Hyppää pääsisältöön

"Olen se kummajainen, joka väkisin hymyilee muiden jutuille puistossa" - yksinäisyys, ulkopuolisuus ja huonommuus vaivaavat vanhempia MHL:n kyselyssä

MHL kysyi syyskuussa, millaista yksinäisyyttä suomalaisvanhemmat kokevat. Vastausten määrä yllätti – saimme lähes 800 tarinaa yksinäisyydestä. Vastauksissa toistui selvästi kolme tarinaa: Suvi kokee yksinäisyyttä kaikkialla, erityisesti parisuhteessa. Mies on joko reissussa tai häntä ei kiinnosta perhe-elämä. Jenna taas ei pääse henkisesti mukaan mammapiireihin. Osittain tämä johtuu hänestä itsestään, koska häntä lähinnä kyrsii "vaaleanpunainen totuus" äitiyden onnesta. Jukan hahmo kuvaa yksinäisyyttä, jota mies kokee, kun vaimo nukkuu viidettä vuotta lasten kanssa tai parisuhde on päättynyt. Hahmot nähdään myös tämän jutun animoidussa videossa, jonka kaikki repliikit on poimittu kyselystämme.

"Tuntuu, että viikot ja kuukaudet viuhuvat ohi ja vanhemmuuden pulmatilanteet myös. Jos lapsen kehityksessä tms. on joku ongelma, siitä ei ole kiva jutella vaan mieluummin on asian kanssa yksin, vaikka toisaalta kaipaisikin vertaistukea."

– Erityisesti pienten lasten vanhemmilla yksinäisyyden on todettu yhdistyvän masennukseen, ahdistuneisuuteen, sosiaalisiin pelkoihin sekä parisuhdetyytymättömyyteen. Raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa koetulla yksinäisyydellä on myös selkeä yhteys vanhempien tunteeseen kyvyistään vanhempana eli siitä, miten hyvin he kokevat pärjäävänsä ja pystyvänsä positiivisesti vaikuttamaan oman lapsensa kasvuun ja kehitykseen, yksinäisyyteen perehtynyt apulaisprofessori Niina Junttila Turun Yliopistosta kertoo.

Nykyään ikävät asiat kasaantuvat lapsen ollessa pieni

Kaikki vanhemmat tietävät, miltä väsymys voi pahimmillaan tuntua, kun lapset ovat pieniä. Päivät sulautuvat toisiinsa ja arki lipuu ohitse kuin sumussa. Silloin yksinäisyyden tunne iskee.

"Kun päivän on viettänyt lasten kanssa. Mies palaa töistä illalla ja arki imaisee iltatouhuihin. Myöhemmin tekemistä riittää ja kello kiitää ja yhtäkkiä huomaa että on perjantai. Ei ole tullut nähtyä ystäviä, vaikka heitä on paljon. Oikeastaan koko viikkona ei ole ollut aikuista seuraa tai olisi saanut jutella muustakin kuin pyykeistä tai valvotuista öistä. Kaipaan päivisin jutteluseuraa, mutta en viihdy niitä näitä puhumassa kerhoissa tai hiekkalaatikon reunalla."

– Tällä hetkellä on paljon työelämään liittyvää epävarmuutta ja sitä kautta suorittamisen pakon tunnetta, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Jos oma lapsi on temperamentiltaan tai kehitykseltään vaativa, tuo se mukanaan lisää huolenaiheita ja epävarmuutta siitä, miten tulevaisuudesta selvitään. Avioerotilastotkin antavat aika karua tietoa siitä, miten käy kun pikkulapsiaikana parisuhteelle jää aiempaa vähemmän aikaa ja molemmat ovat ehkä valvomisesta väsyneitä, Junttila sanoo.

Isät ovat yhtä epävarmoja kuin äidit

MHL:n kyselyn mukaan sekä äidit että isät kokevat yksinäisyyttä. Molempien yksinäisyydestä löytyi monia samoja piirteitä, mutta myös eroja oli paljon.

"Minulla ei ole ystäviä tällä paikkakunnalla ja isänä puistoissa, lasten tapahtumissa yms. jää porukoiden ulkopuolelle. Pariskunnat tai pelkät naiset touhuaa keskenään, yksinäinen isä ei ole tervetullut noihin piireihin."

"Koti ei näytä sisustuslehtien kodista, likapyykki kurkkii sohvan alta ja lelut ovat vallanneet kaikki asuintilat. Jopa vauvalehtien jutuissa vieraillaan design-kodeissa joissa jokaisella Pertti-Einarilla on sävysävyyn suunniteltu huone, jossa on muutama tarkoin valittu design-lelu. Missä kaaos? Missä verhoissa roikkuvat Turtlesit ja äidin silmäpussit?"

"Hyvään vanhemmuuteen kuuluu yhdessä eläminen lapsensa kanssa. Yhteishuoltajuudessa se ei ole täysin mahdollista vaan vajaata. Tunnen tästä jatkuvaa syyllisyyttä, vaikka syy ei minun täysin olekaan. Elämäni tyhjän ajan olen täyttänyt ahkeruudella ja työllä. Olenkin saavuttanut työhullun maineen. Toisaalta, on parempi olla työhullu kuin yksinäinen. Elämässä tärkeintä pitäisi kuitenkin olla onnellisuus ja hyvät ihmissuhteet."

– Samoin kuin äideillä, myös isillä uusi elämäntilanne voi tuoda epävarmuutta siitä, miten pitäisi olla ja mitä kaikkea lasten kasvatukseen liittyvää pitäisi tietää. Moni pohtii myös, kuinka paljon kannattaa kuunnella omien tai puolison vanhempien hyvää tarkoittavia kommentteja siitä, miten lasta tulisi kasvattaa. Vanhempana oleminen ei ole helppoa sen enempää äideille kuin isillekään, kun samanaikaisesti vaaditaan pidempiä työpäiviä, vähemmän "latteakahviaikaa" ja vielä kaikenlaista fyysistä ja henkistä itsestä huolehtimista, Junttila toteaa.

Vanhemman yksinäisyys voi vaikuttaa lapseen

MHL:n kyselyssä moni vanhempi oli huolissaan siitä, miten heidän kokemansa yksinäisyys vaikuttaa lapsiin. Huoli on aiheellinen.

"Ah, hiekkalaatikot ja puistoilut! Maanpäällinen helvetti! Muutimme omakotitaloon uudelle asuinalueelle, jossa kaikki muut tunsivat toisensa jo rakennusajoista. Me emme ketään. Minä olen se kummajainen, joka vain väkisin hymyilee muiden jutuille puistossa. En tottavie tunne ketään ja yhä enemmän tuntuu siltä, etten edes halua tuntea. Mikä helpotus, jos yhtäkään äitiä ei ole puistossa kun menemme sinne, ei tarvitse yrittää keskustella. Ainoa surku on ajatus siitä, että yksinäisyyteni siirtyy lapselleni."

– Yksinäisyyden sukupolvittaista siirtymää selitetään paitsi perityillä ominaisuuksilla (esim. ujous, arkuus ja introverttius), myös kasvuympäristöstä opituilla malleilla ja käyttäytymistavoilla. Lapsi, joka varhaisvuosinaan jää ilman huomiota tai tulee kaltoinkohdelluksi, on muita useammin riskissä jäädä ulkopuoliseksi myös tulevaisuudessa. Erilaiset ajatusvääristymät omasta kelpaamattomuudesta lähtevät usein liikkeelle jo varhaisista vuorovaikutussuhteista ja voimistuvat, ellei ympäristö tai joku turvallinen aikuinen niihin puutu, Junttila kertoo.

Lapset elävät vanhempien parisuhteen keskellä

On yleistä, ettei pienten lasten vanhemmilla riitä energiaa parisuhteen hoitamiseen.

"Muiden vanhempien keskellä tunnen usein itseni ulkopuoliseksi. Samoin, koska parisuhde on huonossa jamassa, niin siinäkin on yksin."

– Omaa vanhemmuutta ja kaiken kaikkiaankin itsetuntoa, itseluottamusta, kyvykkyydentunnetta ja resilienssiä tukee se, että kokee itselle tärkeän ihmisen välittävän ja huolehtivan. Ja lapset tietysti elävät keskellä parisuhdetta, tavalla tai toisella, joten se on yksi heidän tärkeimmistä varhaisista oppimisympäristöistään, Junttila miettii.

Jokainen tekee virheitä, kukaan ei ole täydellinen

MHL:n kyselyssä moni vanhempi tunsi, että heidän lapsensa käyttäytyivät muiden lapsia huonommin.

"Kahden villin vuoden välein syntyneiden poikien äitinä perhekerhot yms. tuntuivat ihan maratoneilta. Muiden rauhalliset lapset istuivat askartelemassa, meidän terroristit juoksivat ympäri mieluiten kiljuen, istuen alas tasan kahden sekunnin ajaksi. Usein kerhosta lähtiessä oli itku kurkussa, tuntui niin... Paskalta."

Junttila haluaisi vanhempien pääsevän irti syyllisyyden tunteesta.

– Vastaustenkin perusteella suuri osa vanhemmista ajattelee, että oma lapsi käyttäytyy huonosti ja he itse ovat siihen syyllisiä. Ja että kaikki muut lapset käyttäytyvät esimerkillisesti, koska heidän vanhempansa ovat onnistuneet kasvatustehtävässään. Tilastollisesti tämä on kuitenkin täysin mahdoton yhtälö. Vanhemmuus on sekä äideille ja iseille niin tärkeää, että siinä halutaan onnistua, olla omalle lapselle parhaita mahdollisia vanhempia. Silloin pienemmätkin virheet otetaan helposti isoina epäonnistumisina ja niitä halutaan peitellä, jottei leimauduttaisi huonoiksi vanhemmiksi. Ehkä epätäydellisyyden myöntäminen julkisesti helpottaisi, miettii Junttila.

Sosiaaliset mediat - apua ja arjen kiillotusta

Sosiaalisen median kanavat vaikuttavat nykyvanhemmuuteen. Osalle ne tarjoavat mahdollisuuden pysyä kiinni sosiaalisissa suhteissa, vaikka suurin osa ajasta kuluu kotona lasten kanssa. Toisille ne ovat suuren ärsytyksen lähde.

"Arjen sujuvuudesta liioitellaan, kuinka mallikkaasti se sujuu. Tai onnellisuudesta, ei kukaan tahdo rehellisesti kertoa kuinka helvetin raskasta on pyörittää pienten lasten kanssa arkea ja "hoitaa" sivussa parisuhdetta. Kuinka se puoliso on ärsyttävin ikinä ja tuntuu, että on lasten kanssa ihan yksin."

– Sosiaalinen media voi tuoda helpotusta yksinäisyyteen, mutta sosiaalinen media voi myös lisätä kynnystä tavata muita perinteisesti kasvotusten: silloin saattaa paljastua, ettemme olekaan ihan niin täydellisiä ja tehokkaita kuin annamme sosiaalisessa mediassa ymmärtää. Jos rakentaa itselleen hienon someidentiteetin, voi oma arkiminä tuntua mitättömältä ja väsähtäneeltä, Junttila analysoi.

Kursivoidut lainaukset ovat MHL:n kyselyyn tulleita vastauksia. Kyselyyn vastasi lähes 800 äitiä ja isiä.

Lisää ohjelmasta

Jenny Lehtinen ja puhekupla: Kestä vaippavertailut nyt, myöhemmin seuraa kiitos!
Jenny Lehtinen ja puhekupla: Kestä vaippavertailut nyt, myöhemmin seuraa kiitos! Kuva: Jussi Nahkuri / Hans Weckman jenny lehtinen
Mustat kengät aidalla.
Mustat kengät aidalla. Kuva: Freeimages marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.