Hyppää pääsisältöön

Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

Useimpien letkajenkkauutisten ääniraidat ovat kadonneet, mutta arkistoitujen sähketekstien ansiosta ennätysyrityksistä on säilynyt tietoa.

Villitys eli ainakin alkuvuodesta 1964 erityisen vahvana Pohjois-Suomessa. Ivalossa paikallinen liikeyritys järjesti 1. helmikuuta letkajenkan haastekisan, jonka avulla kerättiin varoja keväistä luokkaretkeä varten.

Uutissähkeen mukaan kilpailuareenana oli Ivalon kirkonkylän keskustassa oleva teitten muodostama noin 700 metriä pitkä kolmio. Mukana oli seitsemän joukkuetta, kussakin kuusi jäsentä, joista vähintään kolmen oli jaksettava perille. "Sää oli kohtalaisen hyvä, pakkanen tosin vähän nipisti nenänpäätä." Voiton vei Lapin rajavartioston Ivalon komppanian joukkue, joka jenkkasi yhteensä kolme tuntia 22 minuuttia. Taivalta jäi taakse 10,5 kilometriä.

Kuka jenkkaa pisimpään?

Ivalon ME-aika rikottiin Rovaniemellä vain kymmenen päivää myöhemmin. Tv-uutiset kertoivat 11. helmikuuta, että ennätysmurskajaisiin oli lähtenyt yhteensä seitsemäntoista nuorta. Joukkueita oli neljä, ja voitokkaassa "jänöjenkkajoukkueessa" oli tällä kertaa kolme tyttöä, Kaarina ja Irmeli Laukkanen sekä Iiris Mulari. Uusi ME-aika oli 4.15.4,6. Säilyneen uutissähkeen sanoin "huolto toimi koko ajan erinomaisesti ja myöskin virvokkeet nautittiin letkatessa. Vain pieniä hiertymiä saivat muutamat innokkaat letkaajat varpaisiinsa."

Ennätysajat paukkuivat pakkaskuukausina ahkerasti. Helmikuun 23:ntena tv-uutiset tiedottivat uuden ME:n syntyneen Kajaanissa. Samalla kävi kuitenkin ilmi, että Rovaniemen jälkeen maailman jenkkavaltikka oli ehtinyt välillä käväistä ainakin Pietarsaaren lyseolaisten hallussa.

Myös Kajaanissa asialla olivat koululaiset, poikalyseon 5C-luokan oppilaat. "Entinen ennätys oli viisi tuntia, ja nyt syntynyt uusi ennätys 10 tuntia 2 minuuttia ja 30 sekuntia. Ennätysletkaamiseen osallistujia oli kokeen alkaessa kahdeksantoista oppilasta, joista kuusitoista jaksoi loppuun saakka." 

Tuhansien tanssijoiden maa

Kevään puolivälissä siirryttiin keston sijasta kisaamaan tanssijoiden määrästä ja letkan pituudesta. Sysmäläiset väittivät tehneensä letkiksen pituusennätyksen uuden jääkiekkokenttänsä avajaisissa 11. maaliskuuta, mutta asiaa koskevassa tv-uutisessa (artikkelissa ylinnä) tietoon suhtauduttiin epäillen. Tuhannen ihmisen jonokin (raportin taustahälyn vuoksi metrimäärä jää epäselväksi) oli kuulemma vielä pientä.

Asiasta oli turha kiistellä, sillä kaikki aiemmat saavutukset kalpenivat pian varsinaissuomalaisen tanssi-innon rinnalla. Turun ja Tampereen keskinäinen letkajenkkakilpa huipentui 22. huhtikuuta, kun Ruissalon kansanpuistoon kokoontui yli 20 000 turkulaista riistämään maailmanennätystä nimiinsä. Uutissähkeen mukaan "4800 kilpailijan muodostaman letkan pituudeksi tuli 2200 metriä, mikä ylittää noin kolminkertaisesti Tampereen saavutuksen, joka on 1800 henkeä ja 750 metriä."

Ennätysjahti laantuu

Kevään 1964 jälkeen ME-uutisia ei löydy enää ainakaan Yleisradion arkistosta. Esimerkiksi Kotkassa jenkkatarmo suunnattiin edustusurheilun sijasta kuntoilupuolelle, kun paikalliset muusikot haastoivat asukkaat harrastamaan letkajenkkaa ulkosalla. Säilyneen uutissähkeen mukaan noin kolme tuhatta kaupunkilaista uskalsikin lähteä uhmaamaan tuulta ja pakkasta. Tempauksen tarkoituksena oli katsastaa kuntoa tulevan talven hiihtokilpailuja silmällä pitäen.

Letkajenkan maailmanennätyksistä on 1960-luvun jälkeenkin uutisoitu aika ajoin, mutta yleensä suoritukset ovat tapahtuneet vailla virallista valvontaa. Kokemäki pääsi vuonna 1995 Guinnessin ennätysten kirjaan, kun Tulkkilan Yö -tapahtumassa letkajenkkasi 1354 henkilöä. Isoin vuodelta 1964 raportoitu osallistujamäärä oli tähän nähden noin 3,5-kertainen.

Lue lisää:

Letkajenkan tanssijoita ohjelmassa Letkajenkka vuonna 1965.

Letkiksessä riitti potkua maailmanhitiksi asti

Letkajenkka oli vuosien 1963–1965 kuumin tanssivillitys Suomessa. Letkiskärpänen puri myös Euroopassa, Japanissa ja latinalaisessa Amerikassa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto