Hyppää pääsisältöön

Fagotisti Laura Clewer: "Itselleni kaikista tärkeimpiä ovat teokset, joihin liittyy jokin henkilökohtainen muisto."

Fagotisti Laura Clewer.
Fagotisti Laura Clewer. Kuva: Yle/Saara Heimsch. laura clewer

"Olen aina kokenut monipuolisuuden tärkeäksi ja halunnut nähdä musiikin parissa työskentelemisen monet puolet." Laura Clewer opiskelee fagotinsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kolmatta vuotta. Laura vieraili Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016.

Kuka?

Olen Laura Clewer. Synnyin joulukuussa 1986 Pukkilassa, Itä-Uudellamaalla. Tällä hetkellä teen maisteriopintoja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sekä toimin osa-aikaisena Espoon musiikkiopiston koulutussuunnittelijana ja fagotin tuntiopettajana.

Minä olen nelilapsisesta perheestämme ainoa musiikkiopiston käynyt, sisarukseni ovat enemmän panostaneet urheiluun.

Mistä?

15-vuotiaaksi olen asunut ja elänyt Pukkilassa, josta muutin Helsinkiin, kun aloitin opiskelun Sibelius-lukiossa. Musiikkiopintopolkuni on alkanut Porvoonseudun musiikkiopistossa ja kulkenut Helsingin konservatorion ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kautta Sibelius-Akatemiaan. Lisäksi vietin yhden vaihto-oppilasvuoden Ruotsissa Malmössä.

Lähes koko fagottiopintojeni ajan olen myös työkennellyt musiikin parissa tuotantopuolella. Erityisesti kesät olen viettänyt erilaisilla festivaaleilla monenlaisissa työtehtävissä lipunmyyjästä, konserttipäälliköksi ja tuottajaksi. Olen aina kokenut monipuolisuuden tärkeäksi ja halunnut nähdä musiikin parissa työskentelemisen monet puolet.

Yksi merkittävä oppikoulu minulle musiikkipedagogina on ollut Espoon musiikkiopisto, jossa olen nyt työskennellyt kaksi vuotta. Ensin Tapiolan nuorten sinfonikoiden intendentin äitiysloman sijaisena ja nyt koulutussuunnittelijana.

Musiikkiopinnot?

Aloitin pianonsoiton paikkakuntani kanttorin opissa toisella luokalla. Fagotinsoiton aloitin Porvoonseudun musiikkiopistossa 12-vuotiaana.

Perhetuttava suositteli hakemaan musiikkiopistoon ja ehdotti soittimeksi pasuunaa tai fagottia. Perusteluna näille soittimille oli, että niillä pääsisi varmasti orkestereihin mukaan. Näistä valitsin fagotin sen miellyttävän äänen takia ja osittain myös siksi, koska röörien tekeminen vaikutti kivalta, olenhan aina ollut kiinnostunut erilaisista käsitöistä ja näpertelystä.

Perhetuttu oli oikeassa, varsinainen innostus fagotinsoittamiseen syttyi, kun pääsin orkesteriin ja ensimmäisestä puhallinorkesterista eteenpäin olen päässytkin soittamaan hyvin monissa erilaisissa orkestereissa. Röörien tekemisestä en enää ole ihan yhtä innoissaan.

Soitan fagotin lisäksi kontrafagottia.

Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016.
Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016. Fagotistit Kaisu Kari ja Laura Clewer soittamassa Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 2.11.2016. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen kaisu kari

Opettajat?

Ensimmäinen opettajanani oli Mika Ylärakkola, jolla opiskelin koko musiikkiopistoajan. Myöhemmin merkittäviä opettajia ovat olleet Laura Joy, Jaakko Luoma, Annika Amundsen (Malmö) ja nykyinen opettajani Jussi Särkkä.

Häämöttääkö valmistuminen?

Olen nyt kolmatta vuotta Sibelius-Akatemiassa ja maisteriopintojen alkupuolella.

Lempisäveltäjä?

On olemassa niin valtava määrä musiikkia, että yksittäisen lempisäveltäjän tai -teoksen nimeäminen on mahdotonta. Itselleni kaikista tärkeimpiä ovat teokset, joihin liittyy jokin henkilökohtainen muisto. Yleensä ne ovat orkesteriteoksia, joita olen itse päässyt soittamaan. Näistä ensimmäisenä tulee mieleen Shostakovitshin 5., Sibeliuksen 2. ja Tshaikovskin 6. sinfonia.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä tai inspiroiva?

Pukkila on aina kotipaikkani ja minulle hyvin tärkeä.

Harrastukset?

Tällä hetkellä aika on niin kortilla, että aktiiviseen harrastamiseen ei riitä aikaa. Kuntosalilla yritän ehtiä käydä edes silloin tällöin.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?

Eipä juurikaan. Mutta musiikki hyvin monenlaisessa eri muodossa.

Mikä sinusta tulee isona?

Näen tulevaisuuteni vahvasti pedagogina ja toivon, että työnkuvani tulee olemaan monipuolinen.

Tällä hetkellä fagotisteista on monissa paikoissa pulaa ja myös meidän Sibelius-Akatemian opiskelijoiden arkea helpottaisi, jos meitä olisi muutama opiskelija lisää. Jotta fagotisteja päätyisi ammattiopintoihin, tarvitaan riittävän laaja pohja aloittavia fagotisteja. Toivon, että valmistumisen jälkeen voin koulutussuunnittelijatyöni ohella edistää ja kehittää fagottioppilastilannetta.

Onko sinulla muita vaihtoehtoja kuin musiikki ja soittaminen?

Toivon, että saan aina työskennellä musiikin ja kulttuurin parissa.

Entä muuta?

Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan fagotin monipuolisuuteen ja kuuntelemaan Sibelius-Akatemian Fagottomania-konserttia ti 8.11. klo 19 joko paikan päälle tai Uniartstv:n äärelle. Konsertissa esiintyvät Sibelius-Akatemian fagottiopettajat ja -opiskelijat. Kaikki konsertin teokset ovat fagotille alunperin sävellettyjä ja kokoonpanot vaihtelevat soolosta seitsemän fagotin yhtyeeseen. Musiikkia kuullaan eri aikakausilta barokista nykypäivään. Lisätietoja: http://www.uniarts.fi/tapahtumat/ma-06062016-1516/fagottomania

Musiikki videolla on 1. osa Joseph Bodin de Boismortierin sonaatista nro 2 kahdelle fagotille op. 14. Esityksessä on mukana fagotisti Kaisu Kari. Toimittajat ovat Helena Hannikainen ja Inari Tilli. Ohjaus Harri Anttila.

  • Kun Sibelius ja Aho taistelivat samasta morsiamesta

    Maria Suokkaan ja Tuukka Vasaman moderni melodraama.

    Jean Sibelius uhkaa kaksintaistelulla Juhani Ahoa, joka myös rakastaa ihanaa Aino Järnefeltiä ja paljastaa tunteensa romaanissaan Yksin. Yli sadan vuoden takainen kolmiodraama herää henkiin pianisti Maria Suokkaan ja lausuja Tuukka Vasaman tarinallisessa konsertissa Ainoani!. Sibeliuksen lisäksi kuullaan melodraamoja myös nykysäveltäjiltä Esa Ylivaara, Minna Leinonen ja Ilkka von Boehm.

  • Säveltäjä Sebastian Fagerlund Syyssonaatti-oopperasta: "Loistava idea."

    Säveltäjä kertoo Kansallisoopperan syksyn kantaesityksestä.

    Sebastian Fagerlundin uusi ooppera Syyssonaatti pohjautuu ruotsalaisen ohjaajalegendan Ingmar Bergmanin samannimiseen elokuvakäsikirjoitukseen. Kuuluisan pianistin ja hänen tyttärensä kohtaamisesta kertova elokuva on vuodelta 1978, ja nyt valmistunut ooppera on ensimmäinen Bergmanin elokuvaan perustuva kokoillan ooppera. Katso ooppera suorana Areenassa la 23.9.

  • Baritoni Samuli Takkula: "Toivon että minusta tulee isona oopperalaulaja."

    Tutustu baritoni Samuli Takkulaan.

    Baritoni Samuli Takkula on jo valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikiosastolta. Oopperalaulajan ammatti on kuitenkin vielä tavoitteena tällä kolmen lapsen isällä, jonka vaimo on myös kanttori sekä laulupedagogi. Kuka? Olen Samuli Takkula ja olen syntynyt Tampereella 1983.

  • Mari Mäntylä jatkaa erikoistumisen varassa

    Levyarvostelu

    On kulunut yhdeksän vuotta siitä, kun decacordeen eli kymmenkieliseen kitaraan erikoistunut Mari Mäntylä julkaisi ensimmäisen soololevynsä Alba-yhtiöllä. Yksi Mäntylän työskentelykohteista on kotimainen decacorde-bandoneon-duo Duo Dryades. Yleisestikin hänet kutsutaan paikalle, kun tarve vaatii tätä kitaransoiton erikoislajia.