Hyppää pääsisältöön

Varsin tylsä urkulevy

Kun ensimmäistä kertaa kuuntelin Tomi Satomaan uutta urkulevyä, oli pakko lopettaa muutaman raidan jälkeen, kun elämä tuntui seisahtuvan pitkäveteisyyteen. Sittemmin olen saanut kuunneltua levyn analyyttisesti lävitse ja havainnut, että ensivaikutelma oli melko oikea. Kyseessä on varsin tylsä urkulevy.

Satomaa / Ramus virens olivarum
Satomaa / Ramus virens olivarum Uudet levyt

Tylsyydelle hahmottuu kolme syytä: urut, ohjelmisto ja soitto. Tomi Satomaan tarkoituksena on esitellä oman työmaansa eli Turun saariston kolmet urut, mutta valitettavasti vain Nauvon vanhoilla uruilla on persoonallinen, huokoisen särmikäs sointi ja siihen sopiva akustiikka. Sen sijaan Korppoossa ja Paraisilla on ytimettömät, tavanomaiset kompromissiurut, joista kiehtovammat soinnit pitää erikseen kaivaa ja vain säveltäjän luvalla.

Ohjelmistoksi Satomaa on valikoinut kotimaisia koraalipreludeja. Jotenkin toivoisi, että suomalaisuus, keskiaikainen hymniperinne tai joku muu seikka nousisi luomaan levylle yhtenäistä tunnelmaa, mutta toiveeksi jää. Kakkosdivarin sunecarlssonit, ilmarikrohnit ja jarmoparviaiset eivät ole virsisävelmien pohjalta saaneet luotua kovinkaan häkellyttäviä sävelteoksia. Jyrki Linjaman napakka tutkielma virrestä "Vaiti kaikki palvokaamme" sentään erottuu varovaisen harmaasta kokonaisuudesta, samoin Kaj-Erik Gustafssonin perinteikkäästi valoisa urkufantasia.

Tomi Satomaa soittaa levyn asiallisesti, mutta rekisteröintejä leimaa varovaisuus ja keskitempoisia kappaleita rytminen velttous. Koraalimelodiat ja niiden päälle punotun tekstuurin saisi erotella vielä selkeämmin sekä soinnillisesti että fraseerauksella. Monissa kappaleissa tuntuu, että taustalla etenevän koraalimelodian fraasit haittaavat etualan musiikillisia tapahtumia.

Vähitellen löysin oman keinoni navigoida levyn lävitse. Kun seuraa koraalimelodioita ja palauttaa mieleen niiden tekstit, tähänkin musiikkiin alkaa vähitellen kertyä merkitystä.

"Ramus virens olivarum". Tomi Satomaa soittaa saariston urkuja, säv. Sune Carlsson, Armas Maasalo, Oskar Merikanto, Tauno Marttinen, Ilmari Krohn, Jyrki Linjama, Jarmo Parviainen, Jouko Linjama ja Kaj.Erik Gustafsson. (Alba, ABCD 397)

Kuuntele Uudet levyt 4.11.2016, toimittajana Kare Eskola.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.