Hiilikka, kakku, kaltiainen – tärkeällä leivällä on ollut monia nimiä

Eikö lapsi sulje leipäläpeään ja eikö työ lyö leiville? Entä takaako uskonto jokapäiväisen leivän? Ravinnosta puhutaan yleisesti leipänä, ja siihen on leipäkulttuuria tutkineen professori emeritus Bo Lönnqvistin mukaan selvä syy: leivällä on ollut valtaa, uskonnollisia ulottuvuuksia ja vaikutuksia muun ravinnon syntymiseen.

Leipä, valta ja uskonto

Keskiaikaisissa linnanlääneissä leivänsyöjät jaettiin tiukan hierarkkisesti. Vouti söi vehnäleipää ja sotamies ruisleipää. Työläinen sai tyytyä rukiin, ohran ja kauran sekoitukseen.

Näin kertoo etnologian professori emeritus Bo Lönnqvist Aristoteleen kantapään haastattelussa. Leipään liittyy hänen mukaansa muutenkin valtaa, sillä ihmisen elämä on ollut leivästä riippuvaista ja johtanut uskonnollisiin tulkintoihin sekä rituaaleihin.

Ruislimppuja. Kuusi ruisleipää tason päällä. Kuva: Martti Juntunen / Yle leipä,ruisleipä

Kristityt rukoilevat jokapäiväistä leipää ja syövät öylättiä. Muinaisegyptiläiset puolestaan näkivät paljon vaivaa, että viljan jumala Osiris soisi leipää. Suomessa vastaavanlainen hahmo oli kekri eli karjan ja viljan haltija.

Kekrin tähden Suomessa myös vietettiin kekriä eli syysjuhlaa, jonka kirkko sittemmin korvasi pyhäinpäivällä. Kekrin aikaan mässäiltiin, vaikka muutoin ruoasta oli yleensä pulaa.

Lapsi syö leipää. Lapsi syö leipää. Vauva. Elintarvikkeet. Ruoka. Leipä, leipäpala, leivänpala. Kuva: Arja Lento / Yle lapset (ikäryhmät),vauvat,leipä,ruoka,elintarvikkeet

– Vielä sata vuotta sitten lapsille opetettiin, että viimeinen leivänpala on mahtipala. Sitä ei saanut heittää pois eikä tiputtaa lattialle, Lönnqvist sanoo.

– Jos leipä tippui, sitä piti pyytää Jumalalta anteeksi.

Leipä ja nälkä

Kun Suomessa on nähty nälkää, on ollut puutetta nimenomaan leivästä. Se näkyy edelleen kielenkäytössä, sillä köyhät ovat leipäjonossa ja töistä pitäisi kantaa leipää kotiin. Kielikuvat elävät vahvoina, vaikka itse ravinnonlähde olisikin jotain muuta.

Nälkävuosina varsinaista leipää korvasi tunnetusti pettuleipä eli petäjän kuoren alaisesta kerroksesta valmistettu hätäleipä. Lisäksi nälkävuosina leivottiin leipää ennen varsinaista puintiaikaa sellaisesta viljasta, joka ei ollut ehtinyt kypsyä. Tällaista leipää kutsuttiin nälkiäiseksi.

Viljankorjuuta: ruista leikataan sirpillä ja tehdään kuhilaiksi. Viljankorjuu. Viljaa (ruista, ruis) leikataan sirpillä ja tehdään kuhilaiksi (viljakuhilas, kuhilas). Sadonkorjuu, viljanleikkuu. Työnäytös? Vanhoja työmenetelmiä esitellään? Kuva: Pentti Kallinen / Yle viljankorjuu,vilja,ruis

Leivän ja nälän yhteys näkyy Bo Lönnqvistin mukaan myös kansansaduissa.

Leipä ei ole Suomessa luontaista

– Suomi ei ole alun perin viljamaa, ja maanviljelys on siksi täällä kallista, professori emeritus Bo Lönnqvist sanoo.

Suomen olosuhteiden tähden Kaksoisvirranmaasta ja Egyptistä peräisin olevaa viljaa on täytynyt kuivattaa, mitä varten kehitettiin ensin riihi, sitten nykyaikaiset kuivurit.

Maanviljelijä Otto Ritari riihen ovella maatilallaan Valkealassa vuonna 1958. Radiotyö. Kaarle Nordenstrengin radio-ohjelma Ritarin talosta. Maanviljelijä Otto Ritari kuuntelee kuulokkeilla nauhoituksen tulosta riihen ovella maatilallaan. Maihak- äänityslaite, maihakki. Yleisradion ohjelmat. Kuva: Kaarle Nordenstreng / Yle radiotyö,Riihi,maanviljelijät

– Riihi oli myös maaginen. Vainajat säilytettiin riihessä ennen peijaisia, Lönnqvist kertoo.

Saamelaiset eivät käyttäneet Lönnqvistin mukaan leipää. Tilalla oli kuivunutta kalaa ja kuivunutta poronlihaa.

Leipää idässä, leipää lännessä

Suomessa kulttuurin on perinteisesti ajateltu jakautuvan läntiseen ja itäiseen piiriin. Jako näkyy paitsi murrerajoissa myös siinä, kuinka leipää on valmistettu.

Itä-Suomessa, jota voi Lönnqvistin mukaan luonnehtia metsä-Suomeksi, syötiin ohraleipää. Talonpoikaisessa Länsi-Suomessa puolestaan syötiin ruisleipää.

Miehiä metsätöissä talvella. Tässä nostetaan tukkisaksilla puunrunkoja hevosen vetämään rekeen. Metsätyöt. Puunkorjuu. Miehiä metsätöissä talvella, nostamassa tukkisaksilla (tukkisakset) puunrunkoja (tukkeja, tukki) hevosen vetämään rekeen. Metsätyömies, metsuri Kuva: Yle metsätyöt,puunkorjuu

Itäisen ja läntisen leivän jako näkyy myös uuneissa ja kyntämiseen käytetyissä auroissa. Lännessä uuninpohjat olivat neliskulmaisia, idässä pyöreitä. Lännessä suosittiin hankoauraa, idässä kehäauraa.

Sana ”leipä” viittaa ennemmin itäiseen kuin läntiseen leipään. Ruotsin ”bröd” ja saksan ”Brot” puolestaan viittavat ruisleipään.

Hankoaura. hankoauraa esitellään Mustialassa Kuva: Museovirasto hankoaurat,aurat (maanmuokkauskoneet, maanmuokkausvälineet)

Kehäaura. kehäaura ja mahaies Karjaan Mjölnarsissa Kuva: Grotenfelt Gösta / Museovirasto kehäaurat,aurat (maanmuokkauskoneet, maanmuokkausvälineet)

Monenlaista leipää mutta yhdessä paikassa lähinnä yhtä sorttia

Leipää on leivottu monella eri tavalla, ja se näkyy myös sanastossa. Esimerkiksi happamattomalle leivälle on useita eri nimityksiä valmistustavasta ja asuinpaikasta riippuen:

Vaikka leipää valmistettiin eri tavoilla, yhdessä kylässä tai yhdessä kodissa leivottiin Bo Lönnqvistin mukaan pääsääntöisesti vain yhdenlaista leipää.

Voita leivän päälle. Leipä ja voi (rasva, margariini). Miehen kädet voitelevat leipäpalaa veitsellä. Voileipä, ruisleipä. Siivu limpusta. Rasvan käyttö. Veitsi. Kuva: Yle ruisleipä,leipä,voi,voitelu,veitsi

Leivänpala. Ruisleipää. Revitty. Kuva: Arja Lento / Yle leivänpala

Kaksi ohran tähkää. Ohra. Vilja. Kaksi tähkää. Tähkäpää. Kasvavaa ohraa Kuva: Juha-Pekka Inkinen / Yle vilja,ohra,Tähkäpää

Kuuntele lisää

Kuvat

Kuva kehäaurasta: Gösta Grotenfelt, 1916, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma. Katso kuvaa koko ruudun kokoisena Kuvakokoelmat.fi-palvelussa tästä.

Kuva hankoaurasta: 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma. Katso kuvaa koko ruudun kokoisena Kuvakokoelmat.fi-palvelussa tästä.

Korjaus 25.12.2016 klo 17:05: Alkuperäisen jutun vertailutaulukossa oli virhe. Neliskulmainen uuninpohja ja hankoaura ovat itäistä perinnettä. Pyöreä uuninpohja ja kehäaura kuuluvat rukiin ja talonpoikien länteen.