Hyppää pääsisältöön

Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

Useimpien letkajenkkauutisten ääniraidat ovat kadonneet, mutta arkistoitujen sähketekstien ansiosta ennätysyrityksistä on säilynyt tietoa.

Villitys eli ainakin alkuvuodesta 1964 erityisen vahvana Pohjois-Suomessa. Ivalossa paikallinen liikeyritys järjesti 1. helmikuuta letkajenkan haastekisan, jonka avulla kerättiin varoja keväistä luokkaretkeä varten.

Uutissähkeen mukaan kilpailuareenana oli Ivalon kirkonkylän keskustassa oleva teitten muodostama noin 700 metriä pitkä kolmio. Mukana oli seitsemän joukkuetta, kussakin kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen oli jaksettava perille. "Sää oli kohtalaisen hyvä, pakkanen tosin vähän nipisti nenänpäätä." Voiton vei Lapin rajavartioston Ivalon komppanian joukkue, joka jenkkasi yhteensä kolme tuntia 22 minuuttia. Taivalta jäi taakse 10,5 kilometriä.

Kuka jenkkaa pisimpään?

Ivalon ME-aika rikottiin Rovaniemellä vain kymmenen päivää myöhemmin. Tv-uutiset kertoivat 11. helmikuuta, että ennätysmurskajaisiin oli lähtenyt yhteensä seitsemäntoista nuorta. Joukkueita oli neljä, ja voitokkaassa "jänöjenkkajoukkueessa" oli tällä kertaa kolme tyttöä, Kaarina ja Irmeli Laukkanen sekä Iiris Mulari. Uusi ME-aika oli 4.15.4,6. Säilyneen uutissähkeen sanoin "huolto toimi koko ajan erinomaisesti ja myöskin virvokkeet nautittiin letkatessa. Vain pieniä hiertymiä saivat muutamat innokkaat letkaajat varpaisiinsa."

Ennätysajat paukkuivat pakkaskuukausina ahkerasti. Helmikuun 23:ntena tv-uutiset tiedottivat uuden ME:n syntyneen Kajaanissa. Samalla kävi kuitenkin ilmi, että Rovaniemen jälkeen maailman jenkkavaltikka oli ehtinyt välillä käväistä ainakin Pietarsaaren lyseolaisten hallussa.

Myös Kajaanissa asialla olivat koululaiset, poikalyseon 5C-luokan oppilaat. "Entinen ennätys oli viisi tuntia, ja nyt syntynyt uusi ennätys 10 tuntia 2 minuuttia ja 30 sekuntia. Ennätysletkaamiseen osallistujia oli kokeen alkaessa kahdeksantoista oppilasta, joista kuusitoista jaksoi loppuun saakka." 

Tuhansien tanssijoiden maa

Kevään puolivälissä siirryttiin keston sijasta kisaamaan tanssijoiden määrästä ja letkan pituudesta. Sysmäläiset väittivät tehneensä letkiksen pituusennätyksen uuden jääkiekkokenttänsä avajaisissa 11. maaliskuuta, mutta asiaa koskevassa tv-uutisessa (artikkelissa ylinnä) tietoon suhtauduttiin epäillen. Tuhannen ihmisen jonokin (raportin taustahälyn vuoksi metrimäärä jää epäselväksi) oli kuulemma vielä pientä.

Asiasta oli turha kiistellä, sillä kaikki aiemmat saavutukset kalpenivat pian varsinaissuomalaisen tanssi-innon rinnalla. Turun ja Tampereen keskinäinen letkajenkkakilpa huipentui 22. huhtikuuta, kun Ruissalon kansanpuistoon kokoontui yli 20 000 turkulaista riistämään maailmanennätystä nimiinsä. Uutissähkeen mukaan "4800 kilpailijan muodostaman letkan pituudeksi tuli 2200 metriä, mikä ylittää noin kolminkertaisesti Tampereen saavutuksen, joka on 1800 henkeä ja 750 metriä."

Ennätysjahti laantuu

Kevään 1964 jälkeen ME-uutisia ei löydy enää ainakaan Yleisradion arkistosta. Esimerkiksi Kotkassa jenkkatarmo suunnattiin edustusurheilun sijasta kuntoilupuolelle, kun paikalliset muusikot haastoivat asukkaat harrastamaan letkajenkkaa ulkosalla. Säilyneen uutissähkeen mukaan noin kolme tuhatta kaupunkilaista uskalsikin lähteä uhmaamaan tuulta ja pakkasta. Tempauksen tarkoituksena oli katsastaa kuntoa tulevan talven hiihtokilpailuja silmällä pitäen.

Letkajenkan maailmanennätyksistä on 1960-luvun jälkeenkin uutisoitu aika ajoin, mutta yleensä suoritukset ovat tapahtuneet vailla virallista valvontaa. Kokemäki pääsi vuonna 1995 Guinnessin ennätysten kirjaan, kun Tulkkilan Yö -tapahtumassa letkajenkkasi 1354 henkilöä. Isoin vuodelta 1964 raportoitu osallistujamäärä oli tähän nähden noin 3,5-kertainen.

Lue lisää:

Letkajenkan tanssijoita ohjelmassa Letkajenkka vuonna 1965.

Letkiksessä riitti potkua maailmanhitiksi asti

Letkajenkka oli vuosien 1963–1965 kuumin tanssivillitys Suomessa. Letkiskärpänen puri myös Euroopassa, Japanissa ja latinalaisessa Amerikassa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto