien alla paikallislehti uutisoi kuitenkin näyttävästi, että Lehti oli päässyt sopimukseen rakennusyhtiön kanssa ja että keskustan kehittäminen lähtisi liikkeelle - mikäli Keravan kaupunki suostuisi myymään naapuritontin eli vanhan kaupungintalon samalle rakennusliikkeelle ja kaavoittamaan siihen riittävästi rakennusoikeutta useampaan tornitaloon.

Kyseinen rakennusliike on Salpausselän Rakentajat. Myyjän ja ostajan saattoi yhteen konsulttina Arto Merisalo, joka oli vieraillut myös kaupungintalolla tonttiasioista kyselemässä.

Keravan kaupunginhallitus hyväksyi Salpausselän Rakentajien tarjouksen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lehti jääväsi itsensä. Kokouksessa häntä sijaisti kokoomuksen valtuustoryhmän neljäs varavaltuutettu.

Kaupunki tiedotti tontille tulevan myös nuorisoasuntoja, millä perusteltiin sitä, että rakennusliikkeen kannalta kallista ja tuottamatonta parkkipaikkavelvoitetta kevennettiin. Perttu Nousiainen kertoo, että Lehti oli tarjonnut tonttia Nuorisosäätiölle, mutta kauppoja ei syntynyt.

Keravan entinen kaupunginjohtaja Petri Härkönen kuitenkin sanoo MOT:lle Nuorisosäätiön esiintyneen yhdessä joko Lehden tai Salpausselän Rakentajien kanssa kaupungin suuntaan nuorisoasuntosuunnitelmineen.

Kauppaneuvos Hautanen tonttikaupoilla Lahdessa

Kari Hautanen puolestaan osti vuoden 2014 lopussa Lahdesta Koneharjunkadulta tontin Salpausselän Rakentajilta. Hinta oli noin neljä miljoonaa euroa. Kauppakirjassa tosin sovittiin, että kauppa purkaantuu, mikäli uusi rakennusoikeutta lisäävä kaava ei saa lainvoimaa kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Kauppakirjassa kerrottiin myös, että Nuorisosäätiön hallitus on hyväksynyt suunnitelman rakennuttaa Salpausselän Rakentajilla nuorisoasuntoja tontille. Rakennusliikkeen ja Hautasen saattoi yhteen konsulttina Arto Merisalo.

Kaava ei tullut lainvoimaiseksi, mutta kauppa ei silti purkautunut määräaikana. Hautanen sanoo syyksi sen, ettei Salpausselän Rakentajilla ollut rahaa palauttaa hänelle kauppahintaa sekä sovittua 6,5 prosentin vuosikorkoa. Niinpä hän jäi odottamaan parempia aikoja.

Tämän vuoden tammikuussa tontille löytyi uusi ostaja. Tontin osti eläkeyhtiö Etera reilun 4,3 miljoonan euron hintaan. Kaupassa kertyi myyntivoittoa, mikä johtui siitä, että tontille oltiinkin nyt kaavoittamassa jopa enemmän rakennusoikeutta kuin oli uskottu Hautasen ostaessa tontin.

Vaikka kyse oli kaupan purkautumisesta ja edelleen myymisestä, kauppakirjassa koko Eteran maksama summa myyntivoittoineen oli sovittu maksettavaksi Kari Hautasen yhtiölle. Hautanen kuitenkin vakuuttaa MOT:lle, että hän maksoi saadun myyntivoiton edelleen Salpausselän Rakentajille. Vastaavasti Hautasen mukaan Salpausselän Rakentajat maksoi hänelle erikseen sovitun koron.

Arto Merisalo ei lannistu

Arto Merisalo ei ole suostunut MOT:n haastateltavaksi kameran edessä. Hän ei myöskään ole halunnut kommentoida sitä, onko hän pyytänyt presidentin tervehdystä.

Tiedon Merisalon roolista tervehdyksen pyytäjänä vahvisti MOT:lle presidentin kanslia myöhään perjantaina illalla.

Merisalo on taustakeskusteluissa korostanut, että häntä loukkaa hänen rikostaustansa esiin tuominen, joka hänen mukaansa on myös aiheuttanut merkittävää haittaa hänen edustamansa yhtiön liiketoiminnalle.

Merisalo on istunut kaksi kertaa vankilassa tuomittuna vakavista talousrikoksista. Lisäksi hänellä on yksi tuomio, joka hovioikeudessa lieveni ehdottomasta ehdolliseksi. Merisalolla on konkurssirikosten seurauksena useiden miljoonien eurojen velat ulosotossa ja liiketoimintakielto, joka jatkuu kevääseen 2019.

Täysin toivottomalta Merisalon tilanne ei kuitenkaan näytä. Merisalon tuttavapiiriin kuuluu upporikkaita liikemiehiä ja poliittisia vaikuttajia tasavallan huipulta. Merisalo on ainakin osittain päässyt tähän asemaan aktiivisena vaalirahan kerääjänä.

Maineensa aikaansaavana vaalirahoituksen kerääjänä Merisalo loi jo muun muassa Eero Lehden kanssa presidentti Sauli Niinistön vaalikampanjassa vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Tuolloin yksi suurimmista lahjoituksista – 10 000 euroa – tuli kauppaneuvos Kari Hautaselta. Sitä häneltä pyysi Arto Merisalo.

Merisalon rooli Niinistön kampanjan varainkeruussa tuli ilmi viime vuonna Jarmo Korhosen kirjassa Maan tapa. Kirjassa siteerattiin Merisalon sähköposteja lahjoittajille, joissa luvattiin, että tietyille kokoomuksen tileille tehtyjä lahjoituksia ei raportoida oikeusministeriöön.

Tämä rahoitus on edelleen osittain pimeän peitossa, vaikka presidentti Niinistö julkisesti toivoikin rahoituksen avaamista.

Niinistö kieltäytyi menemästä avajaisiin

Tasavallan presidentin kanslia totesi MOT:lle maanantaina, että tasavallan presidentti lähettää tervehdyksensä tai antaa suojelunsa vuosittain vähintäänkin kymmeniin erilaisiin kohteisiin tai tapahtumiin.

Kanslian viestissä todetaan:

"Runnin kylpylä kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Runnilla on myös kunniakas tausta mm. Sotainvalidien veljesliiton historiassa. Veljesliiton perustaminen sai pontta ‘Runnin rautaritarikunnasta’. Presidentti pitää tärkeänä kulttuurihistorian vaalimista ja on useissa toimissaan halunnut arvostaa sodan veteraaneja."

Kanslian mukaan presidenttiä pyydettiin Runnin saneeraushankkeen vihkiäisiin, mutta pyyntöön vastattiin kielteisesti.

– Tällainen tilanne usein katetaan lähettämällä kirjallinen tervehdys. Esimerkiksi keväällä 2016 Laukon kartanon juhlallisuuksien osalta meneteltiin täysin samalla tavoin.

– Päätös tervehdyspyynnöistä tai kutsuista tehdään aina kohteen sisällön perusteella. Pyynnön esittäjän henkilöllä, tässä tapauksessa konsultti Merisalolla, ei ole mitään vaikutusta vierailun epäämiseen tai tervehdyksen lähettämiseen, kanslia toteaa.

Jarno Liski
Twitter: @jliski

Lisää aiheesta:

Nuorisosäätiö järjesteli miljoonien pikavoitot johtajansa kaverille – näin kiinteistökaupat syntyivät
Nova Groupin entiset johtajat Merisalo ja Yli-Saunamäki kestitsevät taas – järviristeilylle lähti kymmeniä vaikuttajia
Nova Group -tuomitut Merisalo ja Yli-Saunamäki kasvattavat uutta rakennusalan jättiä – suuria hankkeita ympäri maata