Luonnontieteellisen museon uumenissa Helsingissä asustaa myrkyllinen ruskohämähäkki, joka päätynyt sinne Etelä-Amerikasta vuosikymmeniä sitten jonkin kuljetuslaatikon mukana. Prisma Studion oman teollisuusmatemaatikon, hämähäkkiharrastaja Samuli Siltasen haaveena on pitkään ollut ikuistaa ruskohämähäkki komeisiin valokuviin. Prisma Studio lähti Samulin kanssa hämähäkkisafarille.
Prisma Studion oma teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen on intohimoinen hämähäkkiharrastaja ja -kuvaaja. Hän on valokuvannut parikymmentä lajia Suomessa ja lisäksi useita erikoisuuksia ulkomailla.
Hämähäkkien kuvaamista varten Samuli on kehittänyt ihan oman menetelmänsä: jugurttipurkkistudion.
-Suomessa on vielä on yksi laji, jonka haluaisin kuvata: ruskohämähäkki, joka elää Luonnontieteellisessä museossa. Sen kun saisi jugurttipurkkiin, Samuli sanoo.
Prisma Studio lähti Samulin kanssa hämähäkkisafarille museoon. Isäntänä toimi hämähäkkitutkija, intendentti Pedro Cardoso.
-Tässä varastohuoneessa niitä on varmasti pari tusinaa. Aletaan etsiä, Cardoso sanoo.
Viidentoista minuutin etsimisen jälkeen Samulia onnistaa. Lattianraosta löytyy yksilö, jonka Samuli imaisee letkun avulla putkeen ja karistaa sitten jugurttipurkkiin kuvattavaksi.
-Onpa hieno otus, aivan erilainen kuin suomalaiset hämähäkit. Tämä honkkeli kävelee ihan eri tavalla ja sillä on kuusi silmää, kun meidän hämähäkeillämme on kahdeksan.
Tällaisia lähikuvia ei museon ruskohämähäkistä ole aiemmin otettu.
Ruskohämähäkki (Loxosceles laeta) on varmasti Suomen merkillisin hämähäkilaji. Se elää luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, mutta 70-luvulta alkaen yksi populaatio on asuttanut Luonnontieteellistä museota Helsingissä.
-Se on mahdollisesti matkustanut tänne jonkin pakkauksen tai kuljetuslaatikon mukana, kertoo museon intendentti Pedro Cardoso.
Laji on hyvin sitkeä. Se voi elää kuukausia syömättä, ja siksi se on museossakin pärjännyt läpi vuosikymmenten. Viimeisimmän remontin yhteydessä sen arveltiin jo kadonneen, mutta siitäkin ruskohämähäkki selvisi.
Ruskohämähäkki on saanut kyseenalaista mainetta Suomen vaarallisimpana hämähäkkinä. Sen myrkky voi pahimmillaan ihmiselle aikaansaada kudosvaurioita ja jopa paikallisen kuolion.
-Täällä se ei pure ketään. Etelä-Amerikassakin sen puremat ovat vain harvoin osoittautuneet vaarallisiksi. Pureman ja sen mukana myrkkyä voi saada vain aivan poikkeuksellisessa tilanteessa, jos hämähäkki joutuu puristukseen, Cardoso sanoo.
Itse asiassa lähes kaikilla hämähäkeillä on myrkkyä, joka on tarkoitettu saalista eli käytännössä hyönteisiä vastaan. Ruskohämähäkki kuuluu niihin, joiden myrkky sattumalta vaikuttaa nisäkkäisiin.
Samuli Siltaselle ruskohämähäkki on yksi komeimmista, joita hän on päässyt kuvaamaan.
-Ehkä jopa ykkönen. Tämä nousee ainakin samaan sarjaan kuin hienoimmat ulkomailla kuvaamani, kuten hyppyhämähäkit Hong Kongissa ja mustaleski Albuquerquessa Yhdysvalloissa.
Kuvauksen jälkeen Samuli tiputtaa hämähäkin purkista paljaalle käsivarrelleen, jossa se alkaa vipeltää vauhdikkaasti.
-On tämä hauska eläin, eikä ollenkaan pelottava. Ihmiset tykkää räväköistä tarinoista, ja totta on, että jos tämä nyt joutuisi puristuksiin ja päättäisi purra ja käyttäisi vielä silloin myrkkyään, se tekisi kipeää. Mutta eipä sillä ole väliä, koska ei tämä minua pure.
